Yliopisto- ja tiedepolitiikka esillä ehdokaspaneelissa:

Tiede- ja korkeakouluministeri tavoitteeksi

Seuraava hallitus joutuu tekemään niin suuria yliopisto- ja tiedepoliittisia päätöksiä, että maahan tarvittaisiin tiedeja korkeakouluministeri. Tätä kannattivat lähes yksimielisesti Edistyksellisen tiedeliiton järjestämään vaalipaneeliin osallistuneet kansanedustajaehdokkaat.

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila, joka siirtyy 1. maaliskuuta Suomen Akatemian pääjohtajaksi, luetteli tilaisuuden aluksi niitä teemoja, joihin seuraava hallitus joutuu ottamaan kantaa: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako, sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen, yliopistojen rakenteellisen kehittämisen päälinjat, yliopistojen juridinen asema, kehyspäätökset sekä tiede- ja teknologianeuvoston rahoitusesitykset, lahjoitusten verovapaan ylärajan poisto, ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksut sekä tuleva koulutusmitoitus.

Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen totesi oman alustuksensa aluksi, että kaikki yliopistot eivät pysty jatkossa selviytymään niistä tehtävistä, jotka niiden kontolle on laitettu. Hän myös korosti yliopistojen rahoituspohjan turvaamista edelleen lainsäädännöllä.

Erityisesti Virtanen nosti esille tutkijanuraan liittyvät ongelmat.

- Seuraavaksi painopiste tulisi siirtää tutkijakouluista ja tohtoreista post doc - vaiheeseen. Tätä ei tulisi kuitenkaan miettiä pelkästään urakehityksen kannalta – pätkätyöt ovat erittäin suuri ongelma suomalaiselle tiedejärjestelmälle, Virtanen tähdensi.

Hänen mielestään muihinkin yliopistoihin tulisi luoda Helsingin yliopiston kaltainen tutkijakollegium.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lasse Männistö kävi läpi opiskelijoiden kärkitavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan: maksuton koulutus kaikille, opetuksen laatu ja opiskelija/opettaja -suhde.

- Liian usein puhutaan vain huippututkimuksen merkityksestä ja yliopistojemme sijoittumisesta kansainvälisillä ranking-listoilla. Samalla unohdetaan huippuopetus, Männistö totesi.

Opetuksen tasoon ovat vaikuttaneet resurssitilanne, holtittomasti kasvaneet sisäänotot ja korkeakoulutuksen huono läpäisyaste. Männistön mukaan opetukseen kanavoituu vähemmän rahoitusta kuin tulosohjauksen mukaan “pitäisi”.

Koulutuspolitiikan momentum

Avauspuheenvuorojen jälkeen panelistit ja eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät vauhtiin. Pääministerin erityisavustajana toimiva Mikko Alkio (kesk) toivoi, että koulutuspolitiikka olisi näiden vaalien ykkösteema. Hän sanoi “kyllä” melkein kaikille viimeaikaisille opetusministeriön esityksille.

- Onko estettävä se, että yliopistot voisivat myydä koulutustaan? Mielestäni tätä ei pidä estää, mutta ’sokkona’ maksuja kaikille ETA-alueen ulkopuolelta tuleville ei pidä laittaa, Alkio sanoi.

Helsingin yliopiston filosofian laitoksen esimies Thomas Wallgren (sd) pohti tiedepolitiikkaa kulttuurifilosofisesta näkökulmasta ja korosti tieteen autonomiaa.

- Jääskisen ja Rantasen -raportti haisee siltä, että vaara kaupallistamisen ja markkinaehtoisuudesta kasvaa.

Wallgren antoi tukensa SYL:n esityksille.

TekniikanAakateemisten liiton yksikönjohtaja Jukka Mäkelän (kok) mielestä yliopistoissa on kansainvälistytty kehnosti. Hän satsaisi enemmän perustutkimukseen ja -opetukseen.

- Ulkopuolisten hallitusten tai johtokuntien jäsenten lisäämisessä pitää olla tarkkana. Sellaisia moniosaajia eri juurikaan ole, joissa yhdistyisi tietämys yritys- ja yliopistomaailmasta, Mäkelä kommentoi.

Helsingin kauppakorkeakoulussa tutkijana toimiva Juho Lindman (vas) oli huolissaan laittomista pätkätöistä ja peräänkuulutti yliopistoilta vastuullisempaa työnantajapolitiikkaa. Tähän tarvittaisiin lisärahoitusta.

Vihreiden varapuheenjohtaja Ville Niinistö toivoi yliopistoille itselleen lisää valtaa sekä kunnianpalautusta sivistys- ja tiedeyliopistolle. Hän nosti myös esiin tutkijanuran kehittämisen ja apurahatutkijoiden aseman. Virkarakenteeseen hän toivoi houkuttelevaa välitason nimikettä.

Ministeri vai ministeriö

Käydyssä keskustelussa professori Reijo Vihko, joka on toiminut Itä-Suomen yliopistohankkeen vetäjänä, toivoi seuraavaan hallitukseen vahvaa opetusministeriä. Vihko myös lisäisi tohtorikoulutuksen määrää.

- Ruotsissakin 2800 tohtorin vuosittaista tasoa ollaan nostamassa tuhannella. Siellä tosin 50 % valmistuvista tohtoreista sijoittuu elinkeinoelämään, Vihko huomautti.

Professori emeritus Martti Tiuri esitteli kalvoin opiskelija/opettaja -suhteen kehnoa kehitystä sekä teki resurssivertailuja sveitsiläiseen tekniikan alan yliopistoon. Tiuri nosti esiin kokoomuksen tiede- ja tutkimuspoliittiseen ohjelmaan sisältyvän esityksen tiedeministeristä. Tämä sijoittuisi valtioneuvoston kansliaan eikä erillistä tiedeministeriötä tarvittaisi.

Tähän tiedusteltiin panelistien kantoja. Muut paitsi Wallgren nostivat kätensä.

- Tiede- ja korkeakouluministerin saaminen on iso projekti seuraavalla vaalikaudella, ennusti Mikko Alkio.

Kirsti Sintonen

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteet

Yliopistokoulutus ja tutkimus ovat Suomen keskeiset menestystekijät. Siksi niiden tulee olla seuraavan hallituksen ohjelman painopisteitä.

Työmarkkina-, vero- ja sosiaalipolitiikka

• seuraavan hallituksen tulee luoda edellytyksiä laajan tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymiselle
• veropolitiikan tulee olla yliopisto- ja tutkimuspolitiikkaa suosivaa
• apurahatutkijoiden sosiaaliturvan parantaminen on otettava nopeasti uudelleen valmisteluun ja valtion tulee osallistua apurahansaajien sosiaaliturvan kustannuksiin

Yliopisto- ja tiedepolitiikka

• korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälää on jatkettava vuoden 2007 jälkeen
• yliopistorahoituksen volyymiä tulee kasvattaa vähintään tiede- ja teknologianeuvoston esitysten mukaisesti
- viime aikoina täydentävän rahoituksen osuus on kasvanut liiaksi perusrahoituksen kustannuksella
- kilpaillun rahoituksen osuuden lisääminen on pahentanut mm. yliopistojen määräaikaisten tilannetta
• yliopistojen opettaja/opiskelija
-lukumääräsuhde on saatava paremmaksi
• ammattimaisen tutkijanuran kehittämiseen on varattava riittävä erillisrahoitus, tutkijanuran kilpailukykyä on lisättävä ja naisten tutkijanuralla etenemiseen on kiinnitettävä huomiota
• rakenteellisen kehittämisen myötä mahdollisesta vapautuvat voimavarat tulee saada yliopistojen käyttöön
• valtionhallinnon tuottavuusohjelman ei tule kohdentua yliopistojen ydintehtäviä tekevään opetus- ja tutkimushenkilöstöön
• tieteellisen asiantuntemuksen säilyminen tulee turvata yliopistojen hallintojen uudistuksessa
• yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tulee kehittää itsenäisinä duaalimallin pohjalta