2/13

  • pääsivu
  • sisällys
  • Työryhmän jäsenistä 11 oli muita kuin OKM:n virkamiehiä. Näistä seitsemän allekirjoitti eriävän mielipiteen ja yksi lausuman. Kaikki työryhmäläiset eivät päässeet paikalle muistion luovutustilaisuuteen.
     

    Korkeakouludiplomeille ei ole tarvetta

    Työelämän ja yliopistojen edustajat katsovat, ettei uusille korkeakouludiplomeille ole tarvetta. Silti OKM ajaa 120 opintopisteen lyhyttutkintoja.

    Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä jätti muistionsa opetusministeri Jukka Gustafssonille 14. helmikuuta. Muistiossa esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia korkeakouludiplomeita. Kokeilu näistä uudenlaisista 120 opintopisteen kokonaisuuksista toteutettaisiin 2013—2018.

    Työryhmään kuului yhteensä 11 muuta jäsentä kuin OKM:n virkamiestä. Näistä 11:stä kaikkiaan seitsemän allekirjoitti yhteisen eriävän mielipiteen. Siihen yhtyivät kaikki työryhmässä mukana olleet työelämää edustavat tahot: Akava, STTK, SAK, EK, Suomen Yrittäjät. Kaikki nämä katsovat, ettei korkeakouludiplomeita tarvita työelämässä. Muistoon jätti oman lausumansa myös Suomen yliopistojen Unifin edustaja.

    Esitellessään muistion keskeistä sisältöä luovutustilaisuudessa ylijohtaja Anita Lehikoinen puhui diplomeista lainausmerkeissä. Opetusministeri Gustafsson totesi vastauspuheessaan ottavansa lainausmerkit sanan ympäriltä pois.

    — Diplomi on hyvä nimi, mutta tärkeää on aidosti selvittää sen työelämätarve, ministeri tähdensi.

    Lehikoisen mukaan työryhmän ehdotusten tavoitteena oli kuitenkin tuoda ”kontribuutiota” jo hallituksen puoliväliriihen keskusteluun.

    — Tavoitteena on avata julkisin varoin ylläpidetty korkeakoulutus mahdollisimman monelle ja nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen, Lehikoinen selvitti.

    Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto eivät pidä korkeakouludiplomeita tai muita lyhyttutkintoja tarpeellisina. Liitot antoivat muistion luovutuspäivänä tiedotteen, jossa ne katsovat, että koko kokeilua ei ole syytä käynnistää.

    — Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Minitutkinnoilla tähän ei ainakaan päästä, huomauttivat liittojen puheenjohtajat Maarit Valo ja Tapani Kaakkuriniemi.

    — Yliopistoindeksi on jäädytetty ja rahoitus on tiukoilla. Millä resursseilla yliopistoissa revettäisiin uuden tutkinnon edellyttämään valmisteluun ja toteutukseen? Uusien tehtävien sälyttäminen henkilöstölle on kohtuuton vaatimus tässä tilanteessa.

    Yliopistojen rahoitusmalli on tämän vuoden alusta uusittu ja kandidaatin tutkinnot ovat tulleet mukaan rahoituksen perusteeksi. Liittojen mielestä yliopistoilla pitäisi olla aikaa testata rahoitusmallin toimivuutta ilman uusien diplomitutkintojen tuomaa sotkua.

    — Jatkuvasti niukkenevat resurssit tulee suunnata nykyisten tehtävien hoitamiseen ja olemassa olevien tutkintojen kehittämiseen. Kandidaatin tutkinnotkin ovat monella koulutusalalla uusia, eikä niiden työelämärelevanssista ole saatu vielä riittävästi tietoa. Tavoitteiltaan epäselvän diplomitutkinnon työelämätarve on täysin selvittämättä, todetaan Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton tiedotteessa.

    Myös Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio ihmettelee, miten työryhmän ehdotukset ja nykyinen resurssitilanne sopivat yhteen.

    — Jos uudistus tehdään nykyvoimavaroin, perustutkinto- opetuksen aliresurssointi vain pahenee. Talouden haasteita ja osaamistason parantamista ei ratkaista osaamisvaatimuksia alentamalla.

    — Uudistuksessa ei ole eritelty, mihin osaamistarpeeseen näillä ehdotuksilla pyritään vastaamaan ja millä aloilla? Säännellyille aloille diplomit eivät sovellu ollenkaan. Mihin tällaisen diplomin suorittaneet ihmiset työllistyvät ja mikä on heidän asemansa työmarkkinoilla, Sainio kysyy.

    Korkeakouludiplomit ovat varastaneet huomion työryhmän muilta esityksiltä. Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa halutaan kehittää siten, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen tulee mahdolliseksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota esteettömyyteen opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilön tarkastelemaan korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, mm. maahanmuuttajien koulutukseen osallistumisen edistämistä.

    Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamiseksi työryhmä esittää erityisen keskuksen perustamista. Työryhmän esitys on lähetetty lausuntokierrokselle.

    Kirsti Sintonen

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12