Toimiva esimiesjärjestelmä

– UPJ:n onnistumisen edellytys

Esimiespalkkiojärjestelmä jää UPJ:n ulkopuolelle omaksi järjestelmäkseen. Esimiesten toiminta on UPJ:n onnistumisen ehdoton edellytys. Esimiehiä on hyvitettävä työn rasittavuuden lisääntymisestä esimiespalkkioiden korottamisella.

Opetusministeriötason neuvottelutulos 16.12.2005 yliopistojen UPJ:stä lähtee selkeästi siitä, että esimiespalkkiot jäävät UPJ:n ulkopuolelle. Tämä on perusteltua. Päinvastainen kanta merkitsisi sitä, että esimiespalkkiot kilpailisivat yliopiston sisällä UPJ:n kuuluvien muiden palkkojen kanssa. Tämä aiheuttaisi turhia jännitteitä ja vaikeuksia yliopistoissa.

Esimiespalkkiojärjestelmän säätely

Nykyinen esimiespalkkiojärjestelmä perustuu keskitettyyn virkaehtosopimukseen, joka on neuvoteltu opetusministeriön ja JUKOlaisten kesken. Keskitettyyn sopimukseen sisältyvät palkkiojärjestelmän pääpiirteet. Sopimuksessa on esimerkinomainen luettelo esimiespalkkion piiriin kuuluvista tehtävistä. Tällaisia ovat mm. dekaanin, osastonjohtajan ja laitosesimiehen tehtävät. Esimiessopimuksessa on mainittu esimiespalkkioiden yliopistokohtainen vähimmäismäärä, joka toki voidaan ylittää. Ylittämisiä on tapahtunutkin.

Esimiespalkkiojärjestelmän soveltaminen tapahtuu yliopistoissa. Yliopiston tulee käsitellä asiaa asianomaisen ammattijärjestön edustajan kanssa ennen palkkion suuruudesta ja kohdentumisesta päättämistä. Yliopistokohtaiset käytännöt palkkioista vaihtelevat keskitetyn sopimuksen puitteissa.

Esimiespalkkioita saavien lukumäärä on tällä hetkellä arvioilta runsas 600. He ovat pääasiassa professorikunnasta, mutta myös muita opetushenkilökuntaan kuuluvia löytyy. Vajaa kolmannes professoreista saa esimiespalkkiota. Esimiespalkkioiden osuus varsinaisen opetushenkilökunnan palkkapotista on noin 1,5 %. Tällä kovin vaatimattomalla palkkio-osuudella on tähän asti haluttu hoitaa yliopistojen keskeistä johtamistoimintaa.

Esimiespalkkiojärjestelmä jatkaa UPJ:n ulkopuolella itsenäisenä. Lähtökohta on, että esimiespalkkioita koskeva neuvottelujärjestelmä OPM:n tasolla samoin kuin soveltamisjärjestelmä yliopistotasolla säilyvät jatkossakin.

Esimiestyö UPJ:n edellytyksenä

UPJ:n käytännön toteuttamisessa keskeistä on erilaisten arviointien suorittaminen. Esimiehet ja lähiesimiehet suorittavat käytännössä arvioinnit. Viestit kertovat, että kyse on todella mittavasta ja rasittavasta lisätyöstä, joka jatkuu UPJ:n voimassa ollessa.

Esimiehet ovat se ryhmä, joidenka tehtäviin UPJ:n toteuttaminen kaikista eniten vaikuttaa. Valmisteltaessa UPJ:tä ja järjestelmän käyttöönoton myötä esimiesten vastuut ja tehtävät lisääntyvät heidän muiden tehtävien useinkaan vähentymättä. UPJ:ta koskevan neuvottelutuloksen sopimusmääräyksissä korostetaan oikeutetusti esimiestyön ja johtamisen kehittämistä ja parantamista. Tähän on löydyttävä myös lisäresursseja.

Esimiespalkkioiden korottaminen

UPJ:n onnistuminen kannalta välttämätöntä esimiestoimintaa on tuettava eri keinoin. Tähän keinovalikoimaan kuuluu myös tuntuva rahallinen panostus esimiespalkkiojärjestelmään. Keskustason virkaehtosopimuksella tulee ohjata selvästi lisää voimavaroja esimiestoiminnan kannustamiseen.

Esimiespalkkiojärjestelmää voidaan kehittää myös yliopistotasolla. Tiedot eräistä yliopistoista kertovatkin, että osassa yliopistoja olisi halukuutta esimiesjärjestelmän ja palkkiojärjestelmän kehittämiseen voimavaroja suuntaamalla. Tämä on hyvä asia, mutta se ei voi korvata keskustason virkaehtosopimuksen korjaustarvetta.

Onnistunut esimiestoiminta yliopistoissa edellyttää selvää ja nopeaa viestiä esimiestoiminnan aikaisempaa suuremmasta merkityksestä ja arvostuksesta myös esimiespalkkion muodossa. UPJ:n onnistumisen kannalta tällainen viesti olisi arvokas.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
15.2.2006