Tieteentekijöiden liitto teki tutkijoiden työttömyysturvasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle

Tieteentekijöiden liitto on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, jossa se pyytää oikeusasiamiestä tutkimaan, soveltavatko työvoimaviranomaiset työttömyysturvalakia tutkijoiden osalta lainmukaisesti. Liiton mielestä tutkijoista on tullut työttömyysturvan väliinputoajia.

- Nykyisen tutkimusrahoitusjärjestelmän pirstaleisuus johtaa tutkijanuran ennakoimattomuuteen. On hyvin tavallista, että tutkijoiden urapolku muodostuu jaksoista, joissa limittyvät yliopiston opetusviroissa työskentely, Suomen Akatemian tai Tekesin tutkimusrahoituksella työskentely sekä säätiöiden ja rahastojen apurahakaudet. Näiden kausien vaihtumiseen liittyy valitettavan usein myös työttömyysjaksoja, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antero Puhakka.

Työvoimaviranomaisten nykyisten soveltamiskäytäntöjen mukaan tutkijat näyttävät putoavan perustoimeentulon ulkopuolelle. Ongelma koskee niin apurahalla kuin palvelussuhteessakin tutkimustyötään tekeviä henkilöitä. Toukokuun 3. päivänä oikeusasiamiehelle lähettämässään kantelussa liitto pyytää kannanottoa siihen, onko työttömyysturvalain soveltaminen sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Monelta tutkijalta on evätty työttömyysetuus, koska heidän on katsottu työllistyvän omassa työssään. Laissa ei määritellä, mitä omassa työssään työllistyminen tutkijoiden osalta tarkoittaa. Tulkinta on vienyt siihen, että tutkijat jäävät systemaattisesti työttömyysturvan ulkopuolelle, vaikka he olisivat valmiita ottamaan vastaan kokoaikatyötä ja heillä olisi työttömyysturvalain edellyttämää työhistoriaa.

- Huolestuttavaa on se, että nykyisessä tulkintakäytännöissä työttömän tutkijan edellytetään hakeutuvan muuhun kuin omaan tutkimusalaansa liittyvään työhön, jos hän haluaa varmistaa työttömyyspäivärahan saannin. Jo pelkkä aie hakea apurahaa näyttää lisäävän merkittävästi riskiä sille, että työvoimaviranomaiset tulkitsevat tutkijan omassa työssään työllistyväksi, puheenjohtaja Puhakka huomauttaa.

Tutkijoiden yhdenvertaisuus ei näytä toteutuvan myöskään sen osalta, että työvoimapiirit käsittelevät tieteenharjoittajia eri tavoin. Eri työvoimapiirit ja osittain jopa saman työvoimapiirin sisällä annetut lausunnot samanlaisista tapauksista poikkeavat toisistaan. Tieteentekijät joutuvat asuinpaikastaan riippuen eriarvoiseen asemaan työttömyysturvaetuuksien suhteen.