Työmarkkinanäkymiä tulevalle
vuodelle
UPJ:n seuranta tulee olemaan keskeinen työmarkkinakysymys
yliopistoissa. Tämän ohella muita keskeisiä
kysymyksiä ovat työaikakysymys, valmistautuminen
seuraavaan neuvottelukierrokseen, hallitusohjelmaan
vaikuttaminen sekä virkarakenne.
Palkkausuudistus on ollut selvästi
tärkein yliopistojen työmarkkinakysymys
viime vuodet. UPJ:n
toteuttamiseen on osallistunut lukuisa
joukko liittojen toimijoita
yliopistotasolla. Kiitos tästä aktiivisesta
toiminnasta paikallistasolla!
UPJ ei ole väistynyt, mutta sen
rinnalla on myös muita tärkeitä
kysymyksiä.
UPJ:n seuranta
Suurin osa yliopistoja sai UPJ -palkat
maksuun lokakuussa. Tiettävästi
viimeisimmänkin yliopiston
osalta UPJ:n mukaiset palkat ovat
maksussa joulukuussa 2006. Viimeksi
mainituissa UPJ -palkkoja
maksetaan takautuvasti vuoden
verran. Useimmat täydentävällä
rahoituksella työskentelevät tulevat
UPJ:n piiriin ensi vuoden vaihteesta.
UPJ:n rakenteisiin liittyvät tärkeät
kysymykset on ratkaistu kesän
alun UPJ -sopimuksella. Suurin
osa yliopistojen henkilökuntaa
tulee saamaan palkankorotuksen,
joka on keskimääräisesti noin 10
%. Eräiltä osin neuvottelut jatkuvat
ministeriötasolla UPJ:n yksityiskohdista.
UPJ:n toteutumisen seuranta
on keskeinen kysymys. Suhteellisen
korkealla vaativuusluokituksessa
ja henkilökohtaisen suoriutumisen
tasolla olevan henkilön
Työmarkkinanäkymiä tulevalle
vuodelle
siirtyessä eläkkeelle tai muihin
tehtäviin, tulee huolehtia siitä, että
näin vapautuvat varat menevät oikeaan
kohteeseen. Tämä edellyttää
mm. sitä, että tilastotietoja on saatavissa
tasapuolisesti eri toimijoille.
Tässä kysymyksessä on syytä
olla optimistinen.
UPJ on merkinnyt kaikista eniten
muutoksia esimiesten työskentelyyn.
Esimiehille on tullut selvästi
lisää tehtäviä. UPJ -sopimuksen
solmimisen yhteydessä esimiesten
palkkioita ei korotettu millään tavalla.
Tämä voidaan korjata. Eräissä
yliopistoissa on näin tapahtunutkin
yliopiston sisäisin järjestelyin.
Motivoitunut esimies on jatkossa
UPJ:n onnistuneen soveltamisen
edellytys.
Työaikakysymys
Vuonna 1997 solmitun opetushenkilökunnan
työaikasopimuksen
mukaan 1600 tunnin vuotuista
työaikaa seurataan työsuoritusten
ja -tulosten eikä ajan tai ajanjaksojen
perusteella. Tämä on varsin
selvää puhetta.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO on keväisellä
kirjeellään yliopistoille esittänyt
huolestumisensa siitä, että yliopistoissa
on ryhdytty ottamaan käyttöön
uusia työajan seurantajärjestelmiä.
Käytännössä ne johtavat
siihen, että opetushenkilökunnan
työaikaa seurataan ajan ja ajanjaksojen
perusteella. Tällaiset järjestelyt
ovat JUKOn mukaan solmitun
tarkentavan virkaehtosopimuksen
vastaisia. (Ks. Acatiimi 4/2006 sivu
13.)
Edellä kuvattu JUKOn kannanotto
on nyt tulossa entistä ajankohtaisemmaksi
työ-markkinakysymykseksi.
On välttämätöntä,
että asiassa löydetään eri sopimusosapuolten
hyväksymä ratkaisu.
Olisi onnetonta, jos asiassa ajauduttaisiin
konfliktin tielle. Tämän
tien välttäminen edellyttää, että
yksipuolisia ratkaisuja ei tehdä yliopistoissa
tai ministeriötasolla.
Kyse on lainveroisen ja velvoittavan
sopimuksen soveltamisesta.
Valmistautuminen
seuraavaan kierrokseen
Voimassa oleva tulopoliittinen kokonaisratkaisu
ja sen mukainen
valtion virkaehtosopimus päättyvät
ensi vuoden syyskuun lopussa.
Vaikka nykyisen sopimuksen päättymiseen
on runsaasti aikaa, on
valmistelut seuraavaa kierrosta
varten jo aloitettu. Ainakin osassa
järjestöjä on vallalla käsitys, että
tulee pyrkiä aikaansaamaan uusi
tulopoliittinen kokonaisratkaisu.
On tosin esitetty myös päinvastaista.
Akavalainen lähtökohta on,
että eri aloilla palkankorotuksessa noudatettaisiin ns. pottimallia,
toisin sanoen tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa
määriteltäisiin
korotusten raamit ja eri aloilla korotukset
suunnattaisiin alakohtaisiin
tarpeisiin. AKAVAssa ja JUKOssa
lähdetään myös siitä, että
yleiskorotuksen tulee olla prosentuaalinen.
Korotusten tulee olla
myös sukupuolisesti neutraaleja.
Korkeasti koulutettujen ns. alipalkkakysymys
on noussut esiin
voimakkaasti eräiden akavalaisen
liitojen ohjelmissa ja tavoitteissa.
(Ks. Acatiimi 7/2006, s. 30-31.)
Eri selvitykset ovat kiistatta
osoittaneet, että valtionsektorilla
johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien palkkaus ei ole ollut kilpailukelpoista
verrattuna yksityissektoriin
palkkoihin. Valtiolla toteutettu
tai toteutumassa oleva UPJ ei
ole juurikaan tuonut tähän ongelmaan
ratkaisua. Yliopistojen osalta
tällaista korjausta on kuitenkin
jonkin verran havaittavissa. Neuvottelujärjestön
JUKOn piirissä
lähdetään siitä, että uuden ratkaisun
tulee mahdollistaa julkisen
sektorin palkkaohjelmien jatkaminen.
Tämä johtuu mm. siitä, että
julkisella sektorilla ei ole esiintynyt
juurikaan palkan liukumia.
Ensi vuoden maaliskuun jälkeen
asetettavan maan hallituksen
hallitusohjelmalla tulee myös olemaan
vaikutusta seuraavaan kokonaisratkaisuun
ja sen mahdollisuuksiin.
Valmisteltavan hallitusohjelman
suhteen liitot ovat esittäneet
aktiivisuutta. (Ks. tämän
lehden sivu 19).
Virkarakenne
Yliopistojen opetushenkilökunnan
virkarakenne ei ole samalla tavalla
sopimuksenvarainen asia kuin
edellä kuvatut kysymykset. Koska
virkarakenteella on kuitenkin henkilöstövaikutuksia,
voidaan sen
myös katsoa kuuluvan työmarkkinakysymyksiin.
Virkarakenne on
tulossa keskeiseksi kysymykseksi
todennäköisesti lähiaikoina.
Tutkijanuratyöryhmän loppuraporttiin
sisältyi virkarakennetta
koskevia elementtejä. Loppuraportissa
esitetään neliportaista, hierarkkista
tutkijanuramallia. Järjestöt
ovat antaneet loppuraportista
lausuntonsa, jotka löytyvät järjestöjen
kotisivuilta.
JUKOlaiset yliopisto-opettajajärjestöt
Professoriliitto, Tieteentekijöiden
liitto ja Yliopistonlehtorien
liitto pyrkivät osaltaan löytämään
yhteisymmärryksen yliopisto-
opettajien ja tutkijoiden urakehityksestä
ja virkarakenteesta.
Tältä pohjalta mahdollisesti syntyvä
yksimielinen esitys myötävaikuttaisi
tarkoituksenmukaisen yliopisto-
opettajien virkarakenteen
luomiseen ja kehittämiseen.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
29.11.2006 |