Tieteen autonomia tulee turvata Suomen Akatemian muutoksessa
Lakiluonnoksessa päätösvaltaa käyttävät Akatemiaan
kuulumattomat, valtioneuvoston nimeämät jäsenet.
Lakiesitysluonnos Suomen Akatemiaa koskevan lain
muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella. Keskeistä
muutoksessa on strategisen tutkimuksen neuvoston
perustaminen Suomen Akatemiaan. Tämä
aiheuttaa muutoksia myös Akatemian hallituksen
kokoonpanoon.
Pääjohtaja ja toimikuntien puheenjohtajat eivät
enää olisi päätösvaltaisia jäseniä Suomen Akatemian
hallituksessa. Päätösvaltaa käyttäisivät ”Akatemiaan
kuulumattomat” valtioneuvoston nimeämät puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja jäsenet. Opetus- ja
kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa Professoriliitto
ei pidä tätä perusteltuna.
— Tiedeyhteisöllä on merkittävä vaikutusmahdollisuus
valittaessa toimikuntia ja käytännössä myös
niiden puheenjohtajia eli nykyisiä Akatemia hallituksen
jäseniä. Kaavaillun uuden hallituksen jäsenten
valintaan tiedeyhteisöllä ei ole ainakaan samanlaista
vaikutusmahdollisuutta. Uuden hallituksen jäsenten
tieteellisen tason ei tarvitsisi olla yhtä kvalifioitunutta
kuin nykyisen hallituksen. Liitto ei näe perustetta
muuttaa hallituksen kokoonpanossa nykyistä käytäntöä
ja valintatapaa, koska tieteellinen asiantuntemus
tulee parhaiten esiin toimikuntien puheenjohtajien
kautta.
Myös Tieteentekijöiden liiton mielestä tieteen autonomian
turvaamiseksi tieteellisten toimikuntien puheenjohtajien
tulee edelleen olla Akatemian hallituksen
äänivaltaisia jäseniä.
Molemmat liitot katsovat, että strategisen tutkimuksen
neuvostoon ja rahoitukseen liittyy monia
epäselviä kysymyksiä. Miten turvataan samanaikaisesti
tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja korkea
tieteellinen taso?
Lakiluonnoksesta ei käy kovin hyvin selville strategisen
tutkimuksen neuvoston ja Akatemian hallituksen
välinen yhteys. Käytännössä strategisen tutkimuksen
neuvostolla olisi Valtioneuvoston kanslian
ohjauksessa lähes yhtä itsenäinen asema kuin Akatemian
hallituksella. Voi siis kysyä, onko kahden näin
vahvan rinnakkaisen organisaation luominen perusteltua.
Tieteentekijöiden liitto haluaa herättää keskustelua
myös siitä, onko valtioneuvosto "oikea isäntä"
strategisen tutkimuksen neuvostolle. Muiden Pohjoismaiden
hallitukset eivät pyri tunkeutumaan tutkimusta
koskevaan päätöksentekoon. Suomessakin
eduskunta isäntäorganisaationa hälventäisi tutkimuksen
poliittiseen ohjaukseen liittyviä pelkoja.
Strategisen tutkimuksen rahoitus 70 miljoonaa
euroa otetaan valtion tutkimuslaitosten, Suomen
Akatemian ja Tekesin rahoituksesta. Tieteentekijöiden
liiton mielestä tämä luo epävarmuutta tutkimuslaitosten
rahoitukseen ja voi johtaa irtisanomisiin ja
ainakin pätkätöiden lisääntymiseen. Myös Professoriliitto
katsoo, että lakiluonnoksessa ei ole pohdittu
riittävästi henkilöstökysymyksiä.
Hallituksen on määrä antaa esitys Suomen Akatemiaa
koskevan lain muuttamisesta eduskunnalle maaliskuussa.
Lain pitäisi tulla voimaan heinäkuussa. Strategisen
tutkimuksen neuvosto aiotaan asettaa heinäelokuussa.
Jo syyskuussa sen pitäisi tehdä aloitteet
teema-alueista ja painopisteistä. Hallitus tekee marraskuussa
päätöksen tutkimuksen teema-alueista
ja painopisteistä sekä tarvittaessa linjaa rahoituksen
suuntaamisen määriteltyjen painopisteiden välillä.
Ohjelmahaku käynnistetään heti tämän jälkeen marras—
joulukuussa. Aika monen mielestä aikataulutus
on vähintäänkin haasteellinen.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 9
|