Yliopistojen tulosohjaus
uudistuu
Yliopistojen tulosohjauksen
uudistamista pohtinut
työryhmä jätti esityksensä
opetusministeri
Antti Kalliomäelle 26. lokakuuta.
Nykyistä mallia
enemmän tutkimusedellytyksiä
korostavan esityksen
päälinjoista kirjoittaa
ohessa OPM:n yliopistoyksikön
johtaja
Markku Mattila.
Acatiimi on kerännyt
kommentteja myös muilta
tahoilta.
Yliopistojen uudet haasteet ja kehittämisen
tarpeet ovat vilkkaan
keskustelun kohteena niin julkisuudessa
kuin yliopistojen sisällä.
Keskustelu liittyy yliopistojen suureen
merkitykseen koko nykyaikaisen
yhteiskunnan kehityksen
kannalta ja suomalaisten hyvinvoinnin
kannalta. Koulutus, osaaminen
ja tieteellinen tutkimus
nähdään laajasti yhteiskunnallisen
kehityksen keskeisinä voimina.
Euroopan Unionissa käydään
samaa keskustelua. Komissio valmistelee
tiedonantoa yliopistojen
roolista koko Euroopan kehityksen
kannalta. Asia on marraskuussa
ministerineuvoston asialistalla.
Keskustelun taustaksi on valmisteltu
laaja analyysi Euroopan yliopistojen tilasta ja roolista.
Tulosohjausta jo 10 vuoden
ajan
Suomessa valtioneuvosto on linjannut
yliopistojen kehityksen
suuntaa periaatepäätöksessä julkisen
tutkimusjärjestelmän kehittämisestä.
Sen taustaksi on tehty
monia selvityksiä yliopistojen koulutuksen
ja tutkimuksen laadun
sekä rakenteiden kehittämistarpeista.
Valtioneuvoston kannalta
keskeinen väline ohjata kehitystä
tähän suuntaan on opetusministeriön
ja yliopistojen välinen tulosohjaus.
Osana keskushallintouudistusta
valtioneuvostossa on hahmoteltu tulosohjauksen yleistä kehittämistä.
Tulosohjauksen kehittämislinjauksia
on valmisteltu tulosohjauksen
ohjekirjasessa. Siinä on
selvennetty mm. tulosohjauksen
kautta saavutettavia keskeisiä tavoitteita,
joita ovat vaikuttavuus,
laatu, toiminnan tehokkuus ja niiden
edellytyksenä henkilöstön voimavarat.
Yliopistojen tulosohjausta on
opetusministeriö toteuttanut jo
kymmenen vuoden ajan. Sen menettelyjä
on jatkuvasti kehitetty.
Opetusministeriön ja yliopistojen
yhteinen työryhmä on saanut valmiiksi
ehdotuksensa yliopistojen
tulosohjauksen kehittämisestä
uudelle tulossopimuskaudelle
2007-2009.
Työryhmä on tehnyt analyysin
nykyisestä tulosohjauksesta saaduista
kokemuksista. Työryhmän
apuna on ollut tieteellinen tuki
kahden osatutkimuksen kautta,
jotka koskivat ohjaus- ja rahoitusmallien
kansainvälistä vertailua
sekä yliopistotutkimuksen rahoitusjärjestelmiä.
Painopistettä tutkimuksen
suuntaan
Nykyinen tulosohjaus on antanut
suhteellisen hyvät toimintaedellytykset
kaikille yliopistoille ja se on
koettu entistä tasapuolisempana
ja oikeudenmukaisempana. Se on
ohjannut toimintaa tavoitteiden
suuntaan ja korjannut samalla
pääosan aiemmin tiedostetuista
epäkohdista. Yliopistojen välisissä
rahoitusosuuksissa on tapahtunut
muutoksia.
Tulosohjauksen rahoitusmallin
kehittämisessä otettiin huomioon
valtioneuvoston periaatepäätös
julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä
sekä yliopistojen toimintaympäristön
muutokset ja
kokemukset kansainvälisistä rahoitusmalleista.
Esitetty uudistus merkitsee
sitä, että painopistettä siirretään
tutkimusedellytysten vahvistamisen
suuntaan, tutkimusta kuvaavia
indikaattoreita monipuolistetaan
ja yksittäisten tohtorintutkintojen
painoarvoa vähennetään. Tulosohjauksen
rahoitusjärjestelmän
avulla pyritään entistä selvemmin
tukemaan valtakunnallisia korkeakoulupoliittisia
tavoitteita. Toisaalta
korostetaan yliopistojen
omien strategioiden ja johtamisen
merkitystä tulossopimuksen sisällön
muodostumisessa.
Kustannuskertoimet
ennallaan
Yliopistojen rahoitusmallia esitetään
kehitettäväksi niin, että perusrahoitus
pidetään vakaana
koko sopimuskauden, mutta samalla
lisätään laadun ja tuloksellisuuden
merkitystä kokonaisrahoituksessa.
Yliopistojen toimintamenorahoitus
muodostuisi kolmesta osasta:
perusrahoitus, tuloksellisuusrahoitus
ja hankerahoitus. Perusrahoitus osoitetaan yliopistolle
yhtenä summana, jonka määräytymisessä
otetaan huomioon neljä
osatekijää: laajuustekijä, tutkimus,
tutkijakoulutus ja taiteellinen
toiminta, koulutus sekä yhteiskunnallinen
palvelutehtävä. (Katso taulukko 1)
Laatua ja tuloksellisuutta korostetaan
niin perusrahoituksen
sisällä kuin tuloksellisuusrahoitusta
lisäämälläkin. Tuloksellisuusrahoituksessa
on tarkoitus
monipuolistaa kriteerejä ottamalla
huomioon laadun ohella vaikuttavuus-
ja tehokkuusnäkökohtia.
Tutkimuksen perusteella määräytyvässä
rahoituksessa otetaan
käyttöön uusia kriteereitä, kuten
yliopiston tutkimusaktiivisuus ja
menestyminen tutkijakoulutuksen
arvioinnissa.
Kustannuskertoimet esitetään
säilytettäväksi entisellään. Työryhmä
tunnisti tekniikan korkeakoulutuksen
lisärahoitustarpeen,
mutta katsoi, että sen pitää kattaa
erillisellä lisärahoituksella.
Hankerahoitusta kehitetään
strategisempaan suuntaan, sekä
hankkeisiin, jotka tukevat yliopistojen
profiloitumista, painoalojen
vahvistamista, keskinäistä yhteistyötä
ja infrastruktuurin kehittämistä.
Rahoitusmalli palkitsee yliopistojen
tehokkaasta ja laadukkaasta
toiminnasta. Tuloksellisuutta
arvioitaessa tekijöinä on
esitetty otettavaksi huomioon yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja
laatu, toiminnan tehokkuus ja
opintojen eteneminen sekä henkiset
voimavarat. (Katso taulukko 2)
Lopullisesta mallista
päätetään tammikuussa
Nyt ehdotettu tulosohjauksen uudistaminen
näyttää vastaavan hyvin
kansainvälisiä trendejä yliopistojen
rahoituksessa. Uudistus korostaa
yliopistojen ohjauksen ja
johtamisen strategista luonnetta ja
yliopistojen omaa vastuuta toimintansa
laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Työryhmän
oman käsityksen mukaan nyt
ehdotettu tulosohjauksen kehittämismalli
näyttäisi vastaavan hyvin
myös muualla hallinnossa hankittuja
kokemuksia ja suosituksia
ohjauksen kehittämisen suunnasta.
Ehdotus on lähetetty yliopistoihin
lausunnolle. Lopullinen
malli päätetään tammikuussa
2006 seuraavaa tulossopimuskautta
2007-2009 varten.
Markku Mattila
OPM:n yliopistoyksikön johtaja
Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmä
III:n puheenjohtaja
(painetun lehden s. 8-11) |
