Miten huippututkimus kääntyy liiketoiminnaksi?

Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Suomessa on alalla erittäin vankkaa osaamista, jota voitaisiin kaupallisesti hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhdessä Tekesin, Suomen Akatemian ja alan muiden toimijoiden kanssa valmistelleet yhteistä kasvustrategiaa viime kesästä lähtien. Strategian on määrä valmistua vielä ennen kevättä.

Joulukuussa järjestettiin strategialuonnoksen ja toimenpideohjelman esittely Helsingin Ritarihuoneella. Luonnoksessa tuodaan esiin yleisiä näkökohtia terveysalan liiketoimintaympäristön virkistämiseksi, kuten asemoituminen globaaleihin verkostoihin, lisäarvon tuottaminen asiakkaalle, kilpailu investoinneista ja ennen kaikkea innovaatioekosysteemin parantaminen, joka alalla tällä hetkellä on rikkonainen ja pirstaleinen.

Valtiovalta on vuosien ajan panostanut bioalan tutkimukseen satoja miljoonia euroja vuosittain ja se onkin nostanut suomalaisen tutkimuksen kansainväliselle huipulle. Huippututkimusta ei täällä ole kuitenkaan osattu muokata liiketoiminnaksi. Taloustaantuman kourissa asiaan on nyt viimein herätty. Strategialuonnoksessa ihmetellään, miksei huippututkimus Suomessa käänny kannattavaksi liiketoiminnaksi, kuten samankokoisissa naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa?

Ehdoton edellytys tutkimuksen hyödyntämiselle on yhteistyö yritysmaailman kanssa, mitä strategialuonnoksessa painotetaankin. Luonnoksessa edellytetään, että lainsäädäntö ja rakenteet Suomessa täytyy sovittaa tutkimuksen relevanssin ja kaupallistamisen näkökulmasta.

Bio- ja terveysalalla on Suomessa sektoreita, esimerkiksi biopankit ja henkilökohtaisen lääketieteen tutkimus, jotka ovat kansainvälisesti hyvin kilpailukykyisiä ja myös kaupallisesti hyödyntämiskelpoisia. Strategialuonnos peräänkuuluttaa yliopistoille kannustimia ja koordinoivan sateenvarjo-organisaation luomista.

Sidosryhmien kanta?

Pääjohtaja Pekka Soini kertoi, että Tekes katsoo hyvinvointia ja terveyttä laajasti.

— Tekes tarjoaa kokeilualustoja innovaatioiden nopeaan testaukseen. Esimerkiksi uuden INKA eli Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Tulevaisuuden terveys -teemaa voidaan käyttää tähän. Uutuutena Tekesin yhteyteen tullaan luomaan rahastotoimintaa kasvuyrityksiä varten, ja rahastoissa yksityisen rahan osuus on puolet. Tutkimuksen ja kaupallistamisen rajapinnassa on aukkoja, ja haluamme olla mukana paikkaamassa niitä.

Suomen Akatemian näkökulman aiheeseen toi ylijohtaja Marja Makarow. Hän kertoi, että valtiovalta on sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että Suomen Akatemian toimesta panostanut voimakkaasti tutkijakoulutukseen, mukaan lukien biotieteet, jo 1980-luvulta lähtien. Tieteenalojen välisessä vertailussa biotieteilijät ovat menestyneet myös tutkimusrahoituksen hauissa hyvin.

Entä sitten innovaatiot?

— Yksittäisiä menestyksiä on ollut, mutta päämäärä ei ole ollut systemaattinen, totesi Makarow.

Mutta miksei Suomi, kun Ruotsi ja Tanskakin? Makarow muistutti, että Suomessa ei ollut lääkealan suurteollisuutta alusta lähtien kuten naapurimaissa, vaan täällä on pitänyt pyrkiä luomaan kokonaan uusi teollisuuden ala.

— Nyt ei kuitenkaan ole enää aikaa hukattavaksi, vaan on pakko toimia yhdessä! Uutta rahaa ei julkiselta sektorilta ole odotettavissa, vaan se täytyy kohdentaa uudella tavalla. Tästä lähtien tutkimus arvioidaan sekä laadun että merkityksen perusteella, kertoi Makarow.

Suomen Akatemian yhteyteen perustetaan uusi rahoitusmuoto strategiselle tutkimukselle ja sen koko vuodesta 2017 alkaen on 70 miljoonaa euroa per vuosi.

— Suomi voi myös osallistua EU:n puitteissa toimiviin eurooppalaisiin infrastruktuurihankkeisiin, ja Horisontti 2020 -ohjelmassakin on vuonna 2014 uusi haku, jonka yhtenä aihealueena on terveys, lisäsi Makarow.

Mitä sanoo ruohonjuuritaso?

Yleisössä oli luonnollisesti paljon alan toimijoita ja heidän kommenttejaan strategialuonnokseen kuultiin tilaisuuden lopulla.

Professori Pirkko Vihko otti esille tärkeän epäkohdan: patentointi on Suomessa retuperällä!

Tähän näkemykseen yhtyy varmasti moni yliopistotutkija Suomessa. Uusia lääkealan innovaatioita syntyy paljon juuri yliopistoissa, mutta keksintöjen suojaamiseen ei löydy resursseja eikä osaamista, joten ne valuvat ulkomaille tai jäävät pöytälaatikkoon. Tässä kohtaa Suomen täytyisi todellakin seurata länsinaapurin esimerkkiä: Ruotsin suurimmassa lääketieteen instituutissa Karolinskassa on jo 10 vuoden ajan toiminut yritys, jonka tehtävä on hoitaa yliopistossa syntyvien lääkeaihioiden kaupallistamista.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtajan Olli Kallioniemen mukaan lääkekehitys on Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana rapistunut. Terveysalalla on kuitenkin monia tärkeitä alueita, joihin Suomessa kannattaa panostaa, esimerkiksi henkilökohtainen lääketiede.

Projektipäällikkö Sampo Nurmentaus vetää HealthSens-hanketta Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa kehitetään uusia biosensoreita.

— Me teemme pelkästään innovaatiotoimintaa. Emme ole huippututkijoita, vaan kaupallistamme tutkimusta yhteistyössä Aalto-yliopiston, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Samassa pöydässä meitä istuu huippututkija, sairaanhoitaja ja muotoilija. Erilaisten ihmisten vahvuudet täytyy hyödyntää ja tehdä yhdessä! Kolmen vuoden aikana tästä hankkeesta on lähtenyt neljä spinoffia ja kaikilla niillä on omaa asiakasrahaa, kertoi Nurmentaus.

Toivottavasti Terveysalan kasvustrategia ei jää vain "ohjelmaksi muiden joukkoon", vaan alalla kyetään korjaamaan havaitut epäkohdat ja suuntaamaan kasvu-uralle. Ehkä siinä auttaa juuri erilaisten vahvuuksien yhdistäminen.

teksti Katri Pajusola

• Painetussa lehdessä sivu 14