Hyvässä ilmapiirissä syntyy huipputulosta
Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltosen johtama Kasvaingenomiikan
tutkimusryhmä sai viime syksynä
Helsingin yliopiston työsuojelupalkinnon. Palkinnon
perusteluissa arvostettiin säännöllisten riskianalyysien
tekoa, epäkohtien nopeaa korjaamista sekä aktiivista
otetta nimenomaan henkisessä työsuojelussa.
Biomedicum Helsingissä toimiva Kasvaingenomiikan
tutkimusryhmä on osa Genomitiedon hyödyntämisen
huippuyksikköä. Aaltosen tutkimusryhmässä
on oivallettu ilmapiirin vaikutus tuloksen tekoon:
- Hyvässä ilmapiirissä syntyy huipputulosta, korostaa
akatemiaprofessori Aaltonen.
Lauri A. Aaltonen sai viime tammikuussa Suomalainen
Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpää palkinnon.
Aaltonen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat
tehneet merkittäviä löytöjä syövälle altistavien geenien
kartoittamisessa, erityisesti paksunsuolensyövän
geenitutkimuksessa. Äyräpää-palkinnon suuruus
on 20 000 euroa.
Aaltosen tutkimusryhmässään on tietoisesti panostettu
henkisen työhyvinvoinnin edistämiseen ja
ylläpitoon jo vuosia.
Ensimmäinen riskianalyysi yksikössä tehtiin
vuonna 2001 silloisen gradutyöntekijä Anniina Raitilan
toimesta.
- Silloin huomattiin, kuinka hyödyllinen apuvälinen
se on ja nyt riskianalyysejä tehdään vuosittain.
Riskianalyysissä kysellään laajasti sekä fyysisen että henkisen työsuojelun asioista. Kyselyyn vastataan
anonyymisti. Väitöskirjan tekijäksi siirtynyt Raitila
huolehtii, että analyysissä havaitut epäkohdat myös
korjataan pikaisesti.
Yksikköön on perustettu huolivastaava, jota tehtävää
hoitaa tutkimussairaanhoitaja Sini Marttinen.
Hänelle saa mennä välittömästi kertomaan huolensa,
kun sellaisia ilmenee.
- Huolivastaava on osoittautunut erittäin hyväksi
käytännöksi noin parinkymmenen hengen yksikössämme.
Mahdolliset ongelmat on varhaistodettu ennen kuin tilanne menee solmuun, Aaltonen lisää ja
suosittelee lämpimästi mallia myös muille.
Jotkut kiperimmät, esimerkiksi työnjaolliset asiat,
tuodaan luottamuksellisesti tutkimusryhmän johtajan
ratkaistavaksi.
Yksikössä panostetaan myös vuosittaisiin virkistyspäiviin.
Yliopiston työsuojelupalkintoon liittyvä
5000 euroa käytettiin yhteisen päätöksen mukaisesti
jääkaappiin, mikroaaltouuniin ja ylimääräiseen virkistyspäivään.
Yliopistojen työyhteisöjä palkitaan eri tavoin
Valtiokonttori on palkinnut Kaiku-palkinnolla vuosina
2004 ja 2005 valtion parhaan työhyvinvointia
edistäneen työyhteisön sekä parhaan työturvallisuuteen
panostaneen työyhteisön. Varsinaiset palkinnot
eivät ole kumpanakaan vuonna osuneet yliopistoille,
mutta vuonna 2004 Kuopion yliopisto sai työhyvinvoinnin
kunniamaininnan. Perustetuissa arvostettiin
työhyvinvointiin liittyvien asioiden kytkemistä yliopiston
arvoihin, strategiaan ja koko toimintaan. Rehtorin
nimeämä työhyvinvointityöryhmän todettiin
edustavan monipuolista asiantuntemusta ja organisaation
eri osia. Erityismaininnan ansaitsi yliopistossa
toteutettu määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisprosessi.
Myös yliopistot itse antavat tunnustusta hyville
tiimeille ja laitoksille. Oulun yliopistossa jaetaan vuosittain
yliopiston avajaisten yhteydessä palkinto hyvälle
työtiimille. Perusteena palkinnon saamiselle ovat
tuloksellisuus, työn laadukkuus sekä sisäinen ja ulkoinen
yhteistyökyky. Hyvän työtiimin palkinnon voi
saada joko opetuksesta, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta
vaikuttamisesta tai erilaisten tukipalvelujen
tiimit. Palkinnon kriteerinä voi olla myös työ tasaarvon
edistämiseksi. Vuonna 2005 hyvän työtiimin
palkinnon saivat humanistisen tiedekunnan virastomestarit
ja vuonna 2004 kaksi työtiimiä: kasvatustieteiden
tiedekunnan taide- ja taitokasvatuksen työtiimi
sekä orgaanisen materiaalikemian työryhmä.
Hankenilla jokainen työyhteisö/laitos saa hakemuksesta
rahaa toimintaan, jonka päämääränä on parantaa työilmapiiriä. Tämä ei ole erityinen palkinto
vaan kaikille yksiköille on varattu tietty summa
koosta riippuen. Mutta yksikkö saa käyttää rahaa
vain, jos sillä on hyväksytty suunnitelma työilmapiirin
parantamiseksi.
Hankerahaa työyhteisöjen kehittämiseen
Helsingin kauppakorkeakoulussa työyhteisen kehittämiseen
liittyvä raha on julistettu haettavaksi useana
vuonna. Yleensä rahoitusta on annettu vuosittain kahdelle
tai kolmelle yhteisölle. Kielten ja viestinnän laitos
on saanut sen ainakin kaksi kertaa. Kerran laitoksen
henkilökunta oli Vierumäellä ja toisella kerralla
Mustion linnassa. Saatu summa on pyörinyt noin 3000
euron kieppeillä, joten laitos on laittanut virkistykseen
myös omia rahojaan. HKKK:n viestinnästä kerrotaan,
että koulun johto on yrittänyt rohkaista myös
yhteisiä hankkeita, jotka eivät koske vain omaa yksikköä.
Sibelius-Akatemiassa toimintayksiköt saavat hakea
kaksi kertaa vuodessa hallintojohtajalta hankerahaa
työyhteisöjen kehittämiseen. Rehtori jakaa yksiköille
tulosrahaa vuosiraporttien perusteella ja työhyvinvoinnin
painoarvo kriteeristössä on 20 prosenttia.
Hyvin monissa yliopistoissa palkitaan vuosittain
Vuoden esimies, joissakin myös Vuoden työtoveri.
Lähes kaikissa valitaan Vuoden opettaja. |
