Erilaiset, mutta yhteistyössä
Suomen korkeakoulujärjestelmän jako ammattikorkealuihin ja yliopistoihin
koetaan pääosin toimivana. Yhteistyön helpottamista kaipaa silti moni.
Suomen korkeakoulujärjestelmän jako yliopistoihin ja
ammattikorkeakouluihin, eli niin sanottu duaalimalli
nousi keskustelunaiheeksi tammikuun lopussa, kun
Helsingin Sanomat uutisoi tutkimus- ja innovaationeuvoston
marraskuussa hyväksymästä linjaraportista.
Asiakirjassa pohdittiin muun muassa yliopistojen
ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön helpottamista
tai jopa yhdistämistä.
Ajatus herätti runsaasti keskustelua. Sen sävy oli
lähes yksinomaan tyrmäävä. Muiden muassa Professoriliitto,
Tieteentekijöiden liitto, Insinööriliitto,
Opetusalan ammattijärjestö OAJ, opiskelijajärjestöt
SYL ja SAMOK ilmoittivat kaikki kannattavansa nykymallia.
Opettaja-lehden kyselyssä kaikki vastanneet 17
ammattikorkeakoulun rehtoria kannattivat nykyistä
kahtiajakoa. Yhdeksästä vastanneesta yliopiston
rehtorista seitsemän mielestä nykymalli toimi, mutta
kaksi rehtoria koki sen ongelmalliseksi.
Acatiimin haastattelussa myös Ammattikorkeakoulujen
rehtorineuvoston puheenjohtaja Tampereen
ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen
näkee jaon ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin
perusteltuna.
Samalla hän kuitenkin toivoo muutoksia, jotka
helpottaisivat korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja
mahdollisuutta tehdä alueiden omista lähtökohdista
toteutettuja kokeiluja. Duaalimallin hän säilyttäisi
tutkintojen sisällöissä, mutta ei korkeakoulujen rakenteissa.
Lahtinen kyseenalaistaa myös korkeakoulujen
jaon kahden lain alaisuuteen.
— Jos yliopistoja ja ammattikorkeakouluja todella
halutaan yhteistyöhön, tulisi lainsäädännössä purkaa
kaikki mahdolliset rajoitteet ja sallia korkeakoulujen
kehittyä ja profiloitua omille vahvuusalueilleen. Yhteinen
korkeakoululainsäädäntö, joka mahdollistaa
erilaiset korkeakoulut olisi Lahtisen mielestä edistysaskel
suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä.
Yhteistyötä tehdään jo nyt
Nykyinen ammattikorkeakoulujärjestelmä on ollut
olemassa reilut 20 vuotta, muistuttaa Jyväskylän yliopiston professori, koulutus- ja yhteiskunnan muutos
-vastuualueen johtaja Jussi Välimaa.
Kahden korkeakoulumallin keskeisimpinä eroina
Välimaa näkee sen, että amk:t eivät voi antaa tohtoritutkintoja
sekä niiden vaatimuksen pidättäytyä
perustutkimuksesta. Tutkimuksessa ammattikorkeakoulujen
tulee keskittyä elinkeinoelämän tarpeisiin ja
alueellisen kehittämisen kysymyksiin.
— Tämä luo tietysti kysymyksiä siitä, mihin rajat
lopulta vedetään. Jos vaikka suunnitellaan uudenlaista
sähköautoa, on työ soveltavaa, mutta saattaa lähestyä
myös peruskysymyksiä, Välimaa huomauttaa.
Yhteiset tutkimushankkeet yhdistävät kuitenkin
korkeakouluja raja-aidan molemmin puolin. Acatiimin
soittokierroksella nimenomaan tekniikan alan
tutkimus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa oli keskeisintä
yhteistyötä duaalimallin kahden tukijalan
välillä.
Lisäksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut jakavat
yhteisiä tiloja ja laboratoriotarvikkeita.

Ministeriö kaipaa rajoitteiden purkua
Mistä keskustelu on sitten lähtenyt liikkeelle? Opetus-
kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan
osaston ylijohtaja Tapio Kosusen mukaan Suomen
korkeakoulujärjestelmä kaipaa uudistuksia sen
kilpailukyvyn turvaamiseksi.
— Tilanne on, että olemme menneet eteenpäin,
mutta relevanteissa vertailumaissa on menty vielä
nopeammin. Meidän täytyy kehittää korkeakoulujärjestelmäämme
niin, että korkeakoulujemme opetusja
tutkimustoiminnan laatu ja kansainvälinen kilpailukyky
paranee entisestään.
Asiasta onkin käynnistetty kesällä 2014 Technopolis
Groupin toteuttamana kansainvälisten hyvien
kokemusten hyödyntämiseen perustuva selvitys, jota
kansainvälisistä asiantuntijoista koottu paneeli vielä
kommentoi. Selvitys tuottaa suosituksia suomalaisen
korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi.
Selvitys julkaistaan maaliskuussa yhdessä korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevan
selvityksen kanssa.
– Voi olla hyvä pohtia, pitäisikö nykyisen lainsäädännön
rajoitteita purkaa siten, että vaikka tietotekniikassa
peruskursseja voitaisiin opettaa yhdessä
opiskelijan oppilaitoksesta riippumatta. Tällä hetkellä
meillä on paljon turhaa päällekkäisyyttä korkeakoulujen
opintotarjonnassa.
Yksi ilmaan usein heitetty ajatus on ollut ammattikorkeakoulututkinnon
muuttaminen maisteriohjelmaan
johtavaksi pohjatutkinnoksi. Tästä Kosunen ei
kuitenkaan innostu.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tuottavat
toisiaan täydentävää osaamista. Ammattikorkeakoulujen
tutkinnoista opiskelija pääsääntöisesti siirtyy
suoraan työelämään. Yliopistojen kandidaatintutkinnot
ovat lähinnä välitutkintoja matkalla maisteriksi.
Tampere3 tarvitsee uuden lain
Tampereella yhteistyötä ollaan kuitenkin viemässä
uudelle tasolle. Tampere3 -nimellä kulkevassa hankkeessa
pohditaan mahdollisuutta yhdistää Tampereen
yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen
ammattikorkeakoulu uudenlaiseksi korkeakouluksi.
Selvityksen aiheesta on tarkoitus valmistua
toukokuuhun mennessä.
Tampereen teknillisen yliopiston kemian professori
Helge Lemmetyinen pitää hanketta kannatettavana.
— Minusta aiheellisinta olisi kuitenkin kahden
yliopiston, TTY:n ja TaY:n yhdistyminen tasavertaisena.
Amk:n suhteen ei ole vastaavia perusteita, Lemmetyinen
huomauttaa.
Amk-insinöörejä siirtyy jo nyt Tampereen teknilliseen
yliopistoon. Tässä yhteistyössä yliopiston anti
on motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointi jatkamaan
opintojaan. Lemmetyisen mielestä kynnys siirtyä
korkeakoulusta toiseen on saman alan opiskelijalle
matala jo nyt.
— Käytännössä kyse on kuitenkin vain amk-puolen
motivoituneimmista opiskelijoista. Suurelle osalle
yliopistotutkinto ei ole mielekäs vaihtoehto. Lisäksi
edelleen on tarvetta hyville ammattitutkinnoille,
Lemmetyinen toteaa.
Myös Jyväskylän yliopiston Välimaa suhtautuu
Tampere3-hankkeen mahdollisiin hyötyihin epäillen.
— Käytännössä kyseessä olisi uuden hallintoportaan
rakentamisesta jo olemassa olevien organisaatioiden
päälle. Se maksaisi, enkä ole varma sen eduista.
Lisäksi syntyvä uudenlainen korkeakoulu tarvitsisi
muutoksen lakiin.
— Vähän kyynisesti voisi epäillä, että yhdistymisestä
tehdään tahallaan mahdollisimman vaikeaa,
jotta se ei vain toteutuisi.
?x3 - Millaista yhteistyötä teillä tehdään YO:n ja AMK:n kesken?

|
— Meillä keskeisin yhteistoimintamuoto
on kaupunginjohtajan puheenjohtama
Innovaatioallianssi, jossa ovat
korkeakoulujen lisäksi mukana myös
Oulun kaupunki, Suomen ympäristökeskus,
Technopolis ja VTT. Allianssin
tarkoitus on luoda ja kehittää tutkimusta,
jonka pohjalta syntyisi innovaatioita
ja työpaikkoja. Meillä on myös
yhteinen autotekniikan professuuri ja
yhteiset liikuntapalvelut. Jouko Paaso rehtori, Oulun ammattikorkeakoulu
|
|

|
— Teemme paljon hankeyhteistyötä
yliopistojen kanssa, esimerkiksi juuri
tammikuussa ilmestyi julkaisu, jossa
asiantuntijamme kirjoittivat rakennusja
kiinteistöalasta yhdessä Aalto-yliopiston
kanssa. Muita yhteishankkeita
ovat esimerkiksi Vertical-yrityskiihdyttämö,
yhteiset kieliopinnot ja hammaslääketieteen
oppimisympäristöt. Riitta Konkola
toimitusjohtajarehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
|
|

|
— Teemme Karelia-ammattikorkeakoulun
kanssa alakohtaista yhteistyötä
Joensuussa erityisesti Venäjä – ja rajatutkimuksen
koulutustarjonnassa. Meillä
on yhteiskäyttöisiä tiloja, kuten puhdastilalaboratorio
sekä yhteisiä optiikan ja
tarkkuusteknologian laitteita. Meillä on
yhteinen sopimuslakimies Karelian ja
Savonia AMK:n kanssa. Soili Makkonen
kehitysjohtaja, Itä-Suomen yliopisto
|
teksti Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|