Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaari:
Taloudellisen autonomian lisääminen yliopistojen menestyksen
avain
Elinkeinoelämän keskusliitto EK järjesti
3. marraskuuta seminaarin “Huippuosaamisen
haasteita ja menestyksen
eväitä – yliopistot ja ammattikorkeakoulut
uudistusten edessä”. Keskeisenä
menestyksen avaimena pidettiin yliopistojen
taloudellisen autonomian lisäämistä,
jota peräänkuulutettiin valtiovallan,
elinkeinoelämän ja yliopistojohdon
puheenvuoroissa. Pääministeri
lupaili yritysten yliopistoille tekemien
lahjoitusten verovapausrajan nostamista.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti korkeakoululaitoksemme
uudistustarvetta, mm. työnjaossa
ja verkostoitumisessa.
- Meiltä puuttuvat maailmanluokan yliopistot,
mutta suuruus ei ole hyvän yliopiston automaattinen
mittari.
Pääministeri nosti esille esimerkiksi Taideteollisen
korkeakoulun, jonka profiilia ja mainetta hän piti
hyvinä. TaiK:n ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä
(12 prosenttia) sai osakseen kiitosta.
Vanhanen lupaili, että valtion tavoitteena on vahvistaa
koulutuksen ja tutkimuksen resursseja ja nostaa
julkista tutkimus- ja kehityspanosta. Siinä olisi
kuitenkin hänen mielestään mietittävä painopisteitä
ja tutkimusinvestointeja tulisi suunnata bisneslähtöisemmin.
Pääministeri lisäisi tuloksiin perustuvan
rahoituksen merkitystä myös perusrahoituksen kohdentamisessa.
Vanhanen otti myös kantaa puheenvuoroihin, joita
on lähinnä elinkeinoelämän taholta esitetty korkeakoululaitoksen
voimakkaamman keskittymisen puolesta.
- Tarvitsemme jatkossakin maakuntayliopistoja,
alueellisia tutkimuksen ja opetuksen keskuksia. Tulee
muistaa, että yliopistoilla on myös koulutustehtävä.
Pääministeri lisäisi yliopistojen taloudellista liikkumavaraa,
mutta huomautti, ettei tämä poista valtion
tilaaja-asemaa. Hän muistutti, että kansainväliset
huippuyliopistot ovat taloudellisesti itsenäisiä.
- Taloudellinen itsehallinto loisi uudenlaisia mahdollisuuksia
muun muassa koulutus- ja tutkimuspalveluiden
vientiin.
Yhtenä taloudellisen liikkumavaran lisäyskeinona
Vanhanen mainitsi, että hallituksen tavoitteena on
nostaa yritysten korkeakouluille tekemien tutkimukseen
suunnattujen lahjoitusten verovapausrajaa. Tästä
annetaan esitys mahdollisesti jo ensi keväänä, mutta
joka tapauksessa tämän vaalikauden aikana.
Lahjoitusten verovapaudesta oli puhunut seminaariavauksessaan
myös Elinkeinoelämän keskusliiton
hallituksen puheenjohtaja, ministeri Christoffer
Taxell. Hän ehdotti verovapauden ylärajan poistamista
kokonaan tai sen korottamista yhteen miljoonaan
euroon.
Taxell: Duaalimalli ei saa hämärtyä
Taxell halusi myös taustoittaa elinkeinoelämän piiristä
virinneitä voimakkaita kannanottoja korkeakoululaitoksemme supistustarpeesta.
- Yritykset joutuvat testaamaan kilpailukykyään
joka päivä markkinoilla. Sen vuoksi on helppo ymmärtää,
että niissä kannetaan huolta suomalaisesta
osaamisesta ja sen kehityksestä tulevaisuudessa. Tässä
on keskeinen syy siihen, että elinkeinoelämän piiristä
on viime aikoina kuulunut aikaisempaa enemmän
koulutusta ja tutkimusta koskevia kannanottoja.
Vaikka Taxellin mielestä elinkeinoelämän tehtävä
ei ehkä ole suositella yksityiskohtiin meneviä keinoja,
olisi yliopistoissa ja niiden rakenteissa keskittymisen
ja verkostoitumisen tarvetta. Taxell kohdentaisi
tutkimusrahoitusta ennen kaikkea aloille, jotka ovat
Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä.
- “Missä suhteessa yliopistonne haluaa olla maailman
paras”, on kysymys, joka sisältää myös vastauksen.
Kaikessa ei voi olla maailman paras, on siis pakko
keskittää resurssit siihen, minkä parhaiten osaa.
Tämä merkitsee myös, että on määriteltävä ne alueet,
joissa terävin kärki ei ole tähtäimenä.
Taxell muistutti kuitenkin myös yliopistojen koulutustehtävästä.
- Kasvavien tehokkuustavoitteiden ohella tulee
varmistaa opetusresurssien riittävyys ja laatutaso.
Opetusresursseilla on kohtalonyhteys koulutuksen
laatuun. Opettajia on oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin,
ja opettajien osaamisen kehittymistä on
vaalittava huolella.
Ministeri Taxell puhui voimakkaasti duaalimallin
säilyttämisen puolesta.
- Yliopistokoulutuksen perusta on tutkimukseen
perustuvassa korkeimmassa opetuksessa, kun taas
ammattikorkeakoulutuksen on oltava selkeästi lähempänä
käytännönläheistä ammatillista koulutusta.
Tämä roolijako ei saa hämärtyä. Yliopistojen tulee olla
yliopistoja ja ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulua.
Uskon, että nimenomaan selkeä roolijako
luo uusia mahdollisuuksia näiden väliselle, nykyistä
laajemmalle yhteistyölle sekä koulutuksen että resurssien
käytön osalta, vakuutti Taxell, joka toimi opetusministerinä
aikana, jolloin ammattikorkeakoululaitos
sai alkunsa.
Tuottavuusohjelma uhkaa yliopistojen
autonomiaa
Rehtorien neuvoston puheenjohtaja Gustav Björkstrand
vastasi puheenvuoronsa aluksi elinkeinoelämän
taholta tulleeseen parin kuukauden takaiseen
kritiikkiin.
- Mikään valtion hallinnonala ei ole sellaisen jatkuvan
kansainvälisen arvioinnin kohteena kuin yliopistolaitos.
Tuloksista ei voi olla kuin ylpeä. Yliopistojen
tuottavuus on noussut merkittävästi viimeisen
vuosikymmenen aikana, tohtorintutkinnot jopa kaksinkertaistuneet.
- Mutta – meidän on myönnettävä, vaikka koulutuksen
ja tieteen yleistaso on hyvä, niin terävin kärki
on liian kapea. Ja ennen kaikkea – olemme globalisaation
kautta tulleet aivan uuteen ja yhä haastavampaan
kilpailutilanteeseen.
- Yliopistot eivät ole jääneet puolustusasemiin,
vaan ovat pyrkineet määrätietoisesti rakentamaan
uuden ohjelman, jonka kautta olisimme jatkossakin
maailman johtavia uuden tiedon ja innovaatioiden
luojia, Björkstrand totesi ja kertoi 1. marraskuuta julkistetun
manifestin linjauksista (ks. lehden sivu 17).
Manifestiin sisältyy verovapaiden lahjoitusten ylärajan
poistaminen. Björkstrand tervehti ilolla, että
pääministeri oli lupaillut seminaarin alussa halltuksen
esitystä ylärajan nostamista, mutta ihmetteli samalla,
mikä siinä kestää voi kaksikin vuotta.
Björkstrand mainitsi lyhyesti myös tuottavuusohjelman
vaikutuksista. Rehtorien neuvoston mielestä
esitykset keskitetystä virkapankista ja palvelukeskuksesta
uhkaavat yliopistojen perustuslaillista autonomiaa.
- Rajut henkilöstöleikkaukset tilanteessa, jossa
meillä on kaksinkertainen opiskelijamäärä opettajaa
kohti kilpailijoihimme verrattuna, ei varmaankaan
johda toivottuun tulokseen, vuoden vaihteessa rehtorien
neuvoston puheenjohtajuuden jättävä Björkstrand
huomautti.
Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 18-21) |