Työehtosopimusneuvottelut tökkivät - Järjestövalmius arvossaan

Yliopistojen työehtosopimusneuvottelujen takarajat siirtyvät toistuvasti ja huolestuttavasti. Tätä kirjoitettaessa neuvotteluissa on noin viikon aikalisä. Moni asia on levällään, vaikka eräiltä osin edistystä on tapahtunutkin. Järjestöt nostavat tässä vaiheessa järjestövalmiutta.

Valmisteltaessa uutta uljasta yliopistoa, henkilöstön etuudet luvattiin turvata. Yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa eli TES-neuvotteluissa mukana olleena en ole ihan vakuuttunut lupauksen pitävyydestä.

TES -neuvotteluissa kyse on palkankorotuksista ja muunlaisista palvelussuhteeseen liittyvistä kysymyksistä eli tekstikysymyksistä. Viimeksi mainittujen osalta kysymys on ollut suurelta osin torjuntataistelusta. Järjestöt ovat lähteneet siitä, että palvelussuhteen ehdot siirrettäisiin suunnilleen sellaisenaan uusimuotoisiin yliopistoihin.

Työnantaja on pyrkinyt joustoihin ja sopimusturvan heikentämiseen. Asetelma on ollut lähtökohtaisesti vaikea.

Työsopimus - työehtosopimus

Periaatteessa jokainen uusien yliopistojen palvelukseen siirretty on tehnyt ja uusi työntekijä tekee yliopiston kanssa työsopimuksen. Kyse on siis henkilökohtaisesta sopimuksesta, jossa on määritelty mm. tehtävänimike ja palkkauksen perusteet. Sopimuksessa on myös viittaus työehtosopimukseen.

TES:ssä on kyse kollektiivisista neuvotteluista ja sopimisesta. Työnantajaosapuolina ovat EK/Yksityisen opetusalan liitto YOL ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys. Työntekijäpuolella osapuolina ovat akavalaisia edustava JUKO, Pardia/ YHL/STTK ja JHL/SAK.

TES-neuvotteluissa lopputuloksena on osapuolia sitova sopimus, joka sitoo myös osapuolten alayhdistyksiä ja niiden jäseniä, viime kädessä yliopistoja ja järjestöjen henkilöjäseniä. Mikäli sopimusta ei saada aikaan, koittaa järjestöllisten toimien aika.

Yliopistojen TES-neuvottelujen kohteena ovat monet asiat. Keskeisiä kysymyksiä ovat palkkaus, palkkausjärjestelmä ja palkankorotukset, työaikajärjestelyt, sairauspoissaolot, matkakustannusten korvaukset, luottamusmiesjärjestelmä. Yliopistojen osalta tavoitteena on, että kaikista näistä asioista tehdään yksi ja yhteinen TES.

Tilanne 19.2.

Alkuperäinen tavoiteaikataulu yliopistojen TES:n synnylle oli viime vuoden loppu. Takaraja venähti aluksi tammikuun loppuun ja sitten puoleen väliin helmikuuta. Nyt on päästy 25.2.2010 takarajaan. Haluaako joku vedättää? Neuvottelutahti on ollut kuitenkin aivan viime aikoihin asti tiivistä. Etelärannan neuvottelupöydässä on istuttu iltamyöhään ja viikonloppuisinkin.

Yliopistotyönantaja antoi 17.2.2010 lähes nollatarjouksen palkankorotuksiksi kuluvalle vuodelle ja vuodelle 2011. Tarjouksen kustannusvaikutus vuodelle 2010 on 0,04 %. Muilla aloilla tehtyjen sopimusten kustannusvaikutukset ovat olleet paljon suurempia, esimerkiksi kunnan osalta kustannusvaikutus kuluvaa vuotta koskien on 0,9 %.

Työnantajan esityksessä 17.2.2010 oli isoja tekstiasioita auki, kuten työaikakysymykset ja sairausajan palkka. Vuosilomaan, koulutukseen, poissaoloihin ja matkustamiseen liittyviä kysymyksiä oli niin ikään auki. Työantajan tekstitarjoukset merkitsisivät sellaisia huononnuksia, joita järjestöt eivät voi hyväksyä.

Yliopistosektorin pääsopijajärjestöt olivat pettyneitä työnantajan tarjoukseen. Neuvotteluissa otettiin aikalisä. Neuvotteluihin palataan 25.2.2010. Ennen sitä työnantaja tulee valmistella siedettävämpi tarjous.

Palkankorotusten osalta näyttää siltä, että yliopistot on pantu peesaamaan valtiota, jolla ratkaisut ovat auki tätä kirjoitettaessa.

Järjestövalmius

Neuvottelutilanteen tässä vaiheessa järjestöt nostavat määrätietoisesti järjestövalmiutta. Järjestövalmius edellyttää yksittäisiltäkin jäseniltä sekä henkistä että toiminnallista valmiutta. Tämä on erityisen tärkeätä neuvottelujen uskottavuuden kannalta. Luottamusmiesjärjestelmältä samoin kuin muilta paikallisilta toimijoilta toivotaan aktiivista otetta. Yliopistokohtaisia lakkotoimikuntia on pyydetty ryhtymään tarvittaviin toimiin.

Tilanne on se, että saavutettujen etujen turvaamiseksi ja neuvottelujen vauhdittamiseksi voidaan joutua turvautumaan järjestöllisiin toimenpiteisiin.

Kirjoittamisen hankaluus

Acatiimi on ammattijärjestölehti. Siinä on hyvä olla katsaus ajankohtaiseen neuvottelutilanteeseen. Suurena hankaluutena on se, että kirjoittamisen ja lehden lukemisen välisenä aikana saattaa tapahtua suuria. Tästä syystä jäsenten on syytä seurata tarkasti liittojen muita tiedotuskanavia.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja ja neuvottelija
19.2.2010

Järjestövalmiuden nostaminen on neuvottelujen tuki

Osana normaalia työmarkkinajärjestöjen neuvottelutoimintaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn yliopistosektori on jo hyvissä ajoin varautunut mahdollisiin työtaistelutoimenpiteisiin ja nostanut järjestövalmiuttaan.

JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kokoontunut viikoittain. Yliopistokohtaiset paikalliset lakko-organisaatiot ovat tehostaneet valmiuttaan.

Järjestövalmius ei tarkoita painostustoimien aloittamista, vaan niihin varautumista. Kaikki osapuolet haluavat päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen neuvottelemalla ja sopimalla. Hyvän lopputuloksen neuvotteluissa takaa jäsenistön tuki.

Järjestövalmius pitää luoda ennen kuin sitä tarvitaan. Yliopistosektorin jäsenten on syytä seurata aktiivisesti JUKOn, oman liittonsa sekä paikallisten lakko-organisaatioiden tiedotuskanavia. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedotuksessa ja Facebookissa on avattu Me olemme yliopisto -ryhmä.

Jäsenten on syytä päivittää yhteystietonsa ajan tasalle omien liittojensa jäsenrekistereihin.

Me olemme yliopisto -rintanapit kaikkien yliopistolaisten rintapieleen!