Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän tilanne

Marraskuun 2005 loppuun mennessä pitäisi saavuttaa neuvottelutulos yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä. Ongelmakohtia on vielä paljon jäljellä, mutta neuvottelutoiminta etenee tiiviissä tahdissa.

Opetusministeriö jätti tarjouksen uudesta palkkausjärjestelmästä 16.9.2005 ja järjestöt jättivät vastauksensa tarjoukseen 5.10.2005. JUKOn vastaus oli edellisessä Acatiimin numerossa.

Lokakuun aikana yliopistot ovat sovittaneet kevään aikana toteuttamansa tehtävien arvioinnit opetusministeriön ohjeistamana 7,19 %:n kustannusvaikutusta vastaavaan yliopistonsa palkkasumman raamiin. Tehtävien vaativuustasojen eurohinnat olivat opetusministeriön tarjouksessa. Kustannusraamiin sovittaminen tarkoitti useissa tapauksissa tehtävien vaativuustasojen pudottamista alaspäin. Tämä tapahtui pääsääntöisesti työnantajan yksipuolisilla päätöksillä. Arviointiryhmissä toimivat järjestöjen edustajat eivät osallistuneet vaativuustasojen tekniseen pudottamiseen. Tässä pudotuspelissä tehtävien todellisella vaativuudella ja vaativuustasokartalla tai vaativuuskehikolla ei juurikaan ollut merkitystä.

Marraskuun aikana neuvotteluryhmä (työnantajaedustajat ja järjestöjen edustajat) on kokoontunut tiiviisti ja neuvotellut uutta palkkausjärjestelmää koskevasta sopimuksesta. Nähtäväksi jää, saavutetaanko neuvottelutulos marraskuun loppuun mennessä. Epäilijöitä neuvottelutuloksen saavuttamisesta on sekä työnantaja- että järjestöpuolella.

Soveltamisalasta riittää vielä vääntöä

Ongelmakohtia on paljon. Suurin ongelma lienee se, että takuupalkkaisten määrä näyttää tulevan 7,19 %:n kustannusraamilla aivan liian suureksi. Yliopistot maksavat nykyisellään samantyyppisistä tehtävistä erilaisia palkkoja ja palkkahajontaa on myös yliopiston sisällä samanlaisten tehtävien kohdalla. Tämä johtaa väistämättä takuupalkkaongelmiin. Toisen kalleusluokan kompensoiminen näyttää myös muodostuvan ongelmaksi.

Palkkausjärjestelmän soveltamisalasta käydään neuvotteluja todennäköisesti viime metreille saakka. Valtion eri virastoissa käytännöksi on muodostunut, että uuden palkkausjärjestelmän piiriin tulevat ne, joilla on vähintään puolen vuoden mittainen palvelussuhde. Myös niihin, joiden perättäiset palvelussuhteet ovat vähintään puolen vuoden mittaisia, sovelletaan uutta palkkausjärjestelmää. Yliopistojen kohdalla työnantaja tarjoaa rajapyykiksi vuoden mittaista palvelussuhdetta. Kolmannes yliopistojen henkilöstöstä työskentelee ulkopuolisen rahoituksen turvin. Se, sovelletaanko uutta palkkausjärjestelmää ulkopuolisella rahoituksella työskenteleviin määräaikaisiin upj:n käyttöönottovaiheessa, on myös neuvottelun alla. Henkilöstön yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu on koetuksella, jos palkkausjärjestelmän soveltaminen riippuu rahoituslähteestä tai palvelussuhteen vakinaisuudesta/määräaikaisuudesta.

Ongelmallista tulee olemaan myös tutkijoiden sovittaminen alun perin opettajille rakennettuun vaativuuden arviointijärjestelmään. Tutkijoiden tehtävät, jotka arvioitiin muun henkilöstön järjestelmässä, on siirretty teknisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään. Yliopistoissa on esimerkiksi maksullisen palvelutoiminnan puolella ja erillislaitoksissa paljon tutkijoita, jotka eivät opeta lainkaan. Näihin tehtäviin on vaikea löytää kuvauksia alun perin opettajille rakennetusta järjestelmästä.

Jos neuvottelutulosta ei saavuteta 30.11.2005 mennessä, on uhkana palkkojen euromääräistäminen. Joulukuun alusta lähtien eivät sitten kertyisi enää ikälisät, määrävuosikorotukset, pätevyyslisät ja muut nykyiseen palkkausjärjestelmään kuuluvat lisät. Joka tapauksessa yliopistoissa on odotettavissa paljon tehtävien vaativuuden arviointien tarkistuksia ja henkilökohtaisten suoriutumisten arviointi uudestaan.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
9.11.2005

(painetun lehden s. 22)