Yliopistolakia vastustava liike levisi koko maahan

Uutta yliopistolakia vastustava liike levisi tammi-helmikuun aikana koko maahan. Yleiskokouksia ja mielenosoituksia järjestettiin, puheenvuorojen sävy kiihtyi. Helsingin yliopistolla pidetyssä 500 yliopistolaisen yleiskokouksessa todettiin, että lausuntojen aika on ohi.

500 ihmistä ahtautui uutta yliopistolakia vastustavaan yleiskokoukseen Helsingin yliopiston suurimpaan luentosaliin Porthania ykköseen 29. tammikuuta. Yleisöjoukko koostui pääasiassa opiskelijoista, kun taas puheenvuorojen käyttäjien selvä enemmistö oli yliopiston henkilöstöä.

Neljä opiskelijaa luki aluksi Opiskelijatoiminta- kollektiivin vetoomuksen “Lausuntojen aika on ohi – aika toimia!”:

- Meitä yhdistää kokemus, että uudistusta on alusta lähtien ajettu läpi antamatta tilaa ja aikaa todelliselle asiantuntemukselle ja kriittiselle keskustelulle. Kuten Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovat todenneet, yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön lausunnoilla ei ole ollut lain sisältöön mitään vaikutusta. Siksi tämän yleiskokouksen akuutein kysymys on: voimmeko ja miten voimme pysäyttää helmikuussa eduskunnan käsiteltäväksi tulevan yliopistolakiesityksen? Kuinka voimme pysäyttää omassa yliopistossamme jo ennen lain hyväksymistä päätettäväksi tulevan johtosäännön uudistamisen?

Kansainvälistä tuulahdusta tilaisuuteen toi professori Christopher Lloyd (The University of New England Australia). Lloyd on vierailevana professorina Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitoksella. Hän kertoi yliopistouudistuksen periaatteista ja vaikutuksista omassa maassaan. Lloyd muistutti, että uudistukset voivat olla aina vaarallisia aikoja – varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Australiassa talous saneli pitkälti uudistuksen linjat ja yliopistot ovat nykyisin lähes tyystin ulkopuolisen rahoituksen armoilla. Puhuja ei ollut ehkä täysin tietoinen Suomen tilanteesta, koska täällä valtio on sitoutunut edelleen huolehtimaan yliopistojen perusrahoituksesta – ainakin tämä hallitus on niin luvannut. Jatkosta ei tietysti ole varmuutta.

Kaksi italialaista opiskelijaa kertoi lyhyesti maansa tilanteesta. Siellä opiskelijat ja henkilöstö ovat marssineet kaduilla. Viime syksynä yliopistolaiset pysäyttivät liikennettä ja tukkivat rautateitä. Kymmeniä tiedekuntia eri yliopistoissa oli vallattuina. Tavoitteena on, etteivät yliopistot soveltaisi uusia lakeja.

Laajapohjainen komitea olisi tarpeen

Suomalaisten puhujien sarjan aloitti Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen. Hänen mielestään opetusministeriö on suhtautunut hyvin yliolkaisesti mm. oikeusoppineiden perusteltuihin lausuntoihin virkasuhteen säilyttämisestä. Professori Kekkonen moitiskeli myös Helsingin yliopiston omaa valmistelua. Hän kuvasi konsistorin (=hallituksen) marraskuussa tekemää päätöstä laitos- ja johtamisrakenteesta käskytysmalliksi. Kekkonen katsoi, että koko nimitysketju pitäisi miettiä uudelleen.

- Yliopistolaitoksen historia on tuhatvuotinen. Haluamme vaalia sen parhaita kulttuurisia käytäntöjä ja perinteitä, Kekkonen kiteytti.

Sosiologian professori Paavo Uusitalo piti opetusministeri Antti Kalliomäelle tammikuussa 2007 luovutettua Jorma Rantasen ja Niilo Jääskisen raporttia kaiken pahan alkuna. Uusitalo luonnehti raporttia ala-arvoiseksi ylityslauluksi päällikkövaltaiselle hallintomallille. Hänen mielestään selvitysmiehet eivät ymmärtäneet yliopiston ideaa.

- Yliopisto on moraalinen yhteisö. Sen perusta on avoin keskustelu, Uusitalo muistutti ja sai yleiskokouksen raikuvimmat aplodit

Yliopistouudistus on niin iso asia, että sitä jos mitä olisi professori Uusitalon mukaan tarvinnut valmistella laajapohjaisessa komiteassa. Nyt komitealaitos on tyystin sivuutettu, mutta Uusitalo katsoi, että asian voisi edelleen palauttaa komitean käsiteltäväksi.

Uusitalo moitiskeli myös Helsingin yliopiston johtoa. Hänen mielestään yliopistolla ei ole ollut koskaan niin heikkoja rehtoreita kuin viime aikoina.

Suuri puhallus ja suuri kaappaus

Yhteiskuntatieteilijä Jussi Vähämäki löysi yliopistouudistuksen taustalta OECD:n ja EU:n raportit. Nyt on tarve panostaa “innovaatiodynamiikkaan” ja “vanhentunut säätely on päivitettävä”.

- Autonomialle on määriteltävä uusi sisältö. Tarvitaan mekkalointia ja melua, kuten aina yliopistojen historiassa, Vähämäki totesi.

Tutkija Matti Vesa Volanen Jyväskylän yliopistosta kuvasi yliopistolainuudistusta suureksi puhallukseksi ja suureksi kaappaukseksi.

- Suuri puhallus se on siksi, että yliopistot saisivat muka omistaa itse itsensä. Mikä on yliopiston pääoma, sehän on meidän päässämme. Kun meidät työsuhteistetaan, pääomamme on yliopiston hallituksen käsissä.

Volanen muistutti, että yliopistoa tulee rakentaa alhaalta ylös eikä toisinpäin.

Helsingin yliopiston konsistorin jäsen, lehtori Pia Mänttäri puhui yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksista. Päättäjät ovat torjuneet lainvalmisteluun liittyvän kritiikin toteamalla, että yliopistot ovat tätä halunneet. Mutta mikä on yliopisto? Johto vai yhteisö?

Mänttäri ihmetteli, miten yliopistojen hallitusten ulkopuolisenemmistöllä voi olla parempi käsitys yliopiston hyvästä kuin sisäisillä ryhmillä. Mänttäri piti myös tärkeänä, että kollegion koolle säädetään alaraja. Nyt esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon kaavaillaan kuuden hengen kokoista kollegiota.

Miten heräillä opiskelijat ovat olleet?

Puheenvuorojen lomassa ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta. Tosin yleiskokouksen puheenjohtajina toimineiden akatemiatutkija Martina Reuterin ja opiskelija Ilari Aulan piti välillä inspiroida myös opiskelijoita kysymään ja ottamaan kantaa.

Professori Kalevi Mattila korosti tutkimuksen ja opetuksen vapautta. Työsuhteessa henkilöstölle on helpompi antaa kenkää. Akatemiatutkija Sara Heinämaa halusi, että virkamiesstatuksen menettämisen vaikutus tiedon avoimeen saatavuuteen tulee selvittää.

Jatko-opiskelija Rurik Holm toivoi, että yliopistolakia vastustava liike ei leimaudu pelkäksi ei-liikkeeksi. Yliopistojen uudistamiseen on tarvetta, mutta eri perusteista kuin nyt on esitetty.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala jakoi huolen henkilöstön ja opiskelijoiden vaikutusvallan kaventumisesta.

- Otimme asian tiimoilta jo viime keväänä yhteyttä Suomen ylioppilaskuntien liittoon ja tiedustelimme halukkuutta yhteiseen liikehdintään. SYL ei ollut kiinnostunut. Oliko oma keskusjärjestömme tuolloin hereillä, vai riittikö sille pääsy lakia valmistelevaan johtoryhmään, Rantala kysyi.

Yleiskokouksen päätteeksi saliin jäi noin 150 hengen porukka valmistelemaan jatkotoimia, muun muassa mielenosoitusta ja 3. helmikuuta pidettyä kuulemistilaisuutta. Vanhalla ylioppilastalolla pidettyyn kuulemistilaisuuteen osallistui noin 300 yliopistolaista. Joukon kysymyksiin ja kommentteihin olivat vastaamassa kansleri Ilkka Niiniluoto, rehtori Thomas Wilhelmsson sekä yliopistouudistuksen projektijohtaja Ulla Mansikkamäki.

Lakiesitys tulee palauttaa valmisteluun

Yliopistolain jäädyttämistä vaativa liike on levinnyt koko maahan. Yliopistoviestinnän talvipäivillä Rovaniemellä 29. tammikuuta puhunut Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Matti Niemivuo arvosteli kovin sanoin yliopistolain valmistelua. Niemivuo mukaan eduskunta tekisi viisaasti, jos se hylkäisi lakiesityksen ja palauttaisi sen uuteen valmisteluun.

- Jos esitys – vastoin luuloani – hyväksyttäisiin, yliopistojen ylintä päätösvaltaa käyttäisivät ulkopuolisenemmistöiset hallitukset. Ihmettelen, onko yliopistoyhteisö valmis luovuttamaan tämän päätösvallan itseltään. Itse en usko, että esimerkiksi saamelaiskäräjät antaisivat enemmistövallan eisaamelaisille poromiehille tai kirkon toimielimet kirkkoon kuulumattomille tahi Ahvenanmaan maakunnan toimielimet mannermaalta oleville taikka kunnat valtion virkamiehille. Emmekö me, yliopistoyhteisön jäsenet, todellakaan kykene itse arvioimaan, mikä on tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen etu omassa yliopistossamme, Niemivuo ihmetteli.

Joensuun yliopistolla pidettiin yleiskokous 11. helmikuuta. Siihen osallistui noin 70 opiskelijaa ja henkilöstön edustajaa. Kokous tähtäsi yliopistouudistuksen kaatamiseen ja uusien uudistustavoitteiden muotoilemiseen yliopistoyhteisön omista lähtökohdista.

Tampereella on aktivoitunut Tuleva yliopisto - verkosto. Se järjesti tapahtuman Tampereen yliopiston pääaulassa 12. helmikuuta, jossa oli koolla noin 200 osallistujaa. Verkosto kehotti yliopistolaisia ulosmarssiin ja mielenosoituskulkueeseen Keskustorille 19.2.

Jyväskylässä toimii Avoin Yliopisto -verkosto, joka kutsui koolle kokouksen 18. helmikuuta. Jyväskyläläisiä lähti myös väkeä bussikuljetuksella 19.2. Helsingissä järjestettyyn mielenosoitukseen. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on pahoittanut mielensä saman nimityksen käyttämisestä.

Oulussa on organisoitunut Sivistysyliopistotoimintaryhmä, joka piti yleiskokouksen ja mielenilmauksen 19. helmikuuta. Myös Turussa on koottu rivejä.

Opiskelijatoiminta.net-sivustolla olevaan adressiin oli tämän lehden painoon mennessä (26.2.) kertynyt 4255 nimeä. Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille osoitetussa adressissa vastustettiin nykymuotoista lakiesitystä ja vaadittiin vuoden aikalisää.

Kirsti Sintonen