Rakenteellinen kehittäminen yliopistojen tärkein lähiajan asia

Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) piti ensimmäisen koulutus- ja tiedepolitiikan alan toimittajatapaamisensa 1. marraskuuta. Yliopistojen osalta hän piti rakenteellista kehittämistä kaikkein tärkeimpänä lähiajan asiana.

Rakenteellinen kehittäminen on keskeinen osa yliopistojen tuottavuusohjelmaa. Siihen liittyy mm. seuraavat opetusministeriön käynnistämät toimenpiteet:

teknillistieteellistä ja oikeustieteellistä koulutusalaa koskevien selvitysten pohjalta jatketaan jatkotoimenpiteitä
opettajankoulutuksen kehittämistä ja kolmen taidealan yliopiston yhteistyön vahvistamista koskevat selvitykset ovat käynnissä
geotieteiden koulutus- ja tutkimusrakenteiden kehittämisestä on neuvoteltu yliopistojen kanssa
kuluvan vuoden lopulla valtioneuvosto päättää koulutuksen mitoitustavoitteista vuoteen 2008 osana koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2003-2008 kehittämissuunnitelman tarkistamista
opetusministeriön palvelukeskushanke on käynnistetty

Monet yliopistot ovat kehittäneet koulutus- ja tutkimusrakenteitaan. Muun muassa Kuopion yliopisto on uudistanut tiedekuntaja laitosrakenteitaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset aluestrategiat ovat valmistuneet syyskuun lopussa ja ne sisältävät linjauksia esimerkiksi korkeakoulujen infrastruktuurin kehittämistä koskevan yhteistyön osalta. Kuopion yliopisto ja Savonia- ammattikorkeakoulu ovat tehneet myös esityksen yhteisestä pilotista.

Opetusministeriön on tarkoitus myös ryhtyä selvittämään yliopistojen taloudellisen autonomian laajentamista.

Ammattikorkeakoulujen hallinto remonttiin

Ammattikorkeakoulujen osalta Kalliomäki totesi, että ne ovat olleet menestystarina, mutta niiden taival on nyt tullut tiettyyn etappiin. Niistä tulisi muodostaa suurempia yksiköitä ja yhteistyötä yliopistojen kanssa tulisi lisätä.

Ammattikorkeakoulujen hallintomallin uudistamista on mietitty opetusministeriön työryhmässä. Ministeri on lehtihaastatteluissa kannattanut osakeyhtiö- tai säätiömallia.

- Omistajaohjaus ei nyt toimi niissä toivotulla tavalla. On ollut tarpeen miettiä, miten sitä voitaisiin parantaa. Valtiollistaminen olisi selkeä malli, mutta sen toteuttaminen on hankalaa. Siksi ehkä säätiömuotoinen malli, jossa valtio olisi vahvasti mukana, voisi olla parempi ratkaisu.

Amk-hallinnon remontti liittyy mittavaan kunta- ja palvelurakenteen uudistushankkeeseen.

Lisää tehoja tutkimuksesta

Tiedepolitiikasta ministeri Kalliomäki totesi lyhyesti, että myös tutkimuksen ja teknologian puolella on etsittävä lisää tehoja.

- Sinne on pistetty isoja summia rahaa ja tuloksetkin alkavat näkyä, Kalliomäki totesi.

Valtion tiede- ja teknologianeuvostoa uudistetaan 27. lokakuuta annetun asetuksen mukaisesti. Seitsemän ministerijäsenen joukossa tulee vastaisuudessa olla keskeisten sektoritutkimusministeriöiden edustus. Neuvoston ns. asiantuntijajäsenten toimikausi pitenee kolmesta neljään vuoteen ja toimikaudet seuraavat eduskunnan vaalikausia. Uudistettu tiedeja teknologianeuvosto tullaan asettamaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 16)