UPJ nostaa yliopistoväen
palkkatasoa
Vaiherikkaan käsittelyn jälkeen kesäkuussa hyväksyttiin
lopullisesti yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä,
joka tulee voimaan taannehtivasti vuoden alusta.
Täysimääräisesti järjestelmä tulee voimaan muutaman
vuoden kuluessa. UPJ:n mukaiset uudet palkat
ehtivät maksuun syksyllä. Suurin osa yliopistoväestä
saa UPJ:n myötä korotuksen palkkaansa.
Koko valtion hallinnon puitteissa
UPJ:n syntysanat lausuttiin 1990-
luvun alussa. Valtionvarainministerinä
oli tuolloin Iiro Viinanen ja
valtion työmarkkinajohtajana Sakari
Kajander. Valtioneuvoston
1992 hyväksymän palkkapoliittisen
ohjelman mukaan uuden palkkausjärjestelmän
tarkoituksena on
työn vaativuuden ja -tuotoksen
sekä palkkauksen kytkennän parantaminen,
työmarkkinasektorien
palkkaerojen tasaaminen, palkkauksen
joustavuuden lisääminen sekä ikälisäjärjestelmän purkaminen.
Eräillä henkilöstöryhmillä
virkavuosien korotusvaikutus
palkkaan oli lähes 60 %.
Vaiherikas käsittely
Yliopistot eivät ole valtionhallinnon
puitteissa mitään UPJ:n uranuurtajia.
Yliopistojen UPJ:n käsittely
on ollut hyvin vaiherikasta ja
pitkäpiimäistä. Ensimmäiset
UPJ:n “harjoitukset” aloitettiin
eräissä yliopistoissa jo 1990-luvun
puolessa välissä. Vakavat neuvottelut
yliopistoissa toimivien työmarkkinaosapuolien
välillä käynnistyivät
2003. Tuolloin miellettiin, että UPJ:stä saatavat hyödyt voivat
olla siihen kiistämättä liittyviä
haittoja suuremmat.
Neuvottelutoimintaan liittyi
monenlaisia tekijöitä. Työnantajataholla
oli useita eri toimijoita. Järjestelmä
koskee 20 eri autonomista
yliopistoyksikköä, joiden tahto
UPJ suhteen ei ollut läheskään aina
yhdenmukainen. Opetusministeriöllä
oli omat mielipiteensä ja taustalla
vaikutti valtion työmarkkinalaitos.
Useimmat työntekijät tulevat
saamaan palkankorotuksen UPJ:n
myötä. Keskimääräiset korotukset
eivät jakaudu kuitenkaan aivan tasaisesti
eri henkilöstöryhmien välillä.
Alueelliset tekijät vaikuttivat
myös käsittelyyn. UPJ:n hyväksyntä
JUKOssa ei ollut yksinkertaista.
Hyväksyntä tuli 21.6.2006. UPJ:n
vaihtoehtona ei ollut pitäytyminen
vanhassa järjestelmässä vaan
palkkatason lasku, epätietoisuus
tulevaisuudesta sekä todennäköinen
ajautuminen kohti vaikeata
työmarkkinakonfliktia.
UPJ:n rakenne
UPJ:tä on kuvattu lähes kyllästymiseen
asti eri yhteyksissä. Muutama
sana on ehkä kuitenkin paikallaan
vielä kertauksen vuoksi.
Yliopistoissa on kaksi järjestelmää:
1) Opettajien ja tutkijoiden
järjestelmä sekä 2) muun henkilöstön
järjestelmä. Molemmissa
järjestelmissä on tehtäväkohtainen
vaativuusosa ja henkilökohtainen
suoriutumisosa. Lähtökohtaisesti
kaikki työntekijät kuuluvat
jompaankumpaan järjestelmään
eräitä poikkeuksia lukuun
ottamatta. Täydentävällä rahoituksella
oleva tulevat järjestelmän
piiriin ensi vuoden vaihteessa.
UPJ:n rakenne ja muut siihen
liittyvät tekijät määritellään ensisijassa
yliopistossa toimivien työmarkkinaosapuolien
21.6.2006
hyväksymässä virka- ja työehtosopimuksessa
sekä siihen liittyvissä
asiakirjoissa. (Sopimus ja asiakirjat
ovat luettavissa mm. liittojen
kotisivuilla.) Opetushenkilökunnalla
on vaativuustasokartta, joka
koostuu 11 tasosta. Tasosijoittelussa
ratkaisevia tekijöitä ovat
työn luonne ja vastuu, tehtävän
edellyttämät vuorovaikutustaidot
sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
Vaativuustasokartta poikkeaa
taidepuolella jossain määrin
tiedepuolen kartasta. Muun henkilöstön
vaativuuskehikossa on 14
tasoa (tasot 2-15). Tasosijoittelussa
otetaan huomioon tehtävän
edellyttämät ongelmanratkaisu- ja
organisointitaidot, vuorovaikutustaidot,
vastuu sekä tiedolliset ja
taidolliset valmiudet. Sopimuksessa
jokainen taso on hinnoiteltu
euroissa.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä
henkilökohtaisista työstä
suoriutumisen yhdeksänportainen
arviointijärjestelmä koostuu 1)
opetuksellisista ansioista, 2) tutkimuksellisista
ansioista sekä 3) yhteiskunnallisista
ja yliopistoyhteisöllisistä
ansioista. Arviointiprosessissa
otetaan lisäksi huomioon
täsmentävät tasokohtaiset kriteerit.
Muun henkilöstön henkilökohtaista
suoriutumista arvioidaan
yhdeksänportaisessa asteikossa 1)
ammatin hallinnalla, 2) vastuullisuudella
työssä ja toiminta työyhteisössä
sekä 3) laadulla ja tuloksellisuudella.
Eri portaiden prosentuaalinen
korotusvaikutus vaativuustason
mukaiseen palkkaan
on määritelty sopimuksessa.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat
Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen
palkanosan taulukko
Muun henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat
Muun henkilöstön henkilökohtaisen palkanosan taulukko
Tehtävän sijoittaminen oikealle
vaativuustasolle samoin kuin
henkilökohtaisen suoriutumisen
arviointi on monimutkainen prosessi,
jota ei ole syytä käsitellä tässä
yhteydessä yksityiskohtaisesti.
Yleisesti voidaan todeta, että ammattijärjestöllä
ja niiden edustajilla
on vaikutusta varsinkin tehtävän
vaativuuden arvioon. Tarvittaessa
tehtävien vaativuussijoittelu
että henkilökohtaisen suorituksen arviointi voidaan riitauttaa.
Yleisesti voidaan todeta myös,
että jukolaisten ammattijärjestöjen
vaikutus eri tasokuvauksissa
on ollut keskeinen.
Oheisesta kuviosta näkyy vaativuustasoittain
ja henkilökohtaisen
suoriutumisen asteikon mukaan
UPJ -palkka verrattuna vanhoihin
A-palkkaluokkien mukaisiin palkkoihin
1. kalleusryhmässä täysin
ikälisin.
Mitkä poistuvat, mitkä
säilyvät
UPJ merkitsee vanhojen palkkaustekijöiden
siirtymistä historiaan.
A-palkkausluokat, ikälisäjärjestelmä,
paikkakuntakalleusluokitus,
tutkijankoulutuslisät, tuloksellisuuslisät
ja pätevyyslisät poistuvat.
Kylmänalueenlisä poistuu
myös tietyin siirtymäsäännöksin.
Aivan kaikkia palkkaustekijöitä
UPJ ei kuitenkaan korvaa. Jäljelle
jäävät virkaehtosopimuksin perustuvat
esimiespalkkiot, luottamusmiespalkkiot
ja työnsuojeluvaltuutetun
palkkiot. Näitä kehitetään
siis UPJ:stä riippumatta. Virkaehtosopimuksiin
perustumattomista
yliopistokohtaisista palkkioista
säilyvät mm. tuntiopetuspalkkiot,
projektijohtamiskorvaukset,
asiantuntijalausuntopalkkiot
ja opiskelijavalinnan palkkiot.
Takuupalkka
Jokaiselle vähintään 6 kk yliopistossa
työskentelevälle tullaan määrittelemään
UPJ:n mukainen palkka.
Järjestelmän voimaan tullessa
eli 1.1.2006 palveluksessa oleville
voi muodostua oikeus takuupalkkaan.
Mikäli vanhan järjestelmän mukainen 1.1.2006 mukainen
palkka on suurempi kuin UPJ:n
mukainen palkka, maksetaan hänelle
tätä vanhan järjestelmän
mukaista palkkaa eli takuupalkkaa
niin kauan kunnes UPJ:n mukainen
palkka ylittää takuupalkan.
Takuupalkkasäännöksellä estetään
se, että kenenkään palkka ei
järjestelmän muutoksen johdosta
laske.
Määräaikaiset lisät sisältyvät
takuupalkkaan niin kauan kuin ne
ovat voimassa. Opetushenkilökunnan
määräaikaiset tutkijankoulutuslisät
sisältyvät kuitenkin takuupalkkaan
järjestelmän täysimääräiseen
voimaantuloon saakka
eli 30.9.2009 saakka.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä
jää koko yliopistolaitoksesta
takuupalkalle vajaa 25 % ja muusta
henkilöstöstä vajaa 20 %. Takuupalkkaisten
suhteellinen osuus
vaihtelee jonkin verran yliopistoittain
ja henkilöstöryhmittäin. Järjestöjen
kannalta takuupalkkasäännöstöllä
on tärkeä rooli.
UPJ:n korotusvaikutus
Sopimuksessa UPJ:n lopulliseksi
kustannusvaikutukseksi on määritelty
7,24 % koko yliopistosektorin
työntekijöille. Sama kustannusvaikutus
on myös asetettu erikseen
opetus- ja tutkimushenkilökunnan
ja muun henkilökunnan järjestelmille.
Vertailut osoittavat,
että kustannusvaikutus ei ainakaan
alitu sopimuksessa määritellystä
korotuksesta järjestelmän
tultua voimaan täysimääräisesti.
Rahoituslähteellä on jonkin verran
vaikutusta kustannusvaikutukseen.
Budjettivaroilla palkatuilla
korotus on keskimääräisesti jonkin
verran suurempi kuin täydentävällä
rahoituksella olevien korotus.
Yliopistokohtainen kustannusvaikutus
on erästä pientä taideyliopistoa
lukuun ottamatta kohtalaisen
tasainen. Paikkakuntakalleusluokituksen
poistumisella on
jonkin verran vaikutusta yliopistojen
korotuseroihin.
Henkilöstöryhmittäin esiintyy
jonkin verran eroja. Jotkut henkilöstöryhmät
saavat keskimääräisesti
hieman suuremman korotuksen
kuin jotkut toiset. Samanlainen
on tilanne takuupalkalle jäävien
osalta. Takuupalkkaa saavien
ja henkilöstöryhmittäiset korotukset
eivät kuitenkaan korreloi
täysin toisiaan.
Sukupuolittain korotukset jakautuvat
suhteellisen tasaisesti.
Kuitenkin esimerkiksi naisprofessorit
saavat jonkin verran korkeamman
korotuksen kuin miesprofessorit
keskimääräisesti. Palkkaero
kapenee.
Käytännössä esiintyy myös tieteenalakohtaisia
korotuseroja. Mitään
johdonmukaista eroa “kovien”
ja “pehmeiden” tieteiden välillä
ei ole havaittavissa. Oletettu
“markkina-arvo” ei ole vaikuttanut
korotusten suuntautumiseen.
UPJ:n mukaiset korotukset tulevat
voimaan vähitellen. Ensimmäinen
korotus astuu voimaan
taannehtivasti 1.1.2006 alkaen.
Seuraava korotus tulee voimaan
1.6.2006 lukien. Sitä seuraavat korotukset
ovat vuorossa 1.10. 2007
ja 1.10.2008. Viimeinen korotus tulee
voimaan 1.10.2009 alkaen, jolloin
järjestelmä on sopimuksen
mukaan täysimääräisesti voimassa.
Kustannusvaikutus on etupainotteista.
Voimaantulo tapahtuu siten,
että tehtävien vaativuuden mukainen
palkanosa maksetaan heti täysimääräisenä
ja henkilökohtaisen
suoriutumiseen perustuva em. aikataulun
mukaisesti.
Käytännössä UPJ:n mukaisin
palkojen maksu menee pitkälle
syksyyn. Aikaa myöten vajaat 80 %
yliopistoväestä tulee saamaan
UPJ:n johdosta palkankorotuksen,
joka on keskimäärin noin 10 %.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja,
JUKOn yliopistojaoston puh.joht.
28.8.2006 |
