Yliopistokirjasto tutkimuksen ja opetuksen kumppanina

Yliopistokirjastoilla on keskeinen asema yliopiston tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun infrastruktuurissa. Kirjastot voivat olla myös yliopistojensa merkittävä menestystekijä ja toimia niiden sisäisinä strategisina kumppaneina.

Kumppanuus tarkoittaa organisaation ulkoisia suhteita ja sen sisäistä toimintatapaa. Se rakentuu erilaisen tietopääoman yhdistämisestä ja luovuttamisesta yhteiseen käyttöön (Ståhle & Laento 2000). Yliopiston yksiköillä on erilaista tietopääomaa, jonka yhdistäminen tuottaa etua koko yliopistolle.

Tietopääomaa koostuu inhimillisestä, rakenteellisesta sekä erilaisiin suhteisiin ja verkostoihin liittyvistä pääomista. Inhimillinen pääoma on sidoksissa ihmisten osaamiseen, kykyihin ja kokemukseen. Rakenteellinen pääoma liittyy esimerkiksi käytössä oleviin tietojärjestelmiin sekä kykyyn hallita omia prosesseja ja uudistua. Organisaation vuorovaikutussuhteisiin ja verkostoihin liittyvä pääoma kuvaa kykyä toimia muiden kanssa. (Iivonen & Huotari 2006.) Kaikkia tietopääoman osa-alueita tarvitaan. Esimerkiksi pelkkä inhimillinen pääoma ei riitä, jos puuttuu kyky tehdä yhteistyötä. Tietojärjestelmiin liittyvä rakenteellinen pääoma ei riitä, jos puuttuu kyky hallita omia prosesseja ja uudistua.

Luottamus on kumppanuuden elinehto

Kumppanuudella pyritään lisäarvon tuottamiseen, kuten esimerkiksi kustannussäästöihin, toiminnan tehostamiseen tai uniikkien palvelujen kehittämiseen. Kumppanuuden tuoma lisäarvo voi olla myös oppimista, omien toimintojen kehittämistä tai maineen parantumista. Kirjastoille hyvä maine on merkittävä asia, kun kilpaillaan taloudellisista voimavaroista ja kun kirjastot joutuvat lisääntyvästi perustelemaan legitimiteettiään aikana, jolloin melko yleinen käsitys on, että “kaikki tieto löytyy netistä” (ks. esim. Hickey 2001).

Luottamus on kumppanuuden elinehto. Organisaatioiden välisessä luottamuksessa on tärkeää kompetenssi, yleiseen ja yhteiseen hyvään pyrkiminen sekä tapa toimia myös yhdessä. Kompetenssia osoittaa osaaminen ja kyky toimia tavalla, joka täyttää muiden odotukset. Kirjastossa oleva osaaminen vahvistaa luottamusta sen toimintaan. Pyrkimys hyvään osoittaa suopeutta ja halua täyttää muiden odotukset. Toiminnan avoimuutta ei voi korostaa liikaa kirjaston ja yliopiston välisen luottamuksen rakentamisessa. Luottamus vahvistuu viestinnän ja kontaktien useudesta ja moninaisuudesta. (Ks. esim. Lane & Bachmann 1998, Blomqvist & Ståhle 2004, Huotari, Hurme & Valkonen 2005.) Kirjaston työtekijöiden osallistuminen laaja-alaisesti yliopiston sisäiseen yhteistyöhön on tärkeää, koska yhteistyö ei koskaan ole vain ylimmän johdon tehtävä.

Kumppanuus voi olla operatiivista, jolloin se ilmenee vaihtosuhteina ja jolloin sen tavoitteena on kustannusten alentaminen. Tällöin kumppanuuden avulla tehdään samoja asioita kuin aikaisemminkin, mutta halvemmalla. Kumppanuus voi olla myös taktista, jolloin pyritään toimintatapojen tehostamiseen, ts. tekemään samoja asioita nopeammin ja enemmän. Kumppanuus voi olla myös strategista. Tällöin halutaan tehdä uusia asioita ja nostaa toiminta uudelle tasolle. (Ks. Huotari & Iivonen 2004, Ståhle & Laento 2000.) Strategiselle kumppanuudelle on ominaista kumppaneiden keskinäinen riippuvuus ja toistensa täydentävyys siten, että yhdessä molemmat saavuttavat enemmän kuin yksin ja tästä yhteisestä toiminnasta kehittyy strateginen kilpailuvaltti. Kirjaston ja muun yliopiston välisessä kumppanuudessa ei kannata jäädä operatiiviselle eikä taktiselle tasolle, vaan kirjaston tulee pyrkiä rakentamaan strategista kumppanuutta ja olemaan mukana uusien asioiden tekemisessä yliopistossa.

Tietotekninen kehitys on luonut uusia kumppanuuden muotoja

Tietoteknisen ja informaatioympäristön nopea muuttuminen on muuttanut kirjastotyötä olennaisella tavalla. Kirjastossa joudutaan tekemään ja oppimaan jatkuvasti uusia asioita. Uusien asioiden tekeminen on luontevaa rakentaa yhteistyölle ja kumppanuudelle yliopiston muiden toimijoiden kanssa. Elektronisten kokoelmien hallinta, informaatiolukutaidon opetus ja julkaisutoiminta ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Elektronisessa muodossa olevien kokoelmien hallinta on haasteellista. Se mahdollistaa aiempaa helpomman pääsyn viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Hankkimalla elektronisia aineistoja ja edistämällä niiden tunnettuutta ja käyttöä kirjasto auttaa kumppaneitaan hyötymään niistä.

Informaatiolukutaidon opetus ja sen integrointi yliopiston muuhun opetukseen on kirjaston mahdollisuus toimia opetuksen ja oppimisen kumppaneina. Erilaisen osaamisen yhdistäminen opetuksessa mahdollistaa aiempaa paremmat oppimistulokset. Hyvä informaatiolukutaito on myös hyvän tutkijan ominaisuus.

Julkaisutoiminnan rakenteen muutos ja elektronisen julkaisemisen lisääntyminen mahdollistavat kirjaston aktiivisen osallistumisen tieteelliseen julkaisemiseen ja luovat siten laajemman pohjan kumppanuudelle. Kirjaston ja tutkijoiden yhteistyö julkaisemisessa lisää yliopiston tutkimuksen näkyvyyttä.

Hyvässä yliopistossa on ja pitää olla hyvä kirjasto. Kirjastot ovat merkittävä osa yliopiston tietopääomaa, ja siksi niitä olisi resursoitava riittävästi. Yliopistokirjastojen tietopääomalla voidaan olennaisesti kasvattaa myös koko yliopiston tietopääomaa. Kirjastojen tietopääoman integrointi yliopiston muuhun tietopääomaan vaatii kuitenkin aktiivista kumppanuuden rakentamista. Sen vuoksi kirjaston yhteistyötä opettajien ja tutkijoiden kanssa kannattaa vahvistaa.

Mirja Iivonen, ylikirjastonhoitaja, Tampereen yliopisto
Maija-Leena Huotari, Informaatiotutkimuksen professori Oulun yliopisto