Tohtoriopiskelu Englannissa
on neljän vuoden
intensiivinen rupeama

Sammy Toyoki tutki kahdeksan vuotta sitten ulkomaisten yliopistojen yhteystietoja, valitsi niistä kourallisen, kirjoitti hakemuksen ja esseen siitä, miksi juuri hän haluaa kyseiseen yliopistoon, suoritti kielitestin Helsingissä ja löysi itsensä Nottingham Trent University -yliopistosta Englannista. Nykyisin Sammy tekee väitöskirjaa arvostetussa Warwick University -yliopistossa, itse valitsemansa professorin johdolla.

- Kävin ylioppilaaksi kirjoitettuani armeijan, enkä ehtinyt yhteishakuun. Menin Laajasalon kristilliseen opistoon Kansainvälisyyskoulutus- kurssille, Sammy kertoo.

Hänen isänsä oli japanilainen, ja äiti suomalainen, joten kansainvälisyyskasvatusta on tullut myös perheestä.
- Ensimmäinen yliopistoni, Nottingham Trent University, oli pragmaattinen, suoritin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon liukuhihnahengessä. Minussa heräsi kuitenkin halu tutkimuspohjaiseen opiskeluun, ja jatkoin Nottingham Universityssä maisterin
tutkintoon.
- Nottingham University -yliopistoon pyrki satoja opiskelijoita, sisään meitä otettiin 25. Uskon, että pääsin, koska minulla oli hyvät kandin paperit, hyvin kirjoitettu pääsykoe-essee, ja koska yliopisto halusi myös ulkomaalaisopiskelijoita.
- Opiskelu pienessä porukassa oli hyvin intensiivistä, tunsin oppivani enemmän kuin koko kandiopiskelun aikana.
- Valmistuttuani pidin välivuoden ja tulin Suomeen töihin Nokialle puoleksi vuodeksi ylläpitämään Nokia. com sivuja pienessä tiimissä.
- Työ Nokialla oli mukavaa, mutta tuntui hyvin sieluttomalta. Minulla oli eri arvomaailma ja päämäärät, jokapäiväiset tiimihenkiset palaverit eivät tuntuneet omilta. Aloin masentua ja vieraantua itsestäni. Tiesin haluavani olla tutkija.

Lennokkaalla hakemuksella arvostettuun yliopistoon

- Päätin ensin käsitellä vieraantunutta oloani ja menin rakennustyömaalle fyysisiin töihin, Sammy kertoo. – Vaikka joka ilta töiden jälkeen kroppaa särki, oleminen tuntui kuitenkin aidommalta kuin Nokian palveluksessa.
- Aloin palautua itseeni, ja sain voimia tehdä tohtorin väitöskirjan tutkimusehdotelman, jonka lähetin eri yliopistoihin.
- Minua kiinnosti kysymys siitä, kuinka dysfunktionaaliset kuluttajat, syrjäytyneet ja vieraantuneet ihmiset, käyttävät kännykkää arkensa muotoilussa.
- Helsingin kauppakorkeakoulu hylkäsi hakemukseni “liian lennokkaana”. Pääsin sisälle Hankeniin, mutta pian sain tiedon siitä, että myös Warwick yliopiston professori Richard Elliott oli hyväksynyt minut tohtoriopiskelijakseen. Nimenomaan juuri aiheeni “lennokkuus” oli yksi tärkeä syy, miksi tulin valituksi.
- Englannissa on mahdollista nimetä professori, jonka johdolla haluaa tehdä väitöskirjansa. Olin tutustunut Elliottiin eräässä konferenssissa, ja tiesin hänen hyvän maineensa.
- Elliottilla on melkeinpä isällinen suhde opiskelijoihinsa, hän pitää huolen siitä, väitöskirja tulee todella tehdyksi, ja auttaa opiskelijoitaan strategisesti tutustumalla meitä oikeisiin ihmisiin.

Aihe muuttui Amerikassa

- Tapasin ohjaavaa professoriani ensimmäisen vuoden aikana viikoittain.
- Hän ehdotti, että menisin Nebraskan yliopistoon Amerikkaan, jossa tehdään todella arvostettua tutkimusta. Alan arvostetuimmat lehdet ilmestyvät myösAmerikassa. Olin Nebraskassa neljän kuukauden ajan
assistenttina.
- Tässä yliopistossa tehtiin töitä aamusta iltamyöhään, olin vain kahtena iltana ulkona koko vierailuni aikana. Työtahti oli minusta suorastaan sairaalloinen, aloin masentua, kun sosiaalinen elämä puuttui elämästä lähes kokonaan.
- Kulutustutkimuksen professori totesi väitöskirjatutkimusaiheestani suorasanaisesti: ”Hullut ihmiset eivät kiinnosta meitä.”
- Aloin miettiä käytännönläheisempää uutta aihetta. Päädyin kysymykseen ihmisen jokapäiväisen elämän itsekehityshankkeiden merkityksestä kokonaiskuvassa.
- Tarkempi kysymyksenasettelu on vielä auki, data tulee määrittelemään tutkimuskysymyksen.
Sammy Toyoki tekee tutkimushaastattelujaan tällä hetkellä Suomessa, ja etsii haastateltavia. Haastattelumuoto on luonteeltaan elämänkerrallinen.

Tietoista sosiaalisen elämän ylläpitoa

Professori Elliottin väitöskirjantekijöillä on oma yhteinen toimistohuone.
- Teemme työtä oman päämme sisäisesti, ja tässä piilee sosiaalisen erakoitumisen vaara. Siksi tuotamme työkykyä ja mielenterveyttä tietoisella sosiaalisella elämällä, Sammy kertoo.
- Amerikassa ollessani huomasin, miten tärkeätä on ylläpitää tasapainoa. Työ ei voi olla koko ihmisen elämä.
- Päiväohjelmaamme kuuluu iltapäivisin monipuolista urheilua, mikä purkaa paineita ja antaa voimia jatkaa työpäivää myöhempään.
- Käymme joskus iltaisin yhdessä ulkona. Professorin ja opiskelijoiden suhde on rennompi ja kaverillisempi kuin Suomessa.
Elliott kutsuu meitä kotiinsa, ja hänen vaimonsa laittaa ruokaa. Joskus käymme yhdessä kaljalla.
- Juuri tämän liberaalin henki on tärkeä syy, miksi haluan jäädä Englantiin akateemikoksi, saatuani väitöskirjan valmiiksi. Itsenäinen työ on toinen olennaisen tärkeä syy jäädä. Englannissa on myös paljon
enemmän paikkoja kuin Suomessa.
- Yliopistomme kautta tosin rekrytoidaan paljon ihmisiä myös ulkomaille töihin. Kulutustutkimus on hyvin nuori tieteenala, josta ollaan kiinnostuneita kaikkialla maailmassa.
Sammylla on opintotuki Suomesta, ja hän on ottanut myös pankkilainaa. Tulevaisuudessa hänellä on mahdollisuus tehdä myös sivutoimisesti hyvin maksettu konsultointityötä.
- Kyllä tämä tohtoriopiskelu on sellainen metsätyömaa, neljä vuotta paiskitaan todella lujasti töitä, että päästään unelma-ammattiin, Sammy toteaa.

Enemmän suomalaisia kansainvälisiin konferensseihin

- Toivoisin näkeväni enemmän suomalaisia kansainvälisissä konferensseissa, Sammy toteaa. – Juuri niissä tutustutaan tärkeisiin ihmisiin, ja suomalaista tutkimusta olisi tärkeä saada ulkomaisiin julkaisuihin.
- Ja on suuri rikkaus tutustua tutkijoihin eri puolilta maailmaa.

Teksti: Tuula-Maria Ahonen
Kuva: Jari Peltoranta

(painetun lehden s. 8-9)