Kaarina Dromberg
Kilpailu kiihtyy
Yhdysvallat lisäsi t&k investointeja 30% vuoden 2007
talousarviossaan. Vanhalla mantereellakin on havahduttu.
Lissabonin strategian tavoitteena on, että Euroopan
Unioni on 2010 maailman kilpailukykyisin ja
dynaamisin tietoon ja osaamiseen perustuva talous.
Euroopan ongelma on se, että ylevistä tavoitteista ei
ole pulaa, mutta todellisista teoista tavoitteiden saavuttamiseksi
senkin edestä.
Tuoreen selvityksen mukaan (Financial Times
30.10.) Yhdysvaltain panostukset tutkimukseen ja
tuotekehittelyyn kasvavat nimittäin edelleen nopeampaa
vauhtia kuin Euroopan. Vuosi vaihtuu pian. Saavuttaakseen
tavoitteensa Euroopan maiden tulee terästäytyä.
Unionin itse asettamaan tavoitteeseen kun
ei ole aikaa enää kolmea vuotta pidempää
.
Yksi Yhdysvaltain korkeakoulujärjestelmän vahvuuksista
on se, että elinkeinoelämä on aktiivisesti
mukana tutkimuksessa. Tämän seurauksena innovaatiot
saatetaan teollisuuden ja palveluiden käyttöön
nopeassa aikataulussa.
Suomessa keskustelu yliopistojen, elinkeinoelämän
ja yhteiskunnan suhteista käy vilkkaana. Vuorovaikutuksen
kasvu näiden kesken on tulevaisuudessa
välttämätöntä. Yliopistolain muutos (715/2004), joka
tuli voimaan 1.8.2005 edellyttää, että yliopistot perustehtäviään
opetusta ja tutkimusta hoitaessaan ovat
vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Lain säädös
edellyttää, että tutkintojen sisältöjen kehittämisessä
työelämän osaamisvaatimukset otetaan huomioon
entistä vahvemmin. Seuraavaksi valtiovalta voisi
helpottaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä
kilpailussa luomalla lainsäädännön muutoksilla korkeakouluille
mahdollisuuden kilpailla kansainvälisillä
koulutusmarkkinoilla. Koulutuksesta, erityisesti
korkeakoulutuksesta on kehitettävissä uusi kansainvälisen
liiketoiminnan alue Suomelle.
Laki yliopistojen autonomisen aseman lisäämiseksi
on jo valmisteilla. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikilla Suomen yliopistoilla on vastaava autonominen
asema kuin Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla.
Näillä yliopistoilla on mahdollisuus omaan, valtiontalousarvion
ulkopuoliseen rahoitukseen. Toteutuessaan
laki tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Suomalaisten yliopistojen haasteena on myös kansainvälistyminen.
Korkeakouluille on turvattava mahdollisuudet
kansainvälisen toiminnan laajentamiseen
ja vahvistettava sen taloudellisia edellytyksiä.
Toivottava kehityssuunta on se, että opiskelija-,
opettaja- ja tutkijavaihtoa lisätään. Ulkomaisten tutkinto-
opiskelijoiden määrä suomalaisissa yliopistoissa
tulisi nostaa vähintään eurooppalaiselle tasolle.
Olisi tärkeää luoda sellaiset toimintaolosuhteet, että
ulkolaisia tutkijoita saataisiin lisääntyvässä määrin
Suomeen. Huolestuttavaa on, että suomalaisten tutkijoiden
kiinnostus lähteä ulkomaille täydentämään
tietojaan ja kokemustaan on vähentynyt viime vuosina.
Siksi olisikin tärkeätä pyrkiä varmistamaan
myös se, että ulkomaille lähtevien tutkijoiden takaisin
paluu Suomeen olisi mahdollisimman houkuttelevaa.
Korkeakoulujen kansainvälisen vetovoiman vahvistaminen
edellyttää panostamista koulutuksen ja
tutkimuksen laadun kohottamiseen. Kerrassaan verraton
on, jo kehittelyn asteella oleva ajatus ns. innovaatioyliopistosta.
Tällainen ennakkoluuloton hanke
on aloitettu Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen
korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kesken.
Aika näyttää mihin hanke vie. Voinemme vain
toivoa, että rajoja ollaan valmiita rikkomaan jatkossakin.
Uskon vahvasti, että panostaminen suomalaiseen
korkeakoulujärjestelmään tuo menestystä tulevaisuudessa.
Kansanedustaja Kaarina Dromberg (kok.) on eduskunnan
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
|