Unifin puheenjohtaja Lauri Lajunen:
Yliopistojen kehittäminen ei onnistu vain rakenteilla
Suomen yliopistojen yhdistyksellä Unifilla
on edessään isoja asioita: rakenteellinen
kehittäminen, yhteistyö ammattikorkeakoulujen
ja sektoritutkimuslaitosten kanssa,
tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen
sekä taistelu perusrahoituksen kasvattamiseksi.
Unifin puheenjohtaja Lauri
Lajusen mukaan yliopistojen kehittäminen
ei onnistu vain rakenteilla – perusrahoitus
on ykkösasia.
Lauri Lajusen kausi Unifin puheenjohtajana
ei alkanut kovin loistokkaissa merkeissä:
oma yliopisto ilmoitti 5.2. aloittavansa
1600 työntekijää koskevat yt-neuvottelut.
Suomen yliopistot Unifi on entiseltä nimeltään
Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto. Uusi yhdistys
perustettiin yliopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioksi.
Sen perustamisasiakirja
allekirjoitettiin 19.5.2009. Rekisteröityminen viipyy
vielä yhdistysrekisterin käsittelyssä.
Suomen yliopistot -nimi on huomattavasti laveampi
kuin entinen rehtorien neuvosto. Henkilöstön
piiristä on kuulunut jonkin verran ihmetystä
siitä, aikovatko rehtorit omia koko yliopistokäsitteen.
Ehkäpä eräänä heijastumana tästä voi
pitää henkilöstöjärjestöjen lähinnä tes-neuvottelujen
hengen nostatusta varten teettämiä Me
olemme yliopisto -rintanappeja.
Ammattikorkeakoulujen kanssa kissa pöydälle
Kun yliopistolaki on voimassa, opetusministeriön
ja muiden päättäjien fokus on kääntynyt rakenteelliseen
kehittämiseen ja yliopistojen profiloitumiseen.
Opetusministeriön edustajat ovat jo käyneet
esittelemässä rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa
Unifin hallitukselle.
- Meidän on tietysti yhdistyksenä vaikea ottaa
kantaa yksittäisten yliopistojen tilanteeseen. Yliopistojen
on kuitenkin otettava profiloituminen
tosissaan ja etsittävät omat vahvuutensa. Toimenpideohjelman
koulutuspoliittiset linjaukset ja
seuraavassa aallossa tuleva yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
välinen suhde tietysti koskettavat
kaikkia yliopistoja.
Unifi muutti viime marraskuun lopussa samoihin
tiloihin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston
Arenen kanssa. Lajusen mukaan hynttyitä
ei olla muuten lyömässä yhteen eikä duaalimallia
olla häivyttämässä.
- Unifi ja Arene pitävät 18. maaliskuuta yhteisen
seminaarin, jossa aiotaan nostaa kissa pöydälle
ja puhua avoimesti korkeakoulujärjestelmän kipupisteistä.
Näitä ovat mm. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
funktio, tohtorintutkinnot, henkilöstön
nimikkeet, tutkimuksen ja tuotekehityksen
raja. Viime vuoden lopulla julkaistussa suomalaisen
innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa
kritisoitiin aika voimakkaasti sitä, että
ammattikorkeakoulut eivät ole pysyneet lestissään vaan ovat laventaneet toimintaansa yhä enemmän
myös tutkimuksen puolelle. Lajunen on raportin
linjoilla:
- Kovaa perustutkimusta ei kannata hajottaa.
Tässä pitää olla vissi ero.
Lajunen kannattaa mallia, jossa korkeakoulujen
välistä yhteistyötä katsottaisiin alueellisesti.
Mikä malli sopii juuri kyseiselle alueelle? Yhteisessä
infrastruktuurissa löytyisi synergiaetuja.
- Uskon, että duaalimalli tulee säilymään koulutuksessa,
omat tutkinnot säilyvät. Mutta osaksi
korkeakoulut voisivat käyttää yhteisiä opettajia.
Ammattikorkeakoulujen puolella on paljon yliopettajia,
joilla on tohtorintutkinto. He voisivat
toimia yliopistoissa tuntiopettajina tai dosentteina.
Linjapaperi sektoritutkimuslaitosten kanssa
Sektoritutkimuslaitoskentän rakenteellista reformia
on mietitty pitkään ja hartaasti. Konkreettisia
toimia on saatu aikaan vähän. Edellä mainittu innovaatiojärjestelmämme
kansainvälinen arvio
moitiskeli tutkimuslaitoskenttää liiasta hajanaisuudesta.
Sen mukaan Suomen kokoiseen maahan
mahtuu 4-5 isohkoa tutkimuslaitosta. Samalla
ehdotettiin perustutkimuksen siirtämistä yliopistojen
kontolle.
Suomen yliopistojen yhdistyksen toimintasuunnitelmassa
vuodelle 2010 lukee, että Unifi
valmistelee yhdessä sektoritutkimuslaitosten
kanssa yhteisen näkemyksen toimintojen uudelleen
organisoimisesta. Unifi on perustanut sektoritutkimuslaitosten
johtajien kanssa yhteistyöryhmän,
jonka kanssa valmistelua linjauspaperia aiottiin
käsitellä Unifin hallituksessa 11. helmikuuta.
- Perustutkimuksen siirrossa yliopistoille pitää
olla tarkkana. Jos siirretään tehtäviä, resurssien
pitää siirtyä mukana.
Lajusen mukaan Oulun yliopistolla on hyvät ja
toimivat suhteet monien keskeisten sektoritutkimuslaitosten
kanssa. On yhteisiä tiloja, laitteita,
kolme laajaa tutkimusohjelmaa ja kaksi yhteistä
tohtorinkoulutusohjelmaa. Täydentävää rahoitusta
on hankittu yhteisesti noin 10 miljoonaa euroa.
Oulun malli soveltuisi Lajusen mielestä myös
muille.
Rahoitus oli yliopistoille pettymys
Tärkeällä sijalla Unifin tämän vuoden toiminnassa
on vaikuttaminen seuraavien eduskuntavaalien
jälkeiseen hallitusohjelmaan. Tätä miettii oma
työryhmänsä, joka on jo käynnistänyt keskustelun
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa. Unifi
aikoo tavata kevään mittaan myös muita keskeisiä
sidosryhmiä, mm. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden
liiton edustajia.
- Yliopistojen kehittäminen ei onnistu vain rakenteilla.
Perusrahoitus on ykkösasia. Toimintarahat
ovat nyt jääneet pahasti jälkeen.
Budjettiin sisään leivottu tuottavuusohjelma
kurittaa yhä yliopistoja noin 23 miljoonan euron
miinuksella. Alv-kompensaatio perustuu kahden
vuoden takaisiin lukuihin ja jää noin 10 prosenttia
liian pieneksi. Työttömyysvakuutusmaksuihin
saatiin kahden vuoden huojennus, mutta silti siitä
tulee 8-10 miljoonan euron lisälasku. Suomen
suurimman tilitoimiston palvelukeskus Certian
asiakkuus tuo siirtymävaiheessa lisäkuluja. Koulutusalakohtaisten
kertoimien poistaminen merkitsi
miinusta joillekin tiedeyliopistoille, mm. Oululle.
- Yliopistolakiuudistus on muuten hoidettu
hienosti, mutta rahoitus on ollut pettymys. Yliopistoissa
odotettiin, että määrärahat eivät samalla
laske.
Lajusen arvion mukaan budjetti on negatiivisen
puolella noin puolella yliopistoista.
Säätiöyliopistot imuroivat varat
Helsingin Sanomissa on ollut isojen firmojen yhtiökokousilmoituksia.
Melkein kaikkien kokousten
asialistalla on ollut päättäminen lahjoituksesta
Aalto-yliopiston säätiöpääomaan. Summat ovat
vaihdelleet muutamasta sadasta tuhannesta noin
1,5 miljoonaan. Tällä tavalla aiotaan ilmeisesti
koota 200 miljoonan tavoitteesta vielä uupuva
osuus.
Aallon varainkeruu on EK-vetoista, joten se on
aivan eri asemassa yritysrahoituksen imuroimisessa
kuin muut.
- Kun päätös varainkeruusta tehtiin kesäkuussa
2008, taloudellinen tilanne valtakunnassa ja
yritysmaailmassa oli täysin toinen. Jos eläisimme vielä samoja hyviä aikoja, yliopistoilla ei olisi vaikeuksia
saada tavoitteitaan kokoon.
Oulun yliopiston varainhankinnan lopullinen
tavoite on 50 miljoonaa euroa. Tästä on koossa 3
miljoonaa. Lajusen mukaan monia lahjoituslupauksia
on saatu, joten 10 miljoonan saavuttaminen
tuntuu mahdolliselta.
Yksityishenkilöiden lahjoituksille ei saisi Lajusen
mielestä olla verovähennysoikeudessa rajoituksia.
180 henkilötyövuotta vähemmän vuonna
2012
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajunen kaksivuotinen
Unifin puheenjohtajuus alkoi tämän
vuoden alusta. Kausi ei käynnistynyt kovin onnellisten
tähtien alla: puheenjohtajan oma yliopisto
ilmoitti 5.2. aloittavansa 1600 työntekijää koskevat
yt-neuvottelut.
Haastattelupäivänä 11. helmikuuta Lajunen oli
käynyt esittelemässä Oulun yliopiston tilannetta
kansanedustajille. Samana päivänä eduskunnan
kyselytunnista melkein puolet käytettiin yliopiston
ahdingon puintiin. Oppositio löysi talousvaikeuksien
syyn yliopistouudistuksesta. Hallituksen
aitiossa rahapula sälytettiin Oulun yliopiston
kontolle. Ylen Oulun aluetoimituksen haastattelema
Lajunen piti väitteitä pöyristyttävänä.
Lajusen kansanedustajille jakaman paperin
mukaan yliopiston talousarviossa on 8-9 miljoonan
euron rahoituksellinen alijäämä. Tämä koostuu
seuraavista eristä: perusrahoitus supistuu 3,2
miljoonalla, palkankorotukset vievät 5 ja työttömyysvakuutusmaksut
0,8 miljoonaa, alv-kompensaatio
on riittämätön 1,0 miljoonalla.
Yliopisto tähtää talouden tasapainottamiseen
vuoteen 2012 mennessä. Koska palkkakustannukset
muodostavat yliopiston kokonaisbudjetista 66
%, tilannetta ei voida yliopistojohdon mukaan
hoitaa ilman henkilöstövaikutuksia. Tavoitteena
on 180 henkilötyövuoden vähennys, millä saataisiin
6 miljoonan euron säästöt.
- Kaikki talouden tasapainottamistoimet ovat
sellaisia, että ne eivät vahingoita yliopiston päätehtäviä.
Henkilöstövaikutukset kohdistuvat lähinnä
hallinto- ja tukitehtäviin. Muutamissa yksiköissä
edellytetään isompia rakenteellisia uudistuksia, ja niissä vähennystarve koskee koko henkilöstöä.
- Meitä on haukuttu päättämättömyydestä,
mutta haluamme hoitaa asian yt-lain mukaisen
menettelyn hengessä.
Yliopiston henkilöstöhallinto on konsultoinut
tilanteessa EK:n juristien kanssa, koska työsopimussuhteisen
henkilöstön yt-neuvottelut ovat yliopistoille
uusi asia. Yliopisto aloitti yt:t 15. helmikuuta.
Samana päivänä henkilöstöä marssi ulos
pitämään mielenilmausta Oulun keskustan rotuaarille.
Rehtori oli kyseisenä päivänä vastaanottomassa
Petroskoin yliopiston kunniantohtorinhattua.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Veikko Somerpuro
Lauri Lajunen
• syntynyt 1950, Kajaani
• filosofian tohtori 1976, Helsingin yliopisto
• epäorgaanisen kemian professori 1979-,
Oulun yliopisto
• Oulun yliopiston kemian laitoksen esimies
1982-93
• Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan
dekaani 1987-93
• Oulun yliopiston rehtori 1993-
• Suomen yliopistot Unifin puheenjohtaja
2010-2011
|