Uhkakuvana henkilöstöleikkaukset

Valtioneuvoston maaliskuisen kehyspäätöksen mukaan vuosina 2005-2011 vapautuvista valtion tehtävistä täytetään vain puolet. Tämä voi merkitä suoneniskua ylimmälle opetukselle ja tutkimukselle. Tällaisen vastustamisessa tarvitaan voimakaita toimia.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen 11.3.2005 tekemän kehyspäätöksen mukaan tarkoituksena on tehostaa julkisen palvelun ja hallinnon tuottavuuden kehittämistyötä. Valtionhallinnosta jää
eläkkeelle tai siirtyy muiden työnantajien palvelukseen vuoteen 2011 mennessä noin 35.000 henkilöä. Kehyspäätöksen mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä täytetään keskimäärin puolet valtion henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista valtion työpaikoista.
Hallituksen 7.4.2005 hyväksymän strategiaasiakirjan mukaan ministeriöt tarkistavat tuottavuusohjelmat kehyspäätöksessä todettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisiksi.

Kehyspäätös ja yliopistot

Opetusministeriön hallinnonalalla vuosipoistuma on 5,6 % ja kokonaispoistuma vuosien 2005-2011 välillä lähes 12.000 henkilöä. Kehyspäätöksen mukainen noin 18.000 henkilön vähentämistavoite merkitsisi OPM:n hallinnonalalle lähes 6.000 työpaikan menetystä, joista valtaosa kohdistuisi yliopistoihin. Näin ei tietenkään saa käydä.

Valtionneuvoston kehyspäätöksen henkilöstön vähentämistavoitteissa yliopistoja ei ole asetettu mitenkään poikkeukselliseen asemaan verrattuna muihin hallinnonaloihin tai virastoihin. Uhkakuvana on,
että kehyspäätöksen vähentämistavoitetta sovelletaan yliopistoihin, jos ei täysimääräisesti, niin ainakin huomattavalta osin. Tämä voisi merkitä suoneniskua ylimmälle opetukselle ja tutkimukselle. Mikäli yliopistot taas jätettäisiin kokonaisuudessaan henkilösupistusten ulkopuolelle, olisi muilla valtionhallinnon aloilla jätettävä lähes kolme neljästä avautuvasta työpaikasta täyttämättä. Tätä eivät ilmeisestikään muut hallinnonalat niele. Kehyspäätöksen tarkoittama yhtälö on täysin mahdoton. Tämän ovat todenneet myös valtion pääsopijajärjestöt.

Valmistelevia toimenpiteitä

Valtion ensi vuoden talousarviossa yliopistolaitoksen osalta henkilöstön vähentämistavoitteet eivät ilmeisestikään tule näkymään mitenkään. Mikäli henkilöstön supistamistavoite edes osittaisena toteutettaisiin yliopistoja koskien, merkitsisi se kovaa henkilöstön karsimista myöhemmin vuosina 2007-2011.

Opetusministeriön talousjohto on aidosti huolissaan siitä, miten kehyspäätöksen supistamisohjelma voi rokottaa yliopistoja. Tämä tuli esiin muun muassa yt-neuvotteluissa 16.5.2005. Koko valtionhallinnon tuottavuusohjelman johtaja Jaakko Kuusela on 27.5.2005 todennut, että yliopistot muodostavat kehyspäätöksen supistamisohjelman kannalta kaikista ongelmallisimman alan.

VM:n tuottavuusohjelman tarkistamispäätöksessä 26.4.2005 todetaan, että OPM:n hallinnonalalla tuottavuuden parantamismahdollisuudet ovat mm. soveltavan tutkimuksen kehittäminen, korkeakoulujen ja korkeakouluverkon rakenteen ja toiminnan tehostaminen, hankintatoimen tehostaminen ja OPM:n
kehittäminen strategiseksi esikunnaksi. Aikamoista puhetta.

OPM:stä on tiettävästi lähdössä lähiaikoina yliopistoille ja muille hallinnonalan virastoille kirje, joissa niitä pyydetään tarkistamaan omat tuottavuusohjelmansa.

Ristiriitaisia tavoitteita

Suomen globaalisaatiostrategian keskeiset menestystekijät ovat koulutus, tutkimus ja huippuosaaminen. Nämä tekijät fokusoituvat juuri yliopistoissa. Yliopistojen henkilöstöresurssien vähentäminen olisi täysin päinvastaista tämän pyrkimyksen kannalta.

Koko yliopistosektorin, yliopistojen johdon, järjestöjen ja yliopistoissa toimivien tulee pontevasti ja nopeasti asettua vastustamaan kehyspäätöksen supistamisohjelman suuntaamista yliopistoihin.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
6.6.2005

(painetun lehden s. 24-25)