Opettajien työajan seuranta ja kohdentaminen

Sitovan virkaehtosopimuksen mukaan yliopisto-opettajien työajan toteutumista seurataan työtulosten eikä ajan perusteella. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt kasvavaa pyrkimystä opettajien työajan seuraamiseen. Ratkaisua voidaan etsiä työsuunnitelmasta.

Vuonna 1997 solmitun tarkentavan yliopisto-opettajia koskevan virkaehtosopimuksen mukaan “Opettajien vuosittainen työsuunnitelman mukainen työaika on 1600 tuntia. Sen toteutumista seurataan työsuoritusten ja -tulosten eikä ajan tai ajanjaksojen perusteella.”

Virkaehtosopimukseen sisältyy määräykset työsuunnitelman laadinnasta ja sen muuttamisesta. Virkaehtosopimus koskee samalla lailla kaikkia yliopistoja. Opettajien työaikasopimuksen piiriin kuuluu noin neljännes kaikista yliopistojen palveluksessa olevista.

Todellinen työaika

On aina tiedetty yleisesti, että yliopistojen kaikkien opettajaryhmien todellinen työhönsä käyttämä aika ylittää reilusti 1600 tuntia vuodessa. Viime vuonna julkaistu Tilastokeskuksen laaja ajankäyttöraportti vahvistaa tämän.

Oheisesta Tilastokeskuksen raporttiin perustuvasta kuviosta näkyy professorien keskimääräinen viikoittainen työaika ja sen jakautuminen eri tehtäviin. Vuotuista 1600 tunnin työaikaa vastaa 36,5 tunnin viikoittainen työaika. Kuviosta voidaan todeta, että käytännössä pakolliset (vihertävällä ja punertavalla merkityt) opetukseen ja hallintoon liittyvät tehtävät täyttävät kokonaan sopimuksen mukaisen 1600 tunnin työajan. Tutkimusta tehdään siis kokonaan yliajalla, ylityönä.

Seurannan nykytilanne

Käytettävissä olevan tiedon perusteella suurimmassa osassa yliopistoja ei ollut vuoden vaihteessa velvoittavia opettajien työajan seurantajärjestelmiä. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa projekteissa esiintyy tietynlaista seurantaa. Tällöin projektitehtävistä maksetaan erillistä palkkiota.

Tiettävästi ainoastaan yhdessä yliopistossa oli vuoden vaihteessa melko kattava opettajien sähköinen työajanseuranta, jota kutsuttiin työajan kohdentamisjärjestelmäksi. Järjestelmää ei ole kuitenkaan sovellettu mitenkään tiukasti. Seurannan tekemättä jättämistä ei ilmeisesti ole sanktioitu.

Esitettyjä perusteluja työajan seurantajärjestelmälle

Työaikasopimuksen kymmenenvuotisen taipaleen varrella seurantakysymys ei ole aikaisemmin noussut kovin suureksi ja laajaksi aiheeksi. Viime aikoina se on kuitenkin noussut voimakkaasti esille. Joissakin yliopistoissa on vireillä opettajien kaikkiin tehtäviin kohdistuvan työajan seurantajärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmää kutsutaan työajan kohdentamiseksi.

Työajan seurannalle tai kohdentamiselle on esitetty eri yhteyksissä erilaisia perusteluja. On väitetty, että valtion tilintarkastajat vaativat työajan seurantaa. Työsuojelullisten näkökohtien selitetään myös vaativan opetushenkilökunnan työajan seuraamista. Ulkoisten rahoittajien sanotaan edellyttävän tai tulevan edellyttämään hankkeeseen suunnattavan työpanoksen seurantaa. Vielä sanotaan, että kustannuslaskennan tarpeita ei voida tyydyttää ilman (koko) työajan kohdentamista.

Valtiovarainministeriön asettama Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannusmalli -työryhmä käsittelee tuoreessa väliraportissaan yliopisto-opettajien työaikaa koskevaa virkaehtosopimusta ja työajan kohdistamisen sallittavuutta. Työryhmässä ei ollut järjestöedustusta.

Työnantajalla on työajan kohdentamiskysymyksessä raportin mukaan tulkintaetuoikeus siihen asti, kunnes työtuomioistuin on mahdollisesti ratkaissut riitakysymyksen. Väliraportissa lähdetään myös siitä, että kustannuslaskennan tarpeisiin kehitetty työajan kohdentaminen ei ole itse asiassa laisinkaan virkaehtosopimuksella sovittava asia vaan se on yksinomaan työantajan päätettävissä. Työajan kohdistamisjärjestelmien ja niillä kerättävien työaikatietojen käyttötarkoitus ei liity raportin mukaan millään tavoin työsuoritusten tai -tulosten arviointiin tai työaikakontrolliin.

Kts. Taulukko

Työryhmän väliraportin mukaan työajan kohdentaminen on siis sallittua. Väliraportista tehdään myös esimerkinomainen esitys yliopiston työajan kohdistamisesta. Näyttäisi siltä, että oheisessa kuviossa punertavalla merkityn hallinnon osuus lähtisi kasvamaan esitystä toteutettaessa.

JUKOn kanta

Akavalaisten JUKO on osallisena opetushenkilökunnan työaikasopimuksessa. JUKO on viime vuonna lähettämällään kirjeellä yliopistoille esittänyt huolestumisensa siitä, että yliopistoissa on ryhdytty ottamaan käyttöön työajan seurantajärjestelmiä. Käytännössä ne johtavat siihen, että opetushenkilökunnan työaikaa seurataan ajan ja ajanjaksojen perusteella ja tämä on siten virkaehtosopimuksen vastaisia.

Kirjeessään yliopistoille JUKO korostaa myös selkeästi tehdyn työsuunnitelman merkitystä työn jakautumisessa eri tehtäviin.

Myöhemmin JUKO on täsmentänyt kantaansa ulkoisten rahoittajien osalta. Jos rahoittaja vaati työajan kohdentamisesta, silloin työ tulee selkeästi erottaa muuksi kuin 1600 tunnin kokonaistyöaikaan sisältyväksi työksi. Tästä tulee maksaa erillistä korvausta.

Ratkaisun etsiminen?

Käsillä on kaksi aika tavalla erilaista käsitystä työajan seurannasta/kohdentamisesta. Järjestökäsityksen mukaan työajan seuranta ei ole sallittua virkaehtosopimuksesta johtuen (ulkoisesta rahoituksesta saatavat erilliskorvaukset poikkeus). Ministeriö- ja työnantaja näkemys lähtee siitä, että työajan kohdentamismääräys ei ole virkaehtosopimusasia vaan työnjohdollinen toimenpide. Näiden käsitysten välimuotojakin toki on.

Työajan seuranta/kohdentamiskysymyksessä on tärkeätä välttää em. väliraportissakin esille tuleva avoin konflikti. Tämän välttäminen ei voi kuitenkaan tapahtua millään yksipuolisella sanelupolitiikalla vaan neuvotteluilla ja kompromisseilla.

Virkaehtosopimuksen mukaiset työsuunnitelmat tehdään nykyisin eri yliopistoissa vaihtelevalla tavalla. Joissakin yliopistoissa työsuunnitelman muoto ja rakenne tarjoavat jo nyt mainion perustan asian ratkaisemiseksi. Toisissa yliopistoissa työsuunnitelmat eivät ole vielä riittävän informatiivisia. Mikäli ulkoinen rahoittaja vaatii myös hankkeessa osallisen opettajan työajan tarkempaa kohdentamista, voidaan työaikaa seurata kyseisen hankkeen osalta. Tällöin siihen tulee liittyä myös korvausjärjestelmä. Kyseessä on ylityötyyppinen tehtävä, joka ei sisälly 1600 tuntiin.

Ratkaisua etsittäessä on pidettävä ehdottomasti huoli siitä, että punertava osuus oheisessa työaikakuviossa ei pääse kasvamaan.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja 15.2.2007