Kevään tulosneuvotteluissa oli käytössä uusi rahoitusmalli

Yliopistojen ja opetusministeriön välisissä tulosneuvotteluissa sopimuskautta 2007 - 2009 varten oli käytössä uudistettu tulosohjauksen ja siihen sisältyvän rahoituksen määräytymisen malli. Johtaja Markku Mattilan mukaan uusi rahoitusmalli siirtää rahoituksen painopistettä tutkimuksen, laadun sekä tuloksellisuuden suuntaan. Mallin muutokset tulevat näkymään eri yliopistojen rahoituksellisessa asemassa.

Uusi rahoitusmalli tukee tuloksellisesti toimivia, tutkimuspainotteisia yliopistoja. Jatkossa on tarpeen edelleen kehittää esimerkiksi tuloksellisuuskriteerejä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden osalta. Asiaa valmistelee mm. kansleri Jorma Sipilän johtama työryhmä.

Korkealaatuisen tutkimustoiminnan ja sen edellytysten vahvistamiseksi tutkimuksessa vahvoille yliopistoille kohdennettiin erityistä hankerahoitusta myös infrastruktuurin ja tutkimusympäristöjen uudistamiseen sekä tutkimustoiminnan profiilien vahvistamiseen ja tutkijakoulutuksen järjestelmälliseen kehittämiseen.

Yliopistojen kanssa sovittavat yhteiset tavoitteet on suunniteltu ottaen huomioon Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukset julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä.

Keskeisimmin tulosneuvotteluissa olivat esillä valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sitä täydentävän opetusministeriön 8.3.2006 julkaiseman rakenteellisen kehittämisen linjausten mukaiset tavoitteet sekä tuottavuusohjelma. Tältä osin käytiin myös laajoja keskusteluja, jotka osoittivat, että muutamissa yliopistoissa uusia rakenteita ollaan miettimässä vakavasti ja uudelta pohjalta.

Kansainvälisyyden lisääntyminen oli esillä monin tavoin. Yliopistojen kansainvälistymistavoitteet asetettiin nykyistä korkeammalle tasolle. Tavoitteena on saavuttaa opiskelijavaihdossa lähtevien ja tulevien opiskelijoiden tasapaino. Kansainvälistymiskehitystä on tuettu erityisesti englanninkielisillä maisteriohjelmilla ja osoittamalla hankerahoitusta kansainvälistymisen edellytysten parantamiseen.

Esitykset rakenteellista kehittämisestä elokuulle

Tuottavuusohjelmaa koskeneen valtioneuvoston päätöksen 23.3.2006 jälkeen yliopistoilla on ollut vähän aikaa valmistella rakenteellisia uudistuksia koskevia esityksiä. Tältä osin on sovittu, että yliopistot voivat esittää täydentävät hakemuksensa elokuun loppuun mennessä. Rakenteellisen kehittämisen tukemiseksi on lisäksi jätetty hankerahoitusta tässä vaiheessa noin 15 milj. euroa. Ensi keväänä 2007 on myös tarkoitus varata määrärahoja rakenteellisen kehittämisen tukemiseen ottaen huomioon valtiontalouden kehyspäätöksen näkymät.

Valtioneuvoston kehyspäätöksen perusteella yliopistoille kerrottiin tuottavuusohjelman edellyttävän yliopistoissa noin 1000 henkilötyövuoden vähennystä määrärahavaikutuksineen ja tämän lisäksi vastaavan henkilömäärän uudelleen kohdentamista. Tämän toteutukseen käytettävästä “virkapankki” -menettelystä ja sen raportoinnista sovittiin.

Tulosneuvotteluissa oli esillä myös EMBL/CMM-verkoston yhteistyön kehittäminen ja rahoittaminen. Tältä osin pidetään toukokuun alkupuolella erillinen neuvottelu eri osapuolten kesken ja sovitaan yksityiskohtaisista rahoitusvastuista.

Lisäksi tulosneuvotteluissa kerrottiin ja keskusteltiin meneillään olevista selvityshankkeista, joilla on vaikutusta yliopistojen toimintaan. Valtiovarainministeriön asettamana toimintana on aloittanut kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävä hanke. Opetusministeriön asettamana selvitysmiehet tarkastelevat yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen autonomian sekä yliopistojen johtamisjärjestelmän kehittämistarpeita.

Uudet tutkintotavoitteet sopimuskaudeksi 2007 - 2009 ovat käytyjen tulosneuvottelujen pohjalta noin 14 500 maisterin ja 1 600 tohtorin tutkintoa vuodessa. Nämä ovat hyvin lähellä kehittämissuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Tavoitteita asetettaessa on otettu huomioon työvoimatarpeen näkymät eri koulutusaloilla sekä edellisen tulossopimuskauden yliopistokohtaiset tulokset. Tavoitteet nousivat kokonaisuutena sekä useimmilla koulutusaloilla edellisestä kaudesta. Osa tutkintotavoitteista on pidetty ennallaan tai vähennetty hieman ennakoidun koulutustarpeen vähenemisen myötä. Nykytilanteeseen haastellisia tavoitteet ovat mm. tekniikan ja luonnontieteen aloilla sekä kauppatieteissa. Opetusministeriön pyrkimys onkin asettaa tutkintotavoitteet realistiselle mutta haasteelliselle tasolle siten, että korkeasta laadusta voidaan huolehtia.

Markku Mattila
Tekniikan tohtori, professori Opetusministeriö/yliopistoyksikön johtaja