Tekijyys hakusessa Tekijyysseminaarissa

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TeNK) järjesti Tieteiden talossa 31.8.2005 seminaarin tieteelliseen tekijyyteen liittyvistä kysymyksistä. Seminaari jakaantui kolmeen osaan. Ensimmäisessä käsiteltiin julkaisemisen ja tekijyyden kysymyksiä eri aloilla. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, Turun yliopiston kansleri Eero Vuorio esitteli ensin lyhyesti neuvottelukunnan toimintaa ja sitten tarkemmin lääketieteen sekä bio- ja luonnontieteiden alojen tekijyyskysymyksiä. Kuten kävi ilmi, eivät julkaisemiseen ja tekijyyteen liittyvät seikat ole kaikin puolin kunnossa. Vuonna 2002 TeNK julkaisi tutkimuseettisen ohjeiston. Ohjeistoon ovat sitoutuneet kaikki yliopistot ja suuri joukko muita tahoja, mutta institutionaaliset sitoumukset eivät ole välittyneet organisaatioiden sisällä. Siksi näiden kysymysten käsitteleminen ja esilletuonti on tärkeää.

Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen aloja esiteltiin erityisesti Yhteiskunnallisen tietoarkiston (FSD) toiminnan kautta. TeNK:n humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimuseettisten kysymyksiä pohtivan HYMY-työryhmän jäsen Irma Sorvali kertoi aluksi, että alan tutkimusetiikkaa käsittelevä kirja on valmistumassa. Tämä on hyvä avaus, jotta kysymysten käsittelyssä päästään eteenpäin. FSD:n arkistonhoitaja Arja Kuula käsitteli aineistojen arkistointiin liittyviä tekijyyskysymyksiä niin aineistojen tuottajien kuin esimerkiksi haastattelujen kohteiden näkökulmasta. Arkiston johtaja Sami Borg puolestaan toi esiin julkisrahoitteisen tutkimuksen tekijöille tärkeän aiheen, OECD:n Open Access -ohjeistuksen, jonka Suomikin allekirjoitti vuoden 2004 alussa. Kuten Borg totesi, on aineistojen avoimuuden edistäminen monistakin syistä ajankohtaista, mutta siihen liittyy niin paljon ongelmia, että niiden ratkaisemiseksi vaaditaan moninkertaisesti nykyistä enemmän resursseja.

Professori Riitta Keiski käsitteli puheenvuorossaan tekijyyden ja julkaisemisen erityiskysymyksiä tekniikan alalla. Käytännöt ovat muuttumassa, mutta yliopistojen toiminnan kannalta merkittävä ongelma ovat keksintöjä ja patentteja koskevat, julkaisemista ja tutkintojen valmistumista hidastavat prosessit. Ann. Med. -lehden päätoimittaja Petri Kovanen puolestaan käsitteli tekijyyskysymystä toimittamisen ja julkaisijan näkökulmasta ja sitä, miten toimituskin voi toimia kirjoittajien oikeuksien valvojana.

Seminaarin toinen osa käsitteli immateriaalioikeuksia tekijyyskysymysten kannalta. Immateriaalioikeusinstituutin (IPR University Center) johtaja Niklas Bruun korosti, että tutkijoiden olisi ehdottomasti tunnettava immateriaalioikeutta käsittelevä lainsäädäntö. Valmisteltavana olevasta uudesta korkeakoulukeksintölaista ja korkeakoulukeksinnöistä puhunut opetusministeriön ylitarkastaja Petteri Kauppinen muistutti tutkijoiden vastuusta siinä, että he tulevat tunnustetuksi keksijöinä. Professori Markku Löytönen pohti, pitävätkö paikkansa sellaiset huhut, että hylättyjen käsikirjoitusten ja tutkimushankkeiden ideat joutuisivat helposti pitkäkyntisten refereiden saaliiksi. Selvityksensä perusteella Löytönen joutui toteamaan, että ei ole osoitettavissa, että tiedeyhteisön etiikassa olisi näiltä osin moitittavaa: ideoiden varastaminen on hyvin harvinaista.

Seminaarin kolmannen osan muodostivat kaksi Open Access -julkaisemista käsitellyttä esitystä. Professori Juha Karhu Lapin yliopistosta piti eloisan esityksen,jossa hän käsitteli opetusministeriön keväällä julkaisemaa Avoimen tieteellisen julkaisemisen työryhmän muistiota (ks. Acatiimi 3/05). Hänen evankeliuminsa avoimen julkaisemisen suhteen oli, että “tiedeyhteisönä me päätämme, mitä tieteen vapaus tarkoittaa.” Suomen Open Access -työryhmän puheenjohtaja Bo-Christer Björk vertasi OA:ta avoimeen lähdekoodiin käsitellessään kommenttipuheenvuorossaan OA kysymyksiä tekijänoikeusnäkökulmasta. Internetin mullistavuus julkaisemisen toimintakäytännöissä on ollut selvä, mutta julkaisukenttä itsessään on jähmeästi muuttuva järjestelmä.

Kaiken kaikkiaan tekijyysseminaari oli kiinnostava, houkutellen paikalle paljon yleisöä. Se herätti keskustelua ja jätti paljon pohdittavaa. Jo siitäkin syystä, että niin monet kysymykset ovat edelleen ratkaisemattomia. Keskustelussa todettiin tekijyyskysymysten käsittelyn resurssitarve, mutta myös koulutustarve: koulutusta ja tiedotusta tarvitaan tutkijakoulutuksessa, mutta sitä tarvittaisiin entistä enemmän myös perustutkintovaiheessa. Toivottavasti tekijyyskysymysten pohtiminen ja ratkaisujen etsiminen polttaviin ongelmiin on kiinnostavaa myös rahoittajien mielestä. Ilman tällaista resurssointia ongelmat tulevat vain lisääntymään.

Joel Kuortti

Lisätietoja:

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivustolta pro.tsv.fi/tenk

löytyvät muun muassa seminaarin esitelmät sekä ohjeistoja ja muuta materiaalia.

Yhteiskunnallinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi, tietoa mm. arkistoinnin edellytyksistä.

OECD:n Open Access –ohjeistus löytyy täältä.

IPR University Center www.iprinfo.com .

Opetusministeriön tekijänoikeuksiin liittyvä sivusto

www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/index.html ja Open Access –työryhmän muistio www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2005/tr08/tr08.pdf.

Suomen Open Access –työryhmä www.lib.helsinki.fi/finnoa/.

Tietoa, neuvoja ja linkkejä avoimesta julkaisemisesta.

Dosentti Joel Kuortti toimii erikoistutkijana Suomen Akatemian projektissa Joensuun yliopiston vieraiden kielten laitoksessa.

(painetun lehden s. 22)