Tutkijoiden työttömyysturva
– ongelma vai ei?

Tieteentekijöiden liiton toimistoon on tullut tämän vuoden aika erityisen paljon yhteydenottoja jäseniltä, jotka ovat jääneet työttömyysturvan ulkopuolelle, koska työvoimatoimikunnassa heidän tutkimustyönsä tai jatko-opintonsa on katsottu päätoimisiksi. Asia on ollut viime aikoina esillä myös sanomalehtien mielipidesivuilla. Kysyimme työministeriön ylitarkastaja Tiina Korhosen näkemyksiä tutkijoiden työttömyysturvan ongelmiin.

1. Onko näkemyksesi mukaan tutkijoiden työttömyysturvan saamisessa jotain erityisiä ongelmia?

Vastaus: Tutkijoiden työttömyysturvaan ei työministeriön näkemyksen mukaan liity mitään erityisiä ongelmia. Jos tutkimustyötä ei ole tehty työsuhteessa, vaan esimerkiksi apurahalla, siihen sovelletaan lähtökohtaisesti työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevia säännöksiä. Tutkijat itse ovat kokeneet tämän ongelmalliseksi. Ongelmia syntyy lähinnä tilanteissa, joissa aiemmin päätoimiseksi katsottu tutkimustoiminta jatkuu edelleen, mutta apuraha on päättynyt. Tällöin oikeutta työttömyysturvaan ei pääsääntöisesti ole.

Toteutuuko työttömyysturvaedellytysten kokonaisharkinta kaikkien työttömien tutkijoiden kohdalla?

Vastaus: Työvoimatoimikunta arvioi omassa työssä työllistymisen määrän kokonaisharkinnan perusteella ottaen huomioon kaiken toiminnan työllistävyydestä saatavan näytön. Jos oman työn vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, henkilön katsotaan työllistyvän omassa työssään päätoimisesti eikä hänellä tällöin ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sivutoimisesti omassa työssään työllistyvällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen, mikäli hän täyttää muut etuuden saamisen edellytykset.

Kaikki omassa työssä työllistymistä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot perustuvat kokonaisharkintaan.

2. Miten keskeneräisiä jatko-opintoja arvioidaan työttömyystilanteissa?

Vastaus: Lisensiaattiopintoja sekä muuta jatkotai täydennyskoulutusta yliopistossa tai korkeakoulussa suorittaviin henkilöihin sovelletaan työttömyysturvalain opiskelua koskevia säännöksiä. Jatko-opinnot yliopistoissa tai korkeakouluissa ovat lähtökohtaisesti sivutoimista opiskelua, ja henkilöllä voi työttömyystilanteessa opinnoistaan huolimatta olla oikeus työttömyysetuuteen, mikäli hän täyttää muut etuuden saamisen edellytykset. Jatko-opinnot voivat kuitenkin olla päätoimisia kokonaisharkinnan perusteella ja joissakin tapauksissa myös suoraan lain nojalla laajuutensa perusteella. Myös suoraan perustutkinnon jälkeen aloitetut jatko-opinnot on vakiintuneesti katsottu päätoimisiksi.

Väitöskirjan tekijöihin sovelletaan lähtökohtaisesti työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevia säännöksiä. Väitöskirjan tekeminen on useimmiten sivutoimista omassa työssä työllistymistä. Joissakin tilanteissa henkilön kuitenkin katsotaan työllistyvän päätoimisesti omassa työssään hänen tehdessään väitöskirjaa. Näin on useimmiten silloin, kun henkilö on ottanut vastaan apurahan, jonka turvin hän tekee väitöskirjaa.

Miten näkemyksesi mukaan jatko-opinnot eroavat perustutkinto-opinnoista työttömyysturvan saamisen suhteen?

Vastaus: Työttömyysturvalain mukaan opinnot, joiden tavoitteena on ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon (korkeakoulun perustutkinnon) suorittaminen, ovat lähtökohtaisesti aina päätoimisia. Jatko-opinnot puolestaan ovat lähtökohtaisesti sivutoimisia, mutta saattavat eräissä tilanteissa olla päätoimisia (ks. edellinen vastaus).

Miksi tämä ero ei näy kaikissa ratkaisuissa?

Vastaus: ?????

Jatko-opinto-oikeus itsessään ei velvoita tekemään opintosuorituksia, mutta on usein edellytys työllistymiselle korkeakoulun palvelukseen. Miksi pelkkä opinto-oikeus saattaa muodostaa esteen työttömyysturvan saamiselle, vaikka konkreettisia jatko-opintoja ei olisi suoritettu?

Vastaus: Muutoksenhakuasteiden vakiintuneessa ratkaisukäytännössä suoraan perustutkinnon jälkeen aloitetut jatko-opinnot on katsottu päätoimisiksi. Tässä tilanteessa henkilön ei katsota todisteellisesti päättäneen aiempia opintojaan, vaan perustutkintoja jatkotutkinto-opiskelun katsotaan muodostavan yhden edelleen jatkuvan opiskelukokonaisuuden. Työministeriön näkemyksen mukaan mikäli henkilö on suoraan perustutkinnon suorittamisen jälkeen ilmoittautunut läsnä olevaksi jatko-opiskelijaksi, häntä tulisi pitää päätoimisena opiskelijana, vaikka hän ei vielä tosiasiallisesti olisikaan suorittanut yhtään opintoviikkoja. Läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautumista voidaan työministeriön käsityksen mukaan pitää osoituksena siitä, että henkilöllä on vähintäänkin aikomus suorittaa opintoja.

3. Miten jatko-opintoja harkitseva nuori tutkija voi varmistaa työttömyysturvan saamisen mahdollisessa työttömyystilanteessa?

Vastaus: ?????

Jos rahoitusta ei ole varmistunut koko tutkimuskaudeksi, kannattaako nuoren tutkijan ylipäätään aloittaa jatko-opintoja?

Vastaus: Nuori tutkija luonnollisesti tekee itse omat arvionsa tilanteestaan ja toimeentulostaan.

4. Miten arvioidaan tutkijaa, joka jää työttömäksi apurahakauden jälkeen? Entä jos apuraha ei kattanut koko tutkimusta?

Vastaus: Jos tutkijan on katsottu työllistyvän apurahakauden aikana päätoimisesti omassa työssään, hänen katsotaan työttömyysturvalain mukaan työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona oma työ on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan. Pelkästään se, että apurahakausi on päättynyt, ei välttämättä vielä osoita omassa työssä työllistymisen päättymistä.

5. Mikä ero apurahalla ja määräaikaisella palvelussuhteella on työllistymisen välineinä?

Vastaus: ????

Miksi apurahatutkijaa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa ollutta tutkijaa kohdellaan eri tavoin, vaikka he olisivat tehneet samaa tutkimusta, joka on jäänyt kesken?

Vastaus: Tutkijaa, joka ei ole tehnyt tutkimustaan työsuhteessa, koskevat työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevat säännökset.

Miksi jo aie hakea apurahaa on toisissa työvoimapiireissä tulkittu osoitukseksi omassa työssä työllistymisestä, vaikka työttömän yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta?

Vastaus: Apurahan hakeminen ja toisaalta työpaikkojen hakeminen eivät työttömyysturvalain näkökulmasta ole toisiinsa rinnastettavia seikkoja. Työministeriön käsityksen mukaan pelkkä aikomus hakea apurahaa ei vielä osoita henkilön työllistyvän omassa työssään siten, että se olisi esteenä työttömyysturvan saamiselle. Apurahojen hakemisella voi kuitenkin olla yhtenä huomioon otettavana seikkana merkitystä silloin, kun arvioidaan, onko henkilön työllistyminen omassa työssään päättynyt tai keskeytynyt.

6. Miten apurahatutkija voi osoittaa apurahan päätyttyä, että tutkimustyö on päättynyt tai keskeytynyt?

Vastaus: Työttömyysturvalaissa ei ole määritelty oman työn päättymisen tai keskeytymisen edellytyksiä. Näin ollen laki jättää työvoimatoimikunnille asiassa harkintavaltaa. Omassa työssä työllistyminen päättyy ainakin silloin, kun tutkimustyö (esim. väitöskirja) on valmis. Keskeytymisen osalta hakija voi esittää esimerkiksi selvityksen tutkimusprojektin vetäjältä, että hakija ei enää jatka tutkimustaan. Tässä tilanteessa työvoimatoimikunnan on mahdollista katsoa oman työn keskeytyneen, ja jos keskeytys jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, henkilön oikeus työttömyysturvaan voi alkaa, mikäli hän muuten täyttää etuuden saamisen edellytykset.

Useinkaan apuraha ei riitä kattamaan koko tutkimusta. Miten tutkija voi päästä työttömyysturvan piiriin, jos hänen väitöskirjatyöhönsä on myönnetty esimerkiksi puolen vuoden apuraha?

Vastaus: Ks. edellinen vastaus

Tiina Korhonen
ylitarkastaja Työministeriö