Tutkimusjärjestelmä tarvitsee koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi
Viime vuonna tuli taas uusi ennätys
tohtorintutkintojen määrässä - 1881.
Heistä vain kolmannes voi sijoittua yliopistouralle.
OKM:n työryhmä etsi parannuskeinoja
tutkijoiden uranäkymiin.
Tutkijanurasta on tehty paljon selvityksiä ja raportteja.
Helmikuun 12. päivä opetus- ja kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasoselle luovutettu Tutkijanuran tilannekuva
- tutkijanuratyöryhmän loppuraportti oli kolmas
10 vuoden sisällä.
Vuoden 2008 raportti toi mukanaan neliportaisen
tutkijanuran. Uusin visioi laajemmin uran kehittämistä
koko tutkimusjärjestelmän kannalta. Uria tulee
tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon tutkimuksen,
opetuksen, hallinnon ja yleisten työmarkkinoiden
tehtävät.
Työryhmän jäseniä olivat mm. puheenjohtaja Petri
Koikkalainen Tieteentekijöiden liitosta ja hallituksen
jäsen Marjukka Anttila Professoriliitosta.
- Tieteen parissa työskentelevät ansaitsevat nykyistä
toimivammat työmarkkinat. Loppuraportissa
on hyviä suosituksia, mutta vastuu konkreettisista kehittämistoimista
jää työpaikoille. Toivottavasti myös
ministeriö jatkossa pohtii, kuinka se voi tukea parempaa
henkilöstöpolitiikkaa, kommentoi Tieteentekijöiden
liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
Tutkijanuraraportin painopiste on uran alkuvaiheessa
ja työllistymisnäkymissä. Enemmän läpinäkyvyyttä
uralla etenemisen kriteereihin toivotaan myös
Professoriliitossa.
- Tutkijanuran täytyy olla selkeästi hahmotettavissa
jo ensimmäiseltä portaalta lähtien. Kaikki eivät
voi päätyä seuraaville portaille, mutta kriteerien tulee
olla läpinäkyviä. Parhaille tutkijoille on annettava
selkeä viesti uranäkymistä, jolloin uraan liittyviä riskejä
uskaltaa paremmin ottaa, toteaa Professoriliiton
puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
Loppuraportin oheen OKM teetti arvioinnin neliportaisesta
urajärjestelmästä sekä selvityksen tohtorien
työllistymisestä. Tieteentekijöiden liiton mielestä
nämä sisältävät hyödyllistä tietoa urajärjestelmän ja
tohtoreitten sijoittumisen ongelmista.
- On koko kansantalouden kannalta huono asia,
että Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan
(TKI) henkilöstöstä verrattain harva eli vain
18 % on suorittanut tohtorintutkinnon. Yritysten
TKI-henkilökunnasta vain 4 % on tohtoreita eikä
määrä ole kasvanut vuodesta 2004 kuin yhdellä prosentilla.
On outoa, ettei tohtoreitten osaamista osata
hyödyntää, Koikkalainen ihmettelee.
Viime vuonna valmistui ennätysmäärä uusia
tohtoreita - 1881. Tämä on siis 281 uutta tohtoria yli
OKM:n tavoitemäärän. Tohtorintutkinnon suorittaneista
vain kolmannes voi sijoittua yliopistouralle.
OKM:n raportti suositteleekin, että ministeriöt, yliopistot,
tutkimuslaitokset ja työelämän muut organisaatiot
tuovat aiempaa vahvemmin näkyville tohtoreiden erilaisia uravaihtoehtoja ja osaamista. Tutkijakoulujen
ohjaajille ja ohjattaville esitetään taitopaketteja,
tutkimuslaitoksiin työharjoittelujaksoja.
- Työryhmän suositukset ovat asianmukaisia
tohtorien osaamisen esiintuomiseksi ja tohtorikoulutuksen
kehittämiseksi. Tutkijankoulutetun työvoiman
osaamista tarvitaan laajamittaisesti yhteiskunnan
käyttöön. TKI-toiminnassa tohtorien osuutta
on tärkeää kasvattaa. Yliopistoissa tarvitaan läpinäkyvämpiä
etenemismahdollisuuksia, ja eri tehtävät,
kuten opetus, tulee huomioida nykyistä paremmin
urapolkuajattelussa, toteaa OAJ:n yliopistoasiamies
Hanna Tanskanen.
Tutkijanuraraportin luovutustilaisuudessa paikalla
olleiden työryhmän jäsenten kommenteista valtaosa
koski tohtoreitten sijoittumista.
- On resurssien haaskausta, jos tohtorit eivät työllisty.
Valtava potentiaali olisi saatavilla, ihmetteli myös
opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Kirsti Sintonen
- Painetussa lehdessä sivu 10
|