Äänestykset värittivät Tieteentekijöiden liiton syysliittokokousta

Kolme äänestystä ja yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä värittivät Tieteentekijöiden liiton syysliittokokousta. Liittokokous pidettiin 10. joulukuuta, jolloin neuvottelutuloksen syntyminen UPJ:sta oli vielä epävarmaa.

Liiton puheenjohtaja Antero Puhakka avasi kokouksen kertomalla kokousväelle yliopistojen muista ajankohtaisista teemoista. EU:n komissio antoi viime keväänä suosituksensa tutkijoiden peruskirjasta. Puhakan mielestä asiakirjaan liittyy monia tutkijoiden asemaa edistäviä suosituksia, joita kannattaa ajaa myös paikallisesti.

Puheenjohtaja puhui myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksista, jotka toteutuessaan uhkaavat nimenomaan määräaikaisissa palvelussuhteissa ja dynaamisessa tutkimusvaiheessa olevia. Myös tohtoreitten työllisyystilanne huolestutti: lokakuussa oli työministeriön tilastojen mukaan 317 työtöntä tohtoria ja 23 oli työllistettynä. Liitto antoi liittokokouspäivänä tiedotteen, jossa edellytettiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien tohtorintutkintomäärien tarkistamista.

Suurin osa jäsenistä voittajia UPJ:ssa

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala selvitti kokousväelle UPJ-neuvottelujen tilannetta. Neuvottelutuloksen syntyminen näytti vielä kokouspäivänä melko epävarmalta.

Rantala korosti, että noin 70 prosentilla liiton jäsenistöstä palkka nousee UPJ:n myötä.

- Niissä valtion virastoissa, joissa on jo siirrytty uusiin palkkausjärjestelmiin, alkuvaiheen palkkavoittajia ovat olleet, ikälisäjärjestelmän poistumisen takia, yleensä nuoret.

Eräinä ongelmallisimpina seikkoina Rantala piti lisärahoituksen riittämättömyyttä, kakkoskalleusluokka- asiaa, henkilökohtaisen suoriutumisen suurta osuutta vaatipalkasta sekä ulkopuolisella rahoituksella toimivien jäämistä järjestelmän ulkopuolelle käyttöönottovaiheessa.

Käydyssä keskustelussa tuotiin esiin huoli mm. siitä, että tuottavuusohjelma sijoittuu palkkauudistuksen kanssa lähes samaan ajankohtaan.

- Työnantajapolitiikka on kiristynyt ja tuottavuusohjelma on ollut taitava veto. Sopimusjärjestelmää murentavia pelisääntöjä ollaan luomassa. Onko työntekijäpuolella tapahtumassa voimien kokoamista, tiedusteli Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja Matti Hannikainen.

Rantalan mukaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, Pardia ja JHL ry ovat antaneet varsin yhdensuuntaisia vastauksia työnantajan tarjouksiin.

Oulun yliopiston akateemiset ry:n puheenjohtaja Arja Rautio korosti, että yhteistyön tiivistäminen JUKOn sisällä on tarpeen. Oulussa paikallinen jukolainen yhteistyö toimii hyvin.

Kolme ehdokasta varapuheenjohtajaksi

Liiton toimisto joutuu keväällä muuttamaan nykyisistä vuokratiloistaan. Liittokokouksen esityslistalla oli kohta, jossa päätettiin työtaisteluvarojen käytöstä tarvittaessa toimitilan ostamiseen. Tästä jouduttiin äänestämään. Äänin 96 puolesta ja 18 vastaan, liittokokous myönsi valtuudet käyttää työtaisteluvaroja toimitilan ostoon.

Äänestysliput olivat käytössä vielä kahdessa muussakin asiakohdassa. Liiton varapuheenjohtajien kaudet ovat yksivuotisia ja nyt tehtäviin oli ehdolla kolme ehdokasta: tutkija Hannu Jalkanen Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Ragna Rönnholm Helsingin yliopistosta ja laboratoriopäällikkö Pirkko Viitala Oulun yliopistosta. Lippuäänestyksen jälkeen valituksi tulivat Ragna Rönnholm ja Pirkko Viitala.

Liittokokous päätti myös vuoden 2006 hallituksen kokoonpanosta (ks. sivu 27).

Kolmas äänestys koski Turun yliopiston tieteentekijät ry:n aloitetta, jossa esitettiin, että liiton osalta uuden palkkausjärjestelmän hyväksymisestä pitäisi päättää liittokokouksessa. Äänin 80-34 päätettiin, että hallitus, joka on liittokokouksen valtuuttama elin, ratkaisee liiton kannan palkkausuudistukseen.