Yliopistojen tulosneuvottelujen saldoa

Huhtikuussa käytiin yliopistojen ja opetusministeriön väliset tulosneuvottelut vuodelle 2006. Se on tulossopimuskauden 2004-06 viimeinen vuosi. Neuvottelujen tuloksista kirjoittaa opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila.
- Yliopistojen toimintaedellytykset kehittyvät myönteisesti: korkeakoulujen kehittämislain perusteella voimavarat lisääntyvät vähintään 20 miljoonaa euroa ja valtioneuvoston kehyspäätös lisää T&K -rahoitusta lähes 50 miljoonaa euroa vuosina 2006-07. Tulosneuvotteluissa otettiin huomioon myös tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia.

Yliopistoissa on toteutumassa monta syvällistä uudistusta, kuten tutkintouudistus, laadun varmistus, opiskelijavalintojen kehittäminen, kansainvälistyminen, opintoprosessien ja -ohjauksen kehittäminen, sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja aikataulusta on päätetty työmarkkinajärjestöjen kesken eikä sen ajoituksessa otettu huomioon yliopistoissa toteutuvaa mittavaa reformia. Neuvotteluissa todettiin, että kaikesta tästä aiheutuu suuri työkuorma, joka usein kohdistuu samoille avainhenkilöille.

Tulosneuvotteluissa pääpaino oli yliopistojen strategisessa kehittämisessä. Lähes kaikissa yliopistoissa on ollut vilkas strategian kehittämisen vuosi. Tulosneuvotteluissa kiinnitettiin nyt huomiota erityisesti vaikuttavuuteen, toiminnan tuloksiin, laatuun sekä tehokkuuteen. Henkilöstöpolitiikkaan ja työhyvin vointiin liittyvät asiat ovat nousseet tulosneuvottelujen asialistalle. Yliopistoissa tutkintojen määrä on lisääntynyt: Vuonna 2004 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 12 514, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tutkintojen määrä on noin 90 % koko sopimuskaudelle asetetusta keskimääräisestä tavoitteesta. Yliopistoissa on toteutettu monia koulutuslaajennuksia, joiden odotetaan näkyvän tutkintoina vasta kauden loppupuolella (taulukko 1). Useimmilla koulutusaloilla tutkintojen määrä on kehittynyt tavoitteiden suuntaan. Tavoitteista jäätiin luonnontieteen ja tekniikan aloilla sekä hammaslääketieteessä. Näillä koulutusaloilla sovittiin erityisistä toimenpiteistä opintojen pullonkaulojen kartoittamiseksi ja opintojen tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi.

Yliopistojen tutkimustoiminta on lisääntynyt ja yliopistojen merkitys Suomen tutkimusjärjestelmässä vahvistunut. Budjetin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä on kasvanut lähes kaikissa yliopistoissa. Monet yliopistot ovat lisänneet rahoitustaan EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta. Tohtorintutkintoja suoritettiin 1399, mikä on hyvin lähellä tutkintotavoitetta (taulukko 2). Tutkijakoulutuksen tehostaminen ja tutkijakoulujen vakiintuminen näkyvät tohtoritutkintojen määrässä. Tohtoritutkintojen tavoite näkyy asetetun kaikkien yliopistojen kannalta realistiselle tasolle. Samalla tutkijakoulutuksen ja väitöskirjojen laadusta voidaan pitää huolta. Väitöskirjojen laadun varmistamisesta keskusteltiin yksityiskohtaisesti.

Yliopistoissa onkin ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin väitöskirjojen laadun varmistamiseksi esimerkiksi hyväksymällä väitöskirjan ohjauksen ja tarkastuksen laatukäsikirjoja ja päättämällä hyvistä menettelytavoista osaamisen ja laadun varmistamiseksi.

Tutkintouudistus on edennyt kaikissa yliopistoissa pitkälle. Tutkintouudistus on ollut suuri prosessi, jossa tutkintoja on uudistettu, mitoittamalla opinnot uudelleen ja suunnittelemalla koulutusohjelmat ja tutkintojen sisällöt uusien tarpeiden mukaisesti. Tutkintouudistusta on tukenut 14 koulutusalalla toteutettu verkostoyhteistyö. Kokemuksista ja ratkaisuista on voitu hyötyä myös muilla koulutusaloilla. Tutkintouudistuksen toimeenpano ja kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöönotto on keskeinen osa Bolognan prosessin toimeenpanoa Suomessa. Kansainvälisessä Bolognan seurannassa Suomen tutkintouudistus on saanut myönteistä huomiota ja hyvän kansainvälisen arvion.

Kansainvälistyminen etenee monella rintamalla

Yliopistoissa on tiedostettu kansainvälistymisen haaste ja ryhdytty toimenpiteisiin. Lähes kaikki yliopistot ovat lisänneet selvästi englanninkielisen koulutuksen määrää. On yleistä, että yliopistojen vahvuus alueilla on englanninkielisiä maisteriohjelmia. Opiskelijavaihto on kääntynyt nousuun. Suomesta ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja vaihto on tasapainossa. Monissa yliopistoissa on entistä tavoitteellisemmin tarkasteltu yhteistyötä ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. On solmittu yhteistyösopimuksia tärkeiden ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Monet yliopistot ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin useissa kansainvälisissä yliopistoverkostoissa. Niitä halutaan käyttää laadun, toimintatapojen vertailun ja kansainvälistymisen välineinä.

Infrastruktuuri ja valtakunnalliset ohjelmat

Infrastruktuurin kehittämistarpeita käsiteltiin kaikkien yliopistojen kanssa. Yliopistojen tulee rohkeasti käyttää siirtomäärärahojaan erityisesti vahvuusalueiden tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Vuonna 2006 voidaan myös opetusministeriön tuella toteuttaa tutkimuslaitteiden ja -ympäristöjen uudistamista. Tulossopimuskaudella toteutettavia valtakunnallisia ohjelmia jatketaan. Tietoteollisuus- ja tietoyhteiskuntaohjelmaa voidaan edelleen vahvistaa aiemmin suunnitellusta, liiketalousosaamiseen sisältyvää yrittäjyysohjelmaa halutaan terävöittää ja laajentaa sekä opintoprosessien kehittämiseen ja laatutyöhön voidaan suunnata enemmän voimavaroja yliopistojen esitysten pohjalta.

Tulosohjausmenettely ja rahoituksen laskentamalli uudistuvat

Kesän 2005 aikana jatkaa työtään yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmä. Tarkoitus on, että tulosohjausmenettelyä ja siihen liittyvää rahoituksen laskentamallia uudistetaan ja uusittu menettely otetaan käyttöön jo keväällä 2006 seuraavaa tulossopimuskautta 2007-2009 varten. Tulosohjauksen kehittämistyöryhmän tukena on tutkimushanke, jossa selvitetään muissa kehittyneissä yliopistomaissa käytössä oleva ohjausmenettely ja rahoituksen perusteet. Työryhmän käyttöön tehdään myös selvitys koulutuksen kustannusten kehityksestä Suomessa eri koulutusaloilla.

Hallitus on tehnyt huhtikuussa periaatepäätöksen maamme tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. Siinä on paljon selkeitä kannanottoja, jotka vaikuttavat yliopistojen ohjauksen sisältöön ja yliopistojen kehittämisen suuntaan lähivuosina. Tämän periaatepäätöksen lisäksi ajankohtaisia ovat myös valtion tiede- ja teknologianeuvoston tekemät selvitykset korkeakoulujen tutkimuksen rakenteista, välittäjäorganisaatioista ja sektoritutkimuksen järjestämisestä. Nämä tarkastellaan yhdessä yliopistojen kanssa ja päätetään, miten niitä ryhdytään toteuttamaan yliopistojen ja opetusministeriön toimesta. Markku Mattila yliopistoyksikön johtaja opetusministeriö

Markku Mattila
yliopistoyksikön johtaja
opetusministeriö