Julkisoikeudellinen laitos
henkilöstön silmin
Selvitysmiehet Niilo Jääskinen & Jorma
Rantanen ehdottavat yliopistojen uudeksi
hallintomalliksi itsenäistä julkisoikeudellista
laitosta. Selvitysmiesten
mielestä kotimaisia esimerkkejä tästä
ovat Työterveyslaitos ja Eläketurvakeskus.
Millaisena näiden laitosten järjestelmä
näyttäytyy henkilöstön silmissä?
Kysyimme asiaa pääluottamusmiehiltä.
Työterveyslaitos (TTL) saa rahoituksensa valtionosuuksista
ja kilpaillusta rahoituksesta. Samantapaista
rahoituspohjaa selvitysmiehet esittävät siis myös
yliopistoille. Jääskinen & Rantanen luovuttivat raporttinsa
opetusministerille 17. tammikuuta (ks. Acatiimi
1/2007 sivut 11-13).
TTL:n yhteensä noin 800-850 työntekijästä 600 on
valtionosuushenkilöstöä. Loput noin 250 saa rahoituksensa
täysin ulkopuolisista projekteista. Sosiaalija
terveysministeriö valvoo laitoksen toimintaa ja sen
kanssa tehdään tulossopimukset. TTL:n entinen pääjohtaja
Rantanen esittää myös yliopistoille samantapaista
sekamallia. Yliopistojen kohdalla ohjausvalta
säilyisi opetusministeriöllä mm. tulosneuvottelujen
kautta.
- Meillä jokaista valtionosuustointa kohden pitää
tienata 20 prosenttia muista lähteistä. Täytyy tehdä
tulosta, mutta ei saa kilpailla vapailla markkinoilla.
Toimimme siis omakustannehintaan, selvittää TTL:n
mallia akavalaisten pääluottamusmies Mirja Kiilunen.
Henkilöstön ääni ei kuulu tarpeeksi
Työterveyslaitoksessa on johtokunta, joka koostuu
sosiaali- ja terveysministeriön ja työmarkkinajärjestöjen
edustajista. Nyt siellä on EK:n, MTK:n, SAK:n ja
STTK:n edustajat. Mirja Kiilunen toivoo, että seuraavalla
kerralla myös AKAVA saisi edustajansa johtokuntaan.
Tämä olisikin oikeus ja kohtuus, koska henkilöstöstä
noin 450 kuuluu akavalaisiin järjestöihin.
Lisäksi johtokunnassa on yksi henkilöstön edustaja.
Puheenjohtajana toimii professori Mats Brommels.
Johtokunta hyväksyy mm. työjärjestyksen, jossa
kuvataan Työterveyslaitoksen organisaatiorakenne,
ylimmän johdon tehtävät sekä asioiden käsittelyjärjestys.
Se käsittelee muun muassa strategiaa ja päättää
laitoksen ylimmän johdon toimeen ottamista ja
toimesta vapauttamista sekä muista periaatteellisista
tai laajakantoisista laitoksen toimintaan ja kehittämiseen
liittyvistä kysymyksistä.
Nykyisessä päätöksenteossa henkilöstön ääni saisi
Kiilusen mielestä kuulua enemmänkin – nyt päätökset
menevät lähes aina pääjohtajan esitysten mukaisesti.
Henkilöstön ongelmat ovat pitkälti samoja kuin
yliopistoissakin. Määräaikaisilla esiintyy muun muassa
ketjutettuja työsuhteita. Viimeaikoina toistaiseksi
voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä on
kyllä hieman kasvanut.
Suurimpana ongelmana Mirja Kiilunen pitää palkkausta.
- Olemme jääneet jälkeen valtion ja kuntien palkkakehityksestä,
koska emme ole saaneet niitä korotuksia,
joita julkisen puolen henkilöstölle on tullut.
Palkkavertailujen mukaan olemme jäljessä myös
muista sektoritutkimuslaitoksista.
Keskipalkka on alle 2700 euroa, minimipalkka on
noin 1300 euroa. Taloon tullut tutkija aloittaa yleensä
alle 2000 euron kuukausipalkalla. Väitelleelle tutkijalle
voidaan maksaa noin 3000. Palkkakehityksen katto on
400 eurossa.
Työterveyslaitoksessa on käytössä oma palkkausjärjestelmä,
joka on ollut käytössä vuodesta 2003.
Kiilunen pitää palkkausjärjestelmän suoritusosaa,
joka on vain 1,3 prosenttia peruspalkasta, aivan liian
pienenä. Talossa on oma työehtosopimus, mutta laitoksessa
noudatetaan valtion matkustussääntöä.
Työnantaja on järjestäytynyt Terveyspalvelualan työnantajiin.
Tuottavuusohjelma ja Neuvon esitykset
uhkina
Työterveyslaitoksessa tehtävä tutkimus on soveltavaa
tutkimusta, joten se saa rahoitusta elinkeinoelämän
puolelta muiden ulkopuolisten lähteiden lisäksi. Perustutkimukseen
keskittyvät yliopistot ovat tässä suhtessa
vaikeammassa asemassa. Dosentti Kiilusen mielestä
rahoituksen tutkimusta ohjaava piirre on myös
joskus näkyvissä.
Tuottavuusohjelman uhka leijuu Työterveyslaitoksen
yllä yhtä lailla kuin yliopistojenkin. Tuottavuushankeen
myötä osasta TTL:sta puuhataan liikelaitosta
ja väenvähennys koskee 70 henkeä. Suuren varjon
tulevaisuuden ylle heittävät myös Yrjö Neuvon työryhmän
visiot valtion tutkimusrahoituksen uudistamiseksi.
Kiilusen mielestä Neuvon ehdotukset uhkaavat
johtaa tutkimusrahoituksen pienenemiseen, kilpaillun
rahoitusosuuden kasvamiseen ja pätkätyöläisten
määrän nousuun.
Eläketurvakeskus kärjessä Suomen
parhaat työpaikat-kilpailussa
Eläketurvakeskus voitti tänä vuonna Suomen parhaat
työpaikat -kilpailussa julkisten ja voittoa tavoittelemattomien
organisaatioiden sarjan. Tulokset julkistettiin
31. tammikuuta. Palkintoraati piti voiton avaimina
henkilöstön vastuuntuntoa työssään sekä vahvaa
tunnetta ja tietämystä työnsä merkityksestä yhteiskunnalle
ja ihmiselle.
ETK:n vahvuuksiksi luettiin myös työntekijöiden
keskuudessa vallitseva turvallisuudentunne työn jatkumisesta
ja työpaikan ilmapiiriä leimaava huolenpito
ja välittäminen työntekijöistä. Kilpailun järjestäjä
(Great Place to Work Institute) arvosti myös
ETK:n tapaa perehdyttää uudet työntekijät työhönsä,
ammattitaidon ylläpitämistä ja parantamista sekä
työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
ETK:n pääluottamusmies Anna Ruso jakaa palkintoraadin
mietteet: - Työnantaja pyrkii panostamaan
siihen, että henkilöstö viihtyy.
Eläketurvakeskuksessa on töissä noin 400 henkilöä.
Määräaikaisia näistä on hyvin vähän. Talossa on
oma työehtosopimus.
- Olemme tyytyväisiä siitä, että työpaikalla pystytään
sopimaan palkoista ja muista työsuhteen eduista.
Henkilöstöllä on edustus johtoryhmässä ja meitä
kuullaan muutenkin, henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies
Ruso toteaa.
Henkilöstön edustaja on mukana myös palkkaryhmässä.
Oma palkkausjärjestelmä on nykyisellään ollut
käytössä viitisen vuotta. Palkka jakautuu tehtäväkohtaiseen
peruspalkkaan sekä henkilökohtaisesta pisteytyksestä
määräytyvään palkanosaan.
- Pistekeskustelut käydään vuosittain. Peruspalkan
ja henkilökohtaisen osuuden lisäksi monilla on vielä
kolmas palkan osa, joka muodostuu mm. entisistä
ikälisistä.
Anna Ruson mielestä ETK solahtaa valtion ja yksityisen
sektorin välimaastoon. Eläketurvakeskuksen
rahoitus kertyy työeläkemaksuista.
Kirsti Sintonen
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto selvitysmiesten raportista:
Henkilöstömuutokset edellyttävät lisäkäsittelyä
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat antaneet lausuntonsa selvitysmiesten
Jääskisen ja Rantasen raportista. Molempien liittojen mielestä raporttiin sisältyvä
ehdotus laajasta rahastotaloudesta olisi parempi malli kuin yliopistojen
muuttaminen itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi. Liitot korostavat muutosten
keskellä myös henkilöstön aseman turvaamista.
Tieteentekijöiden liiton mielestä selvitysmiehet
Jääskinen ja Rantanen ovat kuvanneet hyvin yliopistojen
nykyisen aseman ongelmia. Ratkaisuksi he esittävät
yliopistoille itsenäistä julkioikeudellista asemaa,
yliopistojen hallinnon uudistamista ja yliopistojen
henkilöstön palvelussuhteiden muuttamista työsuhteisiksi.
1) Tieteentekijöiden liitto kannattaa yliopistojen
taloudellisen autonomian varovaista lisäämistä. Liitto
katsoo, että autonomian lisäämiseksi vaihtoehto
laajennetusta rahastomallista olisi mahdollinen. Sen
edellytykset täytyisi paremmin selvittää. Yliopistojen
muuttaminen itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi
olisi liian jyrkkä muutos ja se aiheuttaisi taloudellista
epävarmuutta. Taloudellisen autonomian lisääminen
ei tuo ratkaisua yliopistojen perusrahoituksen
tasoon. Liitto katsoo, että perusrahoituksen tasoa
on korotettava hallintomallista riippumatta.
2) Yliopistojen ulkopuoliset tahot eivät saa muodostaa
enemmistöä yliopistojen hallinnosta. Strategiaa
ja resurssien ohjaamista koskeva päätöksenteko
ja opetuksen ja tutkimuksen sisältöön liittyvät asiat
liittyvät toisiinsa, joten näiden käsittely eri toimielimissä
tuntuu keinotekoiselta. Yliopistojen päättävien
elinten valinnassa ja kokoonpanossa tulee korostua
tieteellisen asiantuntemuksen merkitys.
3) Yliopistojen henkilöstön asema tulee turvata
muutoksissa. Yliopistojen virkavastuulla toteutettavat
tehtävät on tähän saakka tehty virkasuhteessa.
Liitto katsoo, että mahdollisen palvelussuhdelajin
muutoksen vaikutukset on selvitettävä. Henkilöstöä
koskevat muutokset edellyttävät perusteellista lisäkäsittelyä,
jossa henkilöstöjärjestöjen tulee olla mukana.
(Ks. koko lausunto www.tieteentekijoidenliitto.fi)
Professoriliitto katsoo, että raportti sisältää yksityiskohtaisen
ja pääasiassa oikeaan osuneen selvityksen
yliopistojen nykytilasta. Joiltakin osin raportti
on kuitenkin epätasainen. Esimerkiksi kansainvälisen
vertailun anti on vähäinen.
Liitto kannattaa yliopistojen taloudellisen autonomian
maltillista lisäämistä. Tätä toteuttaa parhaiten
raportissa kuvattu yliopistojen laaja rahastotalous.
Yliopistojen muuttaminen kerralla tehtynä itsenäisiksi
julkisoikeudellisiksi laitoksiksi olisi liian jyrkkä
muutos, joka aiheuttaisi taloudellista epävarmuutta.
Asiassa voidaan edetä vaiheittain.
Raportissa esitetään yliopistoihin erillistä johtokuntaa
ja konsistoria. Kaksijakoinen yliopiston päätöksentekomalli
lisäisi byrokratiaa sekä loisi toimivaltaristiriitoja.
Yliopiston päättävien elinten ja muidenkin elinten
valinnassa ja kokonpanossa tulee korostua tieteellisen
(taiteellisen) asiantuntemuksen merkitys. Hallituksessa
voi kuitenkin olla nykyistä enemmän ulkoista
edustusta.
Yliopiston rehtori tulee olla edelleen laajan vaalikollegion
valitsema.
Yliopistojen pääasiallisen palvelussuhdelajin tulee
olla virkasuhde. Raportissa esitetty työsuhteistaminen
ja siihen liittyvä virkavastuu aiheuttaisi sekavuutta.
Palvelussuhteiden ehtojen neuvottelujärjestelmä
tulee säilyttää suunnilleen nykyisen kaltaisena. Yliopistotasolle
voidaan kuitenkin siirtää paikallista toimivaltaa.
Professorien asema tieteellisinä johtajina tulee
säilyä. Professorien kelpoisuusvaatimukset tulee säilyttää
nykyisenkaltaisina. Professorien tehtäviin valitsemisesta
tulee olla erityislainsäädäntö.
Henkilökuntaa koskevat muutokset edellyttävät
perusteellista lisäkäsittelyä, jossa henkilöstöjärjestöillä
tulee olla keskeinen asema.
(Ks. koko lausunto www.professoriliitto.fi)
|