Kovien tieteiden tutkijat eivät näe hyötyä yliopistouudistuksesta
Tekniikan ja luonnontieteiden tutkijoiden mielestä lakiuudistus tukee enemmän kaupallisia kuin tutkimuksellisia pyrkimyksiä.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämässä
yliopistouudistuskyselyssä kriittisimmät
vastaukset tulivat humanisteilta ja kasvatustieteilijöiltä.
Yliopistolain muutos ei saa luonnontieteiden
ja tekniikan alan tutkijoiltakaan myönteistä
palautetta. Joulukuussa julkistettuun ETLAn selvitykseen
vastasi yli 1 700 yliopistotutkijaa.
Vain 15 prosenttia vastanneista tutkijoista ei
tuntenut yliopistolain muutoksia ollenkaan. Parhaiten
sen tuomat muutokset tiedostetaan Jyväskylän
yliopistossa, Åbo Akademissa, Oulun
yliopistossa ja Turun yliopistossa. Huonointa tunnettuus
oli Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa.
Tutkijoilta kysyttiin, miten yliopistouudistus edistää
tiettyjä väittämiä. Vähiten puollettiin väitettä,
jonka mukaan lakiuudistus helpottaisi tutkimustyöhön
liittyvää hallintoa.
Myös odotettua perustutkimuksen volyymin
kasvua, tieteellisyyden korostumista hankevalinnoissa
ja tutkimus- ja rahoitussyklien pitenemistä
koskevat väitteet saivat erittäin huonoja arvosteluja.
Tutkijat näkevät, että lakimuutos tukisi
enemmän yliopistojen kaupallista suuntautumista
kuin tutkimuksellisia valmiuksia.
Varauksellisimmin uuden yliopistolain hyötyihin
suhtaudutaan Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa,
Itä-Suomen yliopistossa, Oulun yliopistossa
sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
ETLAn selvityksen tekijät pitävät tutkijoiden
suhtautumista huolestuttavana.
— Pitkällä tähtäimellä innovaatiotoimintaa ja tutkimusta tukahduttava ja lamaannuttava tyytymättömyys
ja pessimismi saattavat olla vaaraksi
suomalaisen tutkimuksen laadulle ja sen kansainväliselle
kilpailukyvylle. Asiaa ei voi ylipainottaa,
sillä menestyvän tutkimuksen takana on aina yksilö,
yksittäinen tutkija tai ryhmä tutkijoita, joiden
menestykseen vaikuttaa todellisen toimintaympäristön
lisäksi myös voimakkaasti subjektiivinen
motivaatio ja käsitys oman työn arvostuksesta.
Raportissa perätään yliopistojohdon vastuuta.
— Yksilöiden mielikuvien ja siten muutoskulttuurin
ja sen suunnan oikaiseminen on erittäin
vaikeaa, jos ne päästetään juurtumaan. On toimittava
heti, ja vastuu tästä on yliopistojohdolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA teetti selvityksen
Suomessa toimivien tutkijoiden näkemyksistä
korkeakoulukeksintölain, yliopistolain muutosten
ja SHOKien toiminnan vaikutuksista ja odotetuista
hyödyistä tutkimustoiminnan näkökulmasta.
(SHOK-kommenteista)
Aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla keväällä
2010. Tulokset perustuvat 1 723 yliopistotutkijan
antamiin vastauksiin. Kohdejoukko koostui
Suomessa toimivista, luonnontieteiden ja insinööritieteiden
aloilla vuosien 2008 ja 2009 aikana
kansainvälisesti julkaistuista tutkijoista.
Kirsti Sintonen
Lähde: Antti-Jussi Tahvanainen – Tuomo Nikulainen:
Tutkimusympäristö muutoksessa. Tutkijoiden näkemykset
SHOK:n, korkeakoulukeksintölain ja yliopistolain
vaikutuksista. ETLA, Elinkeinoelämän
tutkimuslaitos, Keskustelunaiheita 1233.
|