Porthanian sali oli täynnä, kun Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja sen jäsenliitot pitivät infotilaisuuden 2.2.2016 Helsingin yliopiston henkilöstölle.

Liitto on jäsenen paras turva irtisanomistilanteessa

Muutaman vuoden sisällä yliopistoissa on ollut yli 25 taloudellisilla ja tuotannollisilla ja perusteilla käydyt yhteistoimintaneuvottelut. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL ovat auttaneet jäseniään monin tavoin. Irtisanottujen tapauksia on myös riitautettu.

Yliopistojen yhteistoimintaneuvottelut ja isot irtisanomiset ovat laittaneet myös yliopistoalan henkilöstöjärjestöt uuden tilanteen eteen. Helsingin yliopistosta irtisanottiin viime vuonna 371 ja Aaltoyliopistosta 188 henkilöä. Yliopistojen henkilöstö on vähentynyt myös eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta. Tutkimuslaitoksissa on irtisanottu yhteensä satoja asiantuntijoita.

Tämän lehden julkaisijaliitot ovat auttaneet ja auttavat jäseniään monin tavoin, mutta ne toivovat hartaasti, että väen vähentämiseen tähtäävä yt-rumba vähitellen helpottaisi.

Pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet, paikalliset osastot ja yhdistykset sekä liittojen toimistot ovat neuvoneet jäseniä yhteistoimintaneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen. Liitot ovat ottaneet näkyvästi kantaa yt-neuvotteluihin julkisuudessa. Liittojen edustajat ovat tavanneet yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtoa.

”Loukkaus koko professorikuntaa kohtaan”

— Vuosi 2016 oli tosi surullinen koko professorikunnalle sekä Professoriliitolle. Tällaisia määriä professoreita ei ole irtisanottu koskaan aiemmin Suomen historiassa – sitä voi pitää loukkauksena koko professorikuntaa kohtaan, kuvaa toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, joka aloitti uutena toiminnanjohtajana juuri viime vuoden alussa.

Tampereen teknillisessä yliopistossa irtisanottiin viime vuonna yhdeksän professoria ja sama määrä myös Helsingin yliopistossa. Tampereen teknillisessä yliopistossa viime vuoden irtisanomiskierros olikin lähinnä professorikuntaa koskeva.

Professoriliitto on tarjonnut irtisanotuille jäsenille irtisanomisen lainmukaisuuden esiarviointia. Liitossa tehty lomake lähetettiin irtisanotuille jäsenille. Lomakkeella tiedusteltiin muun muassa professorin työnkuvaa ja siitä, onko tehtäville tapahtunut jotain. Nelisivuiseen lomakkeeseen monet lisäsivät myös cv-liitteitä.

Asianajaja teki esiarvioinnin kaikkiaan kymmenelle professorille. Tampereen teknillisessä yliopistossa yksi irtisanominen on riitautettu ja kaksi on vireillä. Helsingin yliopistossa kahden professorin tapaukset ovat vireillä.

— Kaikissa näissä tapauksissa on omat erityispiirteensä, muta yhdistävänä tekijänä voi pitää sitä, että professorin tehtävät ovat jatkuneet entisellään – työt eivät siis ole lakanneet pysyvästi. Professorilla on ollut edelleen väitöskirjaohjattavia, kursseja ym. Keneltäkään ei ole ”poisvalittu” oppialaa, Tarja Niemelä selvittää.

Toiminnanjohtaja Niemelä on keskustellut monien irtisanottujen professorien kanssa. Yhteisenä piirteenä voi pitää sitä, että kaikki ovat todella loukkaantuneita yliopistonsa ylimmälle johdolle.

— Esimerkiksi Helsingin yliopiston osalta voi miettiä sitä, mitä yhdeksän professorin irtisanominen merkitsee taloudellisesti ”säästöjen” näkökulmasta.

Mahdollisesti riitautustapauksia tulee vielä lisää. Riitautusaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä.

Prosesseissa kantajana on yksittäinen henkilö, mutta liitto tukee jäseniään myös taloudellisesti eri tavoin. Professoriliitto on nostanut oikeusturvavakuutuksen korvausmäärää 15 000 eurosta 25 000 euroon. Lisäksi liiton hallitus on linjannut periaatteet, joilla se antaa lisätukea tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottujen professorien oikeudenkäyntikuluihin.

Irtisanotuille professoreille on tarjottu myös uudelleensijoittumispalveluita. Muutama jäsen on näitä hyödyntänyt.

Tarja Niemelä toivoo, että yliopistojen ja tutkimuslaitosten yt-kierroksista päästiin vähitellen eroon.

— Pitää päästä rakentamaan yhteistyötä ja luottamusta – luomaan parempaa ilmapiiriä.

— Yliopistojen rahoitustilanteen parantaminen on avainasemassa. Siksi vaikutamme monin tavoin hallituksen kehysriiheen ja puolivälitarkasteluun, Niemelä toteaa.

Takaisinottovelvoitetta laiminlyödään

Tieteentekijöiden liiton lakimies ja muut edustajat ovat osallistuneet jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin ennen ja jälkeen yt-neuvottelujen päättymisen. Infotilaisuuksissa on kerrottu jäsenten oikeuksista yt-tilanteessa, työsopimuslain sisällöstä, uudelleensijoitusvelvoitteesta ja takaisinottovelvoitteesta, irtisanomisen riitauttamista sekä työttömyysturvasta.

Kymmenille irtisanotuille jäsenille on annettu henkilökohtaista lainopillista neuvontaa heidän työsuhteensa päättymiseen liittyen. Jäsenille on annettu neuvoja muun muassa uudelleensijoitusvelvoitteeseen ja takaisinottovelvoitteeseen liittyvissä asioissa. Jäsenille annettiin neuvoja mahdollisen irtisanomisen riitauttamisen osalta sekä myös yt-prosessin riitauttamisen osalta.

Yhden Helsingin yliopiston jäsenen tapauksen irtisanomisen riitautus on jo kanteena käräjäoikeudessa ja paria muuta vielä harkitaan.

— Riitautuksia on kuitenkin vähän verrattuna irtisanottujen määrään. Jäsenet pelkäävät, että eivät enää työllisty yliopistoon, jos ryhtyvät ”rettelöimään”, kuvaa lakimies Mia Weckman.

Tieteentekijöiden liiton oikeusturvavakuutuksen korvausmäärä on nostettu 10 000 eurosta 15 000 euroon. Lisäksi liiton hallituksessa on keskusteltu jäsenten oikeusprosessien tukemisesta.

Weckman on saanut runsaasti yhteydenottoja siitä, että yliopistot laiminlyövät takaisinottovelvoitetta. Näistä on tehty yliopistoille useampia selvityspyyntöjä. Yliopisto ei voi laittaa työpaikkaa avoimeen hakuun ennen kuin on selvitetty, keitä on takaisinottovelvoitteen piirissä. Takaisinottovelvoite kestää 9 kuukautta irtisanomisesta.

— Vaikuttaa siltä, että välillä tehtävänkuvia on tahallaan muuteltu niin että kyseessä olisi eri tehtävä. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa vaihdettiin erään tehtävän kieli englannista suomeksi, vaikka laitoksen työkieli on englanti.

Mia Weckman toivoo, että yhteistoimintaan ja irtisanomiseen liittyvät periaatteet olisivat yliopistoilla paremmin ”hanskassa”.

— Liian usein huomaa sen, että irtisanomiset on tehty henkilöön liittyvällä perusteella. Väkeä on laitettu pois etenkin vanhemmasta päästä. Sen jälkeen kokeneen tilalle otetaan nuorempi, jolle voidaan maksaa vähemmän palkkaa.

Yliopistojen koko rekrytointipolitiikan läpinäkyvyys kaipaisi Weckmanin mielestä parannusta.

Osa on löytänyt uusia töitä

OAJ:n lakimiehet ja muut asiantuntijat auttavat Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäseniä irtisanomistilanteessa. Irtisanomistapausten laillisuuksia on selvitetty ja työnantajaan on otettu yhteyksiä sovintoratkaisujen löytämiseksi. Irtisanomisten perusteet tutkitaan aina tapauskohtaisesti.

Jäsenillä on oikeusturvavakuutus niitä tapauksia varten, joissa löytyy selvä peruste riitautukselle.

— Irtisanomisten kohdistumiset ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja kummastusta. Varsinaisia suunnitelmia töiden vähentämiseksi ei juurikaan näkynyt, YLL:n puheenjohtaja Seppo Sainio kertoo. Hän toimii myös Helsingin yliopiston pääluottamusmiehenä.

Huolta uudelleentyöllistymisestä on ollut monilla. Sainion mukaan irtisanottua opetus- ja tutkimushenkilöstöä on työllistynyt ainakin jonkin verran toisiin yliopistoihin tai muualle koulutusalalle. Osa on muuttanut muihin maihin. Vanhemmalla väellä on ollut vaikeampaa löytää uusia töitä kuin nuoremmilla.

OAJ on rakentamassa urapalveluita, jotka ovat jatkossa irtisanottujen ja laajemminkin jäsenten käytössä.

Mittavilla irtisanomistoimilla ja muillakin organisaatiomyllerryksillä on ollut paljon vaikutusta työilmapiiriin, jaksamiseen ja sitoutumiseen. Sainio toivoo, että henkilöstö ja yliopiston johto voisivat jatkossa nykyistä enemmän ennakoida tulevaisuutta yhdessä ja miettiä samalla keinoja luottamuksen ja ilmapiirin parantamiseksi.

---