Työsuunnitelmasta toimivaan henkiarviointiin
Virkaehtosopimusneuvottelujen
jatkuessa
yliopistojen jukolaiset
edunvalvojat joutuvat
tänä keväänä yhdessä
miettimään,
mitä ovat ne yhteiset
asiat, joita on edistettävä
UPJ:n ohella, ja
mitkä ovat meidän yhteisiä
tavoitteitamme.
Luot tamusmiesten
asema, yhteistoimintamenettely
ja työhyvinvointi
sekä työaika
ovat asioita, joiden hyvä hoitaminen vaatii yhteistyötä.
UPJ-neuvottelutuloksessa on maininta luottamusmiesten
ja työsuojeluvaltuutettujen aseman ja palkanmääräytymisen
perusteiden uudistamisesta. Lopulliseen
JUKOn hyväksymään sopimukseen on saatava
kirjaus, joka parantaa molempien ryhmien toimintaedellytyksiä
ja tekee tehtävät myös taloudellisesti
tasavertaisiksi muiden tehtävien kanssa.
UPJ-prosessin edistäminen ja sopimuksen syntyminen
edellyttävät, että jukolaisilla ryhmillä on riittävän
kattava yhteisymmärrys neuvottelutuloksen
soveltamisesta. Tämä näkyy paikallisesti arviointiryhmien
yhteistyössä ja tasavertaisesti toteutettuina arviointeina.
Yhteisymmärrys mm. henkilökohtaisen
työsuorituksen arviointien toteutuksesta ja menettelytavoista
on tärkeää, sillä kaikkien kolmen opettajajärjestön
jäsenet toimivat tehtävissä, joissa he ovat
sekä arvioijina että arvioitavina.
16.12. syntyneen neuvottelutuloksen jälkeen yliopistoissa
on henkilöstölle ilmoitettu viime kevään
arvioinnin jälkeinen vaativuustaso. Tässä vaiheessa
muutoksia voi hakea normaalin arviointiprosessin
kautta: jokaisen tehtävä tulee tarkastella kevään aikana
ja todeta joko että on yksimielisyys sijoittelusta
eikä tarvita muutoksia tai tulee tehdä uusi arviointi.
Tämän kevään arvioinnit keskittyvät henkiarviointeihin:
kaikkien henkiarviointi tehdään uudestaan, sillä
opetushenkilökunnan karttaan on siirretty myös tutkimushenkilökunta
ja tämä on aiheuttanut muutoksia
perusteisiin. Henkiarviointilomakkeet on uusittu
ja tarkentavat kriteerit ovat muuttuneet.
Neuvottelutuloksessa henkilökohtaisen työsuorituksen
arviointi on kytketty entistä tiiviimmin työsuunnitelmaan,
joka taas on olennainen osa voimassa
olevaa 1600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta.
Henkiarviointi suhteutetaan työsuunnitelman tehtäviin
niin, että jokaisen henkilön suoriutuminen arvioidaan
hänelle sovittujen tehtävien mukaan. Keskustelut
siitä, mitä tehtävien pitäisi olla, käydään silloin
kun työsuunnitelmat laaditaan ja hyväksytään–mahdollisesti
osana kehityskeskustelua–ei siinä vaiheessa,
jolloin käydään palkkauskeskustelua. Oikein toteutettuna
ja kirjattuna työsuunnitelma on hyvä henkiarviointien
pohja.
Työaikasopimuksesta on edelleen voimassa kaikki
se, mitä siitä on sovittu, mm. katto opettajalta vaadittaville
opetustuntien määrälle. Lisäksi 1600 tunnin
työsuunnitelma on suunnittelua, ei seurantaa varten:
opetushenkilökunnan työtä seurataan vain tulosten,
ei siihen käytetyn työajan kautta.
Työaika ja hyvinvointi liittyvät entistä kiinteämmin
yhteen. Kun keskustelen töistä kollegojen kanssa,
kuulen liian usein väsymisestä ja ajan puutteesta.
Syy ei ole itse työssä ja sen sisällöissä, ei työtovereissa
tai esimiehessä vaan siinä, että työ vie kaiken ajan.
Työtä on yksinkertaisesti liikaa, jotta opettaja pystyisi
tekemään tehtävänsä hyvin ja myös nauttimaan vapaa-
ajasta, elämään perheen kanssa tai lepäämään
riittävästi.
Kuinka voimme itse vaikuttaa siihen, että sopimukset
toimivat ja että opetushenkilökunnan tutkitusti
yli sopimusten venyvät työajat saataisiin kohtuullisiksi?
Voimme laatia oman työsuunnitelman
huolellisesti ja mitoittaa se realistiseksi: otamme huomioon
kaikki tehtävät ja kirjaamme tehtäviin kuluvan
ajan oikein. Tämän lisäksi voimme vaatia työsuunnitelman
korjaamista aina kun tehtävät muuttuvat
olennaisesti: kun tehtäviä tulee lisää, jotain täytyy
poistaa. Palkatonta ylityötä ei pidä keneltäkään
edellyttää ja jokainen itse päättää, suostuuko siihen.
Henkilöstöjärjestöjen tehtävä on neuvoa ja tukea
jäseniä kaikissa ongelmissa, myös työajan oikeassa
soveltamisessa, ja viedä asiaa eteenpäin, ellei kohtuullista
tulkintaa muuten saada aikaan.
Tuula Hirvonen
puheenjohtaja, Yliopistonlehtorien liitto |
