2/13

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Eläkkeen suuruus on työansioista kiinni

    Ennen vuotta 2005 ansaittuun eläkkeeseen vaikuttaa palvelun pituus, ansaitut tulot ja karttuma. Vuoden 2005 alusta eläke karttuu suoraan veronalaisista vuosiansioista.

    Acatiimin numerossa 9/2012 käsiteltiin vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksiä. Tässä on nyt tarkoitus käsitellä lyhyesti eläkkeen suuruuden määräytymisperusteita.

    Yliopistouudistuksen toteutuessa 1.1.2010 lukien yliopistolaiset siirtyivät pois valtion palveluksesta. Yliopistolain voimaanpanolain perusteella ennen vuotta 1980 syntyneet yliopistojen työntekijät jäivät kuitenkin valtion eläkelaissa (VaEL) säädetyn valtion eläketurvan piiriin. Tämä koskee myös yliopistoihin 1.1.2010 jälkeen otettuja tai otettavia uusia työntekijöitä. Vuonna 1980 tai sen jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät kuuluvat yksityisen työeläketurvan piiriin.

    Kaikki valtion tutkimuslaitoksissa toimivat ovat automaattisesti valtion eläketurvan piirissä. Valtion eläketurvan, eli siis myös yliopistojen eläketurvan, käytännön toteuttamisesta huolehtii nykyisin KEVA, joka toimii koko julkisen eläkejärjestelmän eläkelaitoksena. Sille tulee myös osoittaa eläketurvaa koskevat tiedustelut.

    Valtion eläketurvaa on muutettu moneen otteeseen vuosien varrella. Tämä koskee erityisesti eläkekarttumaa. Yleisesti voidaan todeta, että työskentely ja siitä saadut ansiot kasvattavat eläkkeen määrää. Ansio- eli työeläkkeissä tarveharkinnalla ei ole sijaa.

    Eläkkeen laskusäännöt ovat erittäin monimutkaisia ja vaikeasti kuvattavia.

    Eläkkeen määrääminen 2004 loppuun

    Kaikki valtion palvelussuhteet katkaistiin eläkelaskentaa varten vuoden 2004 loppuun, vaikka palvelussuhde olisi jatkunutkin tämä jälkeen. Ennen vuotta 2005 ansaittuun eläkkeeseen vaikuttaa palvelun pituus, ansaitut tulot (eläkepalkka) ja karttuma.

    Eläkepalkka määrätään palvelussuhteen päättämistä 31.12.2004 edeltävien enintään kymmenen vuoden ansioista. Jos palvelus on ollut voimassa lyhyemmän aikaa (alkanut 1995 jälkeen), eläkepalkka lasketaan näistä ansiosta. Eläkepalkka määrätään veronalaisista työansioista.

    Eläkeajaksi luetaan aika 23 vuoden iän täyttämisestä alkaen. Ennen 1.7.1971 päättyneiltä palvelussuhteilta edellytettiin vähintään 4 kuukauden yhdenjaksoisuutta. Sen jälkeen vähintään kuukauden yhdenjaksoisuutta ja vuodesta 1998 lukien myös tätä lyhyemmät palvelusjaksot oikeuttivat eläkkeeseen.

    Eläkeajasta vähennetään palkattomat ajat.

    Eläkettä karttui vuoden 1994 loppuun yleensä 2,2 % vuodessa, 1.1.1995 alkaen 1,5 % vuodessa ja 55 vuoden iästä 2 prosenttia vuodessa.

    Jos palvelus ei ollut voimassa 1.1.1993, sen jälkeen alkaneesta palvelusta eläkettä karttui 1,5 prosenttia vuodessa ja 60 vuoden iästä eteenpäin 2,5 prosenttia vuodessa.

    Ennen vuotta 1995 voimassa olleen 2,2 prosentin karttuman saa vain, jos palvelus jatkuu henkilökohtaiseen eläkeikään saakka (ks. Acatiimi 9/2012). Jos jää eläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikää, karttuma on ajalta ennen 1.1.1995 1,8 prosenttia vuodessa. Vuoden 2004 loppuun karttunut eläke sovitetaan yhteen muiden työeläkkeiden ja niiden luonteisten etuuksien kanssa Tämä on ns. rajattu yhteensovitus ja sen enimmäismäärä lasketaan jokaiselle henkilökohtaisesti.

    Yhteensovitusperusteena käytetään korkeinta eläkepalkkaa palveluksesta, jossa on eläkeaikaa vähintään vuosi ja joka on ollut voimassa ennen vuotta 2005. Jos henkilön yhteenlasketut eläkkeet ovat yli yhteensovitusrajan, ylimenevä osuus vähennetään VaEL:n mukaisesta eläkkeestä. Yhteensovitettuun eläkkeeseen lisätään mahdollinen lisäturvan mukainen karttuma 0,2 prosenttia ajalta ennen 1.1.1995.

    Eläkkeen karttuma vuoden 2005 alusta

    Vuoden 2005 alusta eläke karttuu suoraan veronalaisista vuosiansioista. Erillistä eläkepalkkaa ei enää määrätä. Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot on lueteltu VaEL 59 §:ssä. Eläke karttuu

    • 1,5 % vuodessa ikävuosina 18 vuotta — 52 vuotta,
    • 1,9 % vuodessa ikävuosina 53 vuotta — 62 vuotta ja
    • 4,5 % 63 vuoden iän täyttämisestä lukien.
    • Jos henkilö saa jotain eläkettä, karttuma on aina vain 1,5 % vuodesta henkilön iästä riippumatta.

    5.000 euron kuukausipalkalla alle 52-vuotiaana saatu ansio kartuttaa siten kuukausieläkettä 75 eurolla ja yli 63 vuotiaan saatu samansuuruinen palkka 3 kertaa enemmän eli 225 eurolla. (karttuma 4,5 prosenttia) Kyse on siis koko loppuelämäksi tarkoitetusta säännöllisestä tulosta — aika suuri karttuma ja summa yli 63 -vuotiaana tehdystä työstä.

    4,5 prosentin superkarttumalla pyritään osaltaan pidentämään työuria. Jos joku vastaa myönteisesti tähän kutsuun, on se pelkkää plussaa yhteiskunnan kannalta.

    Elinaikakertoimen vaikutus

    Jos henkilöllä on ansioita jokaisena vuotena, eläkettä määrättäessä eläketapahtumavuoden ansioina käytetään yleensä edellisen vuoden ansioita.

    Eläkettä karttuu myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta. Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat on lueteltu VaEL 62 §:ssä.

    Eläkettä laskettaessa vuosiansiot korotetaan palkkakertoimella (palkat 80 % ja hinnat 20 %) eläkkeen alkamisvuoden tasolle.

    Vuoden 2010 jälkeen alkaneisiin eläkkeisiin sovelletaan myös elinaikakerrointa. Se elinaikakerroin, jota kunkin henkilön eläkkeessä käytetään, määräytyy sen vuoden perusteella, jolloin henkilö on täyttänyt 62 vuotta. Elinaikakerroin vuodelle 2013 on 0,97914 eli toisin sanoen, se pienentää karttuneen eläkkeen määrää.

    Eläkkeen lopullinen määrä koostuu ennen vuotta 2005 ansaitusta yhteensovitetusta eläkkeestä ja vuodesta 2005 ansaitusta eläkkeestä elinaikakertoimella tarkastettuna. Vuoden 2005 jälkeen karttuneeseen eläkkeeseen ei enää tehdä eläkkeiden yhteensovitusta. Voidaan siis sanoa, että eläkkeellä ei ole euromääräistä tai prosentuaalista kattoa. Sen sijaan eläkkeestä vähennetään ns. ensisijaiset etuudet eli mahdolliset tapaturma- ja liikennevahinkokorvaukset – ja päivärahat.

    Myönnettyä eläkettä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä (TyEL 98 §, palkat 20 prosenttia ja hinnat 80 prosenttia; kyseessä on siis eri indeksi kuin palkkakertoimessa). Eläkkeen verotuksesta on säädetty tuloverolaissa (1535/1992).

    teksti Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    JUKOn yliopistoneuvottelukunnanpuheenjohtaja

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10

    Jäämässä eläkkeelle?

    Eläkkeen suuruutta voi yrittää laskeskella käyttäen hyväksi KEVAn eläkelaskuria www.keva.fi tai kysymällä sitä suoraan KEVAsta. Yhteystiedot: PL 425, 00101 Helsinki, asiakasneuvonta puh 020614837, www.keva.fi

    Tiede- ja yliopistomaailmaan kuuluvat tuiki tavallisina apurahakaudet. Pääsääntö oli vuoteen 2009 saakka, ettei apurahakausi kartuta eläkettä. Liittojen ponnistelujen tuloksena vuoteen 2009 tai sen jälkeen ajoittuva apurahakausi kartuttaa kuitenkin eläkettä, jota koskevat tiedustelut voi osoittaa MELA:lle.

    Valtionvarainministeriö voi erikseen tehtävästä hakemuksesta päättää, että valtion eläkkeeseen oikeuttamaton palvelu luetaan kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavaksi. Erityisesti tällaisia aikoja ovat varttuneen tieteenharjoittajan apurahalla toimitut kaudet. Ks. Professoriliiton verkkosivut www.professoriliitto.fi -> Työ -> eläkkeelle.