Tekijänoikeus ja
teoskynnys
Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen
tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus teokseen.
Tekijänoikeus edellyttää kuitenkin syntyäkseen sen,
että kyseinen teos täyttää teoskynnyksen. Tämän lisäksi
moni muu määritelmä saattaa tuntua yksittäisestä
tutkijasta vaikealta.
Tieteentekijöiden liiton jäsenistön taholta tulee melko
useinkin tiedusteluja tutkijoiden tekijänoikeuksista
ja monet kantavat huolta niiden loukkaamisista. Seuraavassa
selvennystä muutamiin esille nousseisiin kysymyksiin.
Mitä tarkoittaa tekijänoikeuslain
teoskynnys?
Tekijänoikeusneuvosto on useissa lausunnoissaan ottanut
kantaa teoskynnyksen ylittymiseen. Lisäksi sitä
voidaan tulkita oikeuskäytännön mukaan. Lähtökohta
on, että suojattavan kirjallisen tai taiteellisen teoksen
on oltava riittävän omaperäinen ja itsenäinen. Sen
pitää olla tekijän itsenäisen henkisen luomistyön tulosta.
Teoskynnyksen ylittyminen on aina tapauskohtaista
harkintaa. Lisäksi on muistettava, ettei tekijänoikeuslaki
suojaa teoksen ideaa, juonta, aihetta, periaatetta
yms. Näin ollen kaksi henkilöä voi kirjoittaa
samasta aiheesta, riippumatta kumpi on aloittanut
aikaisemmin kirjoitustyön, kunhan molempien teokset
ovat itsenäisiä ja omaperäisiä.
Mitä itse tekijänoikeus sitten tarkoittaa?
Laissa tekijänoikeudet on jaettu ns. taloudellisiin ja
moraalisiin oikeuksiin.
Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän yksinomaista
oikeutta määrätä teoksesta valmistamalla
siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin.
Kappaleiden valmistamisena pidetään myös sitä, jos
alkuperäisestä teoksesta otetaan suoraan osia toisen
teoksen valmistamiseen. Tekijänoikeus syntyy aina
teoksen luoneelle fyysiselle henkilölle, joka voi kuitenkin
luovuttaa taloudelliset oikeudet eteenpäin. Käytännössä
taloudellisten oikeuksien siirtyminen saattaa
muodostua ongelmalliseksi, jos tekijänoikeudellista
suojaa saava teos syntyy osana palvelussuhteessa tehtävää
työtä. Nykyisen tulkinnan mukaan tekijänoikeuksien
katsotaan siirtyvän työnantajalle hänen normaalin
toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Tulkintakysymykseksi
tietysti jää, mikä on työnantajan toiminnan
normaali laajuus.
Moraalisten tekijänoikeuksien mukaan sillä, joka
teoksen on luonut, on oikeus tulla mainituksi tekijänä.
Tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti
kun teoksesta valmistetaan kappale tai se saatetaan
kokonaan tai osittain yleisön saataviin. Moraalisiin
oikeuksiin kuuluu myös teoksen muuttamiskielto
sen kirjallista tai taiteellista arvoa taikka tekijää
loukkaavalla tavalla. Moraalisten oikeuksien luovuttaminen
on mahdollista vain rajoitetusti.
Miten sitaattioikeutta voi käyttää?
Sitaattioikeuden nojalla myös tekijänoikeussuojaa
nauttivasta teoksesta voidaan ottaa lainauksia. Sitaattioikeus
kuitenkin edellyttää, että siteeraus tapahtuu
hyvän tavan mukaisesti Tällöinkin tekijän nimi ja sitaatin
lähde on mainittava riittävän tarkasti. Siteerauksien
hyväksyttävyyden arviointi tapahtuu aina tapauskohtaisesti.
Sallitun lainauksen laajuutta arvioitaessa
otetaan huomioon esimerkiksi lainatun tekstin
pituus suhteessa koko tekstiin. Pelkistä suorista
lainauksista koostuvaa teosta ei voida pitää hyväksyttävänä.
Miten tekijänoikeutta suojataan
yliopistoissa?
Yliopistoissa suoritettavan tutkimuksen tekijänoikeuden
suoja jakautuu kahtia tutkimuseettisiin ja puhtaasti
juridisiin keinoihin. Tutkimuseettisiin kysymyksiin
ottaa kantaa kunkin yliopiston tai tutkimusyksikön
oma tutkimuseettinen toimikunta, jonka käsittelyyn
tyytymätön voi pyytää lausuntoa opetusministeriön
asettamalta tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta.
Opetusministeriön alaisuudessa toimiva
tekijänoikeusneuvosto ottaa lausunnoillaan kantaa
tekijänoikeuslain soveltamisongelmiin, muttei sillä ole
toimivaltaa ratkaista tekijänoikeudesta syntyneitä riitoja.
Tekijänoikeusriidat kuuluvat normaalisti alioikeuden
toimivaltaan, tietyissä tapauksissa asia ratkaistaan
välimiesmenettelyssä.
Vaikka järjestelmä tuntuu monimutkaiselta, auttaa
se osaltaan tekijänoikeuksien toetutumisessa.
Parastahan tietysti olisi, jos tekijänoikeudelliset riidat
pystyttäisi estämään jo ennakolta esimerkiksi erilaisin
tutkimussopimuksin, joissa on etukäteen sovittu,
kenellä on oikeus mihinkin osaan yhteisestä teoksesta.
Usein tutkijoiden kannalta tutkimuseettinen
lautakunta on riittävä elin riitojen ja loukkauksien
käsittelemiseksi. Moni myöhempi tutkimusrahoitus
saattaa kaatua aikaisempiin tutkimuseettisiin loukkauksiin.
Tekijänoikeusneuvosto on mielestäni asiantuntevin
elin tekijäinoikeuslain soveltamiseen liittyvissä
ongelmissa, vaikkei sillä olekaan toimivaltaa ratkaista
riitoja. Alioikeuksissa riidan ratkaisuun saattaa
vaikuttaa asiaa käsittelevän tuomarin perehtyneisyys
tekijänoikeudellisiin asioihin. Monesti jo tekijänoikeuden
olemassa olo ja teoskynnyksen ylittyminen saattaa
olla niin tulkinnanvarainen, ettei yksittäinen tutkija voi
olla varma oikeuksiensa olemassa olosta. Tämän seikan
selvittäminen yleisessä alioikeudessa saattaa tulla kalliiksi
yksittäiselle tutkijalle.
Tekijänoikeudet tulisi säilyttää keskustelussa kaikissa
tutkimuksen vaiheessa. Erityisesti nuoria tutkijoita
tulisi opastaa tekijänoikeuksista ja lain ja eettisten
ohjeiden sisällöstä.
Tuuli Vänskä
asiamies, OTK,Tieteentekijöiden liitto
Lisätietoa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/tekijanoikeusneuvosto/
tekijanoikeusneuvosto.html
http://pro.tsv.fi/tenk/ |
