Kreikan kriisi lamauttaa tutkimuksen ja opetuksen

Kreikan taloudellisen ahdingon vaikutukset ovat katastrofaaliset maan korkeimmalle opetuksella ja tutkimukselle. Tilanne uhkaa myös Suomen Ateenan-instituutin toimintaa. Seuraavassa instituutin johtaja, dosentti Martti Leiwon vastaukset Acatiimin kysymyksiin.

1) Miten Kreikan taloudellinen tilanne näkyy Suomen Ateenan-instituutin toiminnassa?

”Suomen Ateenan-instituutti on tutkimusinstituutti, jonka asema perustuu Kreikan Kulttuuriministeriön antamaan oikeuteen ja velvollisuuteen tehdä ennen kaikkea arkeologista kenttätyötä Kreikassa. Arkeologisena tutkimusinstituuttina Suomen Ateenan-instituutti nauttii verovapautta Kreikassa yhdessä 17 muun ulkomaisen vastaavan laitoksen kanssa.

Vakava taloustilanne aiheuttaa useita seurauksia. Näkyvin on juuri nyt Kreikan valtion päätös sitoa ylimääräinen kiinteistövero sähkölaskuun ja pakottaa ulkomaiset arkeologiset instituutit maksamaan tämä vero vastoin verovapauspäätöstä. Maksettua veroa voi kylläkin anoa takaisin tulevaisuudessa, mutta jos sitä ei maksa nyt, sähkö katkaistaan, mikä tietenkin lopettaa kaikenlaisen toiminnan.

Tässä kiristystilanteessa kaikki ulkomaiset instituutit ovat allekirjoittaneet yhteisen kirjelmän Kulttuuriministerille, jossa vaaditaan lain ja siis verovapauden noudattamista. Kunkin valtion suurlähettiläät allekirjoittavat kirjelmän ja toimittavat sen ministerille. Kirjelmässä todetaan myös, että ainakin suurimmat ulkomaiset instituutit (Yhdysvallat, Britannia, Ranska) joutuvat lopettamaan toimintansa, jos ylimääräinen kiinteistövero pitää maksaa. Heillä kyseessä on useiden kymmenien tuhansien eurojen summa. Mainittujen suurten arkeologisten koulujen työllistävä vaikutus Kreikassa on erittäin suuri ja valtio sahaakin (taas) omaa oksaansa verotuspäätöksillään.

Yksittäisten projektien tasolla taloustilanne heijastuu jo nyt siihen, että meiltä vaaditaan taloudellista panostusta sellaisiin asioihin, jotka ovat aikaisemmin kuuluneet Kreikan arkeologisen hallinnon alaan. Tällaisia ovat mm. kreikkalaisten valvovien arkeologien palkan maksaminen ja ylipäänsä yhteistyövaatimukset, varastointitilojen rakentaminen ja ympärivuorokautisen vartijan sekä elektronisen valvonnan kustantaminen, mahdollisen tien rakentaminen kaivausalueelle, majoituskulujen kasvaminen tietyissä projekteissa ja muuta vastaavanlaista.”

2) Miten se vaikuttaa tutkimusyhteistyöhön kreikkalaisten tutkijoiden ja yliopistojen kanssa?

”Vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä, mutta laajamittaiset tutkimus- ja opetushenkilöstön irtisanomiset ovat jo alkaneet ja tämän vaikutus yhteistyöhön tulee olemaan suuri. Lisäksi sen vaikutus Kreikan korkeampaan opetukseen ja tutkimukseen tulee olemaan katastrofaalinen ja maan oma kyky tehdä korkeatasoista tutkimusta näivettyy. Se johtaa siihen, että yhteistyöhön pyritään aggressiivisesti myös sellaisissa tapauksissa, joissa sitä ei alunperin ole ollut. Tämä saattaa johtaa siihen, että kaivausluvat sidotaan yhteistyövaatimuksiin. Näin siksi, että saadaan rahoitusta myös kreikkalaiselle osapuolelle.”

3) Miten Kreikan taloudellinen ahdinko näkyy kreikkalaisten yliopistojen ja niiden henkilöstön arjessa?

”Opettajien ja tutkijoiden palkat kouluissa ja yliopistoissa ovat Kreikassa olleet noin 1200—2400 euroa kuukaudessa. Elinkustannukset ja verotus ovat tällä hetkellä Suomen tasoa.

Laajamittaiset irtisanomiset ovat vasta edessä, mutta ne on jo aloitettu. Samoin esimerkiksi monien opettajien palkat on jo puolitettu. Noin 800 euron kuukausipalkalla on mahdoton elää Ateenassa. Tämä johtaa toisaalta maastapakoon ja toisaalta suoranaiseen kurjuuteen, jos varallisuus ei riitä maasta poistumiseen.

Opiskelevalla nuorisolla ei ole nykytilanteessa juurikaan toivoa omassa maassaan. Jo muutenkin kovin politisoituneet yliopistot lamaantuvat yhä enemmän ja toimivuus tulee riippumaan varsinkin henkilökohtaisista pienryhmistä ja niiden mahdollisuuksista tarjota opetusta ja ohjausta.

Kreikan hallitus yrittää uudistaa koulu- ja yliopistolaitosta, mikä on niiden toimivuuden kannalta aivan välttämätöntä. On kuitenkin vaikeaa uskoa, että kunnollisia uudistuksia kyetään tekemään, koska politisoituneiden opettaja- ja opiskelijajärjestöjen luutunut ja muutosvastainen ajatusmaailma jyrää kaikki hyvätkin yritykset. Vaikka läheskään kaikki opettajat, tutkijat ja opiskelijat eivät kannata näitä poliittisen retoriikan läpitunkemia "edunvalvonta"järjestöjä, on niiden valta kuitenkin sellainen, että ne pystyvät haittaamaan kaikkea järkevää toimintaa loputtomasti. Tulevaisuus on siis synkkä.

Toivottavasti olen väärässä ennustuksineni.”

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12