Miten uudesta palkkausjärjestelmästä päätetään

Yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä saavutettiin alustava neuvottelutulos 16.12.2005. Miten ja ketkä uudesta palkkausjärjestelmästä lopullisesti päättävät? Edelleenkin järjestöihin tulee kysymyksiä siitä, onko upj:hin pakko mennä. Samoin kysytään sitä, voiko osa henkilöstöstä jäädä upj:n ulkopuolelle tai voiko olla upj:n ulkopuolella, jos eroaa järjestöstä.

Joulukuussa 2004 solmittiin virka- ja työehtosopimus uusien palkkausjärjestelmien kattavasta toteutuksesta valtionhallinnossa. Tällä sopimuksella taattiin se, että palkkoja ei euromääräistetty 1.1.2005 alkaen eli A-palkkaluokille saatiin lisäaikaa. Joulukuussa 2005 saatiin sovittua lisäaikaa yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän rakentamiselle siten, että lopullinen neuvottelutulos täytyy saavuttaa 31.5.2006 mennessä.

Sopimusosapuolet

Sopimuksen yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä allekirjoittavat työnantajapuolelta opetusministeriö ja työntekijäjärjestöjen puolelta JUKO ry, Pardia ry. ja JHL ry, jotka ovat pääsopijajärjestöjä. Yliopistoilla ei ole omia sopimusoikeuksia; nämä oikeudet ovat opetusministeriöllä. Tieteentekijöiden liiton, Professoriliiton ja Yliopistonlehtorien liiton jäsenistön osalta neuvottelu- ja sopimusoikeudet ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöllä, JUKO ry:llä.

Ketkä neuvottelevat sopimuksen sisällöstä?

Sopimuksen sisällöstä neuvottelee neuvotteluryhmä, johon kuuluvat opetusneuvos Juhani Dammert (OPM, neuvotteluryhmän puheenjohtaja), henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle (JoY), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen (HY), hallintojohtaja Esa Luomala (TKK), hallintojohtaja Arto Oikkonen (LTY), neuvottelupäällikkö Arja Vehmas (JUKO), YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen (Pardia) ja sopimustoimitsija Markku Rehmonen (JHL).

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta taustaneuvotteluja käydään myös ryhmässä, jossa on opetusja tutkimushenkilöstöä edustavien järjestöjen (Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, OAJ ja Lääkäriliitto) edustajia.

Tehtävien vaativuuden arvioinnit käsitellään yliopistoissa arviointiryhmissä, joissa on työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajat. Lopullisen päätöksen vaativuustasoista tekee työnantaja.

UPJ-päätöksenteko JUKOn sisällä

Lopullisen neuvottelutuloksen yliopistojen upj:sta allekirjoittavat opetusministeriö, JUKO, Pardia ja JHL. Tämän jälkeen neuvottelutulosta käsitellään järjestöissä, esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton jäsenistön osalta liiton hallituksessa.

Neuvottelutulosta käsitellään myös JUKOn yliopistojaostossa, joka on JUKOn osalta merkittävin valmisteluelin upj:ssa. Varsinaisen päätöksen yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevasta virka- ja työehtosopimuksesta jukolaisten osalta tekee JUKOn valtion neuvottelukunta. Tähän neuvottelukuntaan kuuluu 13 jäsentä (esimerkiksi Tieteentekijöiden liitosta 1 jäsen ja Professoriliitosta 1 jäsen). Valtion neuvottelukunnassa pyritään yksimieliseen päätökseen palkkausjärjestelmiä koskien. Jos joku tai jotkut valtion neuvottelukunnan jäsenistä eivät olisi valmiita hyväksymään yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevaa sopimusta, on enemmistön päätös kuitenkin ratkaiseva ja kaikki ovat sidottuja sopimukseen.

Ennen neuvottelutuloksen hyväksymistä sopimukseksi, saatetaan joitakin sopimuksen yksityiskohtia ratkoa keskustason upj-ryhmässä valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välillä. Valtiovarainministeriö valvoo rahakirstun vartijana tarkasti sopimusten kustannusvaikutuksia. Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän tilanne on varmasti useampaan otteeseen myös valtion työmarkkinalaitoksen syynissä.

Voiko upj-sopimuksesta irtaantua?

Nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 30.9.2007 saakka ja sopimuksen voimassa ollessa ei voi mennä lakkoon laillisesti. Sopimuksen hyväksymisen jälkeen kaikki ovat sidottuja siihen. Samaa uutta palkkausjärjestelmää sovelletaan sekä järjestäytyneisiin että järjestäytymättömiin työntekijöihin.

Alustavan neuvottelutuloksen perusteella täydentävällä rahoituksella työskentelevään määräaikaiseen henkilöstöön uutta palkkausjärjestelmää tosin sovelletaan viiveellä eli viimeistään vuoden 2007 alusta alkaen.

Entä jos sopimusta ei synny?

Jos neuvottelutulosta ei määräaikaan mennessä saavuteta, euromääräistetään nykyiset palkat ja erilaisten lisien kertyminen lakkaa. Tällä hetkellä muutamissa valtion virastoissa on sellainen tilanne, että neuvottelutulosta ei ole saavutettu määräaikaan mennessä ja muutamissa virastoissa ei ole saatu edes työnantajan tarjousta uudesta palkkausjärjestelmästä.

Jos yliopistoissa oltaisiin pitkään euromääräisissä palkoissa, näkyisi se palkkasumman pienenemisenä, koska uusia ikälisiä, pätevyyslisiä ja määrävuosikorotuksia ei maksettaisi. Yliopistojen palkkaustaso alenisi muihin valtion virastoihin nähden. Jonkun ajan kuluttua se vaikuttaisi myös siihen, että yliopistojen olisi vaikeaa rekrytoida henkilöstöä ja nykyisiäkin lähtisi pois yliopistoista.

Yliopistojen palkkakilpailukyky johto- ja asiantuntijatehtävissä muuhun valtiosektoriin nähden, puhumattakaan yksityissektorista, on niin huono, että tällaista tilannetta tuskin voisi jatkua pitkään. Kilpailukyky ei tosin parane uuden palkkausjärjestelmän myötä, koska yliopistojen palkkausuudistukseen ei näytä olevan tulossa sen enempää rahaa kuin muihin valtion virastoihin.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja
Tieteentekijöiden liitto