2/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelu etenee

    Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti viime vuoden lopulla periaatteista, joiden mukaisesti apurahansaajien sosiaaliturvaa on tarkoitus parantaa vuoden 2009 alusta. Sosiaaliturvajärjestelmän toteuttajaksi on kaavailtu Maatalousyrittäjien eläkelaitosta (Mela). Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu vuoden alussa ohjeistusta taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Ensimmäinen ohjeluonnos ei tyydyttänyt Tieteentekijöiden liittoa eikä taiteentekijöitä edustavia järjestöjä.

    Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavasti: Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä.

    Suomessa on Säätiöpalvelun mukaan noin 1500-2000 apurahansaajaa, jotka toimivat lähinnä tutkijoina ja taiteilijoina. Apurahansaajat ovat olleet ilman ansioihin perustuvaa sosiaaliturvaa, koska Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmä perustuu olemassa oleviin työsuhteisiin, eikä apurahan turvin työskentelyä katsota työsuhteeksi.

    Apurahan saajien sosiaaliturva yritettiin edellisen hallituksen aikana järjestää yrittäjien eläkelain kautta. Tämä hanke kuitenkin kariutui.

    Uudistus ei saa pienentää käteen jäävää apurahaa

    Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä pitää tärkeänä, että apurahan nettomäärä ei pienene uudistusten myötä. Tämä edellyttäisi verottoman apurahan tason nostamista.

    Tällä hetkellä verottoman apurahan määrä on noin 1320 euroa kuukaudessa. Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä totesi, että apurahansaajien sosiaaliturvan lisärahoituksesta neuvotellaan erikseen tarkentuvien laskelmien pohjalta.

    Käytännön toteuttajaksi Mela

    Apurahansaajien sosiaaliturvajärjestelmäntoteuttajaksi on kaavailtu Maatalousyrittäjien eläkelaitosta (Mela). Sosiaaliturvan järjestämis- ja Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelu etenee ACATIIMI 2/ 2008 9 ylläpitokustannukset olisivat edullisimmat Melassa, jossa on jo valmiiksi tarvittavat tietojärjestelmät. Apurahansaajista ei tällä järjestelyllä tulisi “maatalousyrittäjiä”.

    Eläkevakuutusmaksut tarkoitus rahastoida

    Myönnetyn apurahan määrän perusteella määriteltäisiin apurahansaajien työtulo, jonka perusteella määräytyisivät eläke-, sairaus- ja tapaturmavakuutusturva. Apurahansaajilla olisi oikeus myös ryhmähenkivakuutukseen.

    Apurahansaajat maksaisivat noin puolet tavanomaisesta työeläkevakuutusmaksusta eli hieman yli 10 prosenttia apurahan perusteella määräytyvästä työtulosta. Apurahansaajien maksamat eläkevakuutusmaksut rahastoitaisiin ja niitä voisi käyttää vain apurahansaajien eläkkeisiin.

    Alustavien laskelmien mukaan neljän prosentin sijoitustuotto merkitsisi sitä, että järjestelmä rahoittaisi itse itsensä. Valtion tukea tarvittaisiin tilanteessa, jossa sijoitustoiminnan tuotto jäisi pienemmäksi.

    Apurahansaajien sosiaaliturvan valmistelua jatketaan nyt virkamiestyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Verottoman apurahan ylärajan nostoon tarvitaan nyt poliittista tahtoa.

    Apurahansaajien työttömyysturva

    Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut myös työttömyysturvalain muutosten valmistelun hallitusohjelman mukaisesti siten, että apurahalla työskentely kartuttaisi työssäoloehtoa. Syksyllä 2007 ilmestyi selvitysmies Pasi Järvisen raportti tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantamisen edellytyksistä. Tämä raportti luo pohjaa uudistustyölle. Raportin mukaisia toimenpiteitä on jo aloitettu. Tieteentekijöiden liiton asiantuntijat ovat olleet muun muassa kouluttamassa taiteilijoiden ja tieteentekijöiden erityiskysymyksiin perehtyviä työvoimaneuvojia Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Työministeri Tarja Cronberg on määrännyt lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvisen vetämään lainsäädäntöhanketta, jolla parannetaan tieteen ja taiteen tekijöiden asemaa täsmentämällä lainsäädäntöä.

    Ohjeistus työvoimapoliittisista edellytyksistä

    Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu vuoden alussa ohjeistusta taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Tieteentekijöiden liiton ja taiteilijajärjestöjen edustajat marssivat ulos ohjeluonnoksesta järjestetystä kuulemistilaisuudesta osoittaakseen tyytymättömyyttä ohjeistukseen ja sen valmisteluun. Ohjeluonnoksen mukaan esimerkiksi työtön työnhakija olisi menettänyt työttömyysturvansa, jos hän olisi työttömyysaikana hakenut apurahaa. Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen työ- ja elinkeinoministeriöstä valmistelee nyt ohjetta uudestaan. Tieteentekijöiden liitto pyrkii vaikuttamaan sen sisältöön.

    Julkisuudessa on ollut osittain virheellistä tietoa ammattiliiton jäsenyyden vaikutuksesta työttömyysturvan saamiseen. Ohjeluonnoksessa viitataan taiteilijaseuran jäsenyyteen tai taiteilijoiden ammattiliiton jäsenyyteen arvioitaessa henkilön työllistymistä omassa työssään. Tutkijoiden kohdalla ei ole vastaavaa viittausta ammattiliiton jäsenyyteen. Ammattiliiton jäsenyys kuuluu yhdistymisvapauden piiriin, eikä sillä saa missään tilanteessa olla vaikutusta siihen, katsotaanko henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä.

    Ohjeistus on todella tarpeen, sillä nykyinen tilanne tutkijoiden työmarkkinoilla käytettävissä olon tarkastelussa on kestämätön. Hankalin tilanne on henkilöillä, jotka tekevät pienenkin pätkän väitöskirjatyötään apurahalla. Useissa tapauksissa tällainen henkilö todetaan työvoimatoimistossa apurahan päättymisen jälkeen joko päätoimiseksi opiskelijaksi tai omassa työssään työllistyväksi ja oikeutta työttömyysturvaan ei tällöin ole. Tämä on jo johtanut siihen, että monet tutkijat eivät uskalla enää hakea apurahoja, koska haluavat kuitenkin turvata perustoimeentulonsa.

    Teksti: Eeva Rantala
    toiminnanjohtaja
    Tieteentekijöiden liitto