Rakenteet puhuttivat Yliopistopäivillä
Ajankohtainen tilanne yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä
väritti keskustelua OAJ/Yliopistonlehtorien
liiton Yliopistopäivillä 10.-11. marraskuuta Haikossa.
Opetusministeriön yliopistoyksikön
johtaja Markku Mattila aloitti
esityksensä selvittämälä rakenteellisen
kehittämisen lähtökohtia.
Hänen mielestään rakennekehitys
on jatkoa tuottavuusohjelmalle,
joka tuli kaikille lähes yllättäen.
- Uusi opetusministeri valmisteli
lähes ensimmäisenä virkatyönään
opetusministeriön vastauksen
tuottavuusohjelmasta valtiovarainministeriölle,
Mattila kertoi.
Kalliomäkihän oli tuolloin juuri
siirtynyt valtiovarainministerin
tehtävistä opetusministeriksi.
Mattilan mielestä tuottavuusohjelma
ei saa merkitä opettajien
ja tutkijoiden määrän vähenemistä.
- Tuottavuutta on haettava rakenteellisen
kehittämisen kautta –
ei kaavamaisten henkilöstövähennysten
avulla.
Mattila myös myönsi sen, että
lehtien sivuilla palstatilaa saavat
rankinglistat ovat osaltaan rakenteellisen
kehittämisen lähtökohta.
Hän esitteli ministeriön logokalvoilla
Shanghai- ja The Times
Higher Education Supplementin
(THES) tuoreimmat listaukset.
- Rankingeilla on oma merkityksensä
kansainvälisellä kentällä,
esimerkiksi yhteishankkeiden saamisessa,
Mattila muistutti.
Mattila kertasi hankerahoituksen
vaiheet.
- Elokuun loppuun mennessä
tulleista esityksistä osa oli sellaisia,
joissa päinvastoin esitettiin
uusia laitoksia. Lisäksi tutkimus,
tutkimuslaitosyhteistyö sekä kansainvälistyminen
olivat heikosti
esillä.
Opetusministeriö teki lokakuun
lopussa päätökset noin 50
hankkeesta, joista kärkihankkeet
ovat yliopistojen uudet yhteistyörakenteet
Turussa, Itä-Suomessa ja
pääkaupunkiseudulla (ks. näistä
juttu marraskuun Acatiimissa).
- Hankkeille on nyt nimetty
vahvat johtajat ja suhtaudumme
niiden edistymiseen toiveikkaasti.
Päävastuu rakenteellisen kehittämisen
toteutuksessa on kuitenkin
yliopistoilla itsellään.
Mattilan puheenvuoron kirvoitti
yleisöstä kommentteja ja
kysymyksiä. Lehtori Erja Kosonen
tiedusteli, miten opetus näkyy
Shanghai- yms. listoilla? Mattila
myönsi, että opetus ei juurikaan
näy. Hänen mielestään opetuksen
laatu pitäisi saada mukaan ja yliopistot
voisivat profiloitua enemmän
myös opetuksessa. Yliopistojen
PISAa suunnitellaan EU-mittakaavassa.
- THES:n listauksessa opetus
on sikäli mukana, että sen tulokset
perustuvat osaksi työnantajien
palautteeseen. Myös opiskelija/
opettaja -lukumääräsuhde vaikuttaa
sijoittumiseen, Mattila kertoi.
Unto Sinkkonen Joensuun yliopiston
Savonlinnan yksiköstä kysyi,
onko tulossa filiaalien tappolinja?
Johtaja Mattila kielsi tällaiset
kaavailut.
Mekaaniset yhdistämiset
eivät takaa laatua
Rakenteellista kehittämistä yliopiston
näkökulmasta pohdiskeli
Joensuun yliopiston vararehtori
Teuvo Pohjolainen. Aluksi hän
totesi, etteivät hänen puheenvuoroonsa
sisältyvät näkökulmat
edusta välttämättä Joensuun yliopiston
kantaa vaan ovat hänen
omia mielipiteitään.
Pohjolaisen mukaan kukaan ei
voi kieltää sitä, että tutkimus ja
opetus ovat pahasti hajautuneet ja
että jonkinlainen rakenteellista
kehittämistä pitäisi tehdä.
- Erillisrahoitus on kasvattanut
yliopistokeskusten toimintaa. EUrahoituksella
on perustettu maisteriohjelmakampuksia
ja yhden professorin laitoksia. Lisäksi meillä
on laaja sektoritutkimuslaitosten
verkko.
Teuvo Pohjolainen valaisi myös
epäkohtaa, joka sisältyy PISA- ja
yliopistovertailuihin.
- Teollisuuspiireissä hehkutetaan
PISA-vertailussa hyvin sijoittuvaa
peruskoulujärjestelmäämme,
mutta yliopistoja syytetään rapakunnosta.
Tämä on täysi virheellinen
lähtökohta: PISAssa vertaillaan
kokonaisia järjestelmiä,
kun taas Shanghai- tms. listat
rankkaavat yksittäisiä yliopistoja.
Jos tehtäisiin kansainvälinen yliopistojärjestelmien
vertailu, Suomi
pärjäisi hyvin, Pohjolainen
veikkasi.
USA:stakin rankkausten kärjessä
komeilee vain muutama
huippuyliopisto – 90 prosenttia
yhdysvaltalaisista yliopistoista on
kehnompia kuin suomalaiset yliopistot.
Pohjolaisen mielestä yliopistojen
tilanne kohentuisi, jos niiden
joustavuutta ja reagointikykyä lisättäisiin.
Eli lisää taloudellista
autonomiaa ja eroon tilivirastomallista.
- Tähän mennessä yliopistot
eivät ole olleet kovin halukkaita
miettimään taloudellisen autonomian
lisäämisestä seuraavia seikkoja,
mm. hallintojensa uudistamista.
Jos yliopistoista tehdään oikeushenkilöstatuksen
omaavia laitoksia,
se merkitsee ulkopuolisten
määrän lisäämistä hallituksissa.
Tämän rinnalle tulisi luoda akateeminen
hallinto, koska ulkopuoliset
eivät voi olla arvioimassa ja
nimittämässä esimerkiksi professoreita.
Myös rehtorien asema
muuttuisi vastuullisemmaksi.
Pohjolainen pitää sellaista
tuottavuuden tehostamista, jossa
henkilöstösupistukset ovat fokuksessa,
kyseenalaisena lähtökohtana
rakenteelliselle kehittämiselle.
- Yliopistoissa ei tuottavuutta
tehosteta henkilöstöä supistamalla.
Perustehtävät tulee säilyttää
koskemattomina eikä tukipalveluistakaan
pidä siirtää tehtäviä
opetus- ja tutkimushenkilöstölle.
Sitä paitsi henkilöstöasiat kuuluvat
yliopistojen perustuslaillisen
autonomiaan, joten siihen ei voida
antaa ulkopuolelta määräyksiä.
Mekaaniset yhdistämiset eivät Pohjolaisen mukaan johda korkeaan
laatuun. Suuren koon sijasta
tulisi miettiä, mikä olisi yksittäisen
yliopiston koulutus- tai tutkimusalan
optimikoko kansainvälisen
huipun saavuttamiseksi.
Puheenvuorossaan Pohjolainen
ihmetti lisäksi sitä, miksi Joensuun
yliopiston rehtorin Perttu
Vartiaisen esittämät visiot viidestä
korkeakoulutuksen perustyypistä
eivät ole saaneet osakseen
enempää huomiota (kts. alla oleva otsikko). Vararehtori
Pohjolainen piti Vartiaisen esitystä
hyvin varteenotettavana keskustelunavauksena.
Lopuksi Teuvo Pohjolainen selvitti
lyhyesti Kuopion ja Joensuun
yliopistojen federaatiomallia. Federaatiolla
olisi yhteiset säännöt,
johtoryhmä, kansleri, tietojärjestelmä,
osittain yhteiset hallintopalvelut.
- Molemmissa yliopistoissa on
menossa selvä tekemisen meininki,
Pohjolainen vakuutti.
Kirsti Sintonen
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen esittämät viisi
korkeakoulutuksen perustyyppiä:
1. Yhtenäiskorkeakouluna toimiva yliopisto. Sen ytimenä olisi
monitieteinen yliopisto, jossa college tuottaisi ammatillisia tutkintoja.
2. Monitieteinen yliopisto, johon voisi liittyä myös yliopistollisia
erikoiskorkeakouluja.
3. Yliopistollinen erikoiskorkeakoulu, johon voisi kuulua myös
saman alan ammatillisia tutkintoja antavia laitoksia.
4. Aluekorkeakoulu, jonka ytimenä olisi monialainen ammattikorkeakoulu.
Siihen voisi liittyä esimerkiksi nykyisin yliopistokeskuksissa
olevia toimintoja kuten ylempien korkeakoulututkintojen
tuottaminen yliopistoyhteistyönä.
5. Erikoistunut ammattikorkeakoulu.
(Lähde: rehtori Vartiaisen puhe Joensuun yliopiston lukuvuoden avajaisissa)
|