”On klisee, että suomalaiset ovat liian vaatimattomia ja näin kyllä valitettavasti on”

Neuvoja kannattaa kysyä kokeneemmilta ja turha vaatimattomuus pois. Näin kehottaa isojen rahoitushakemusten tekijöitä fyysikko Aleksi Vuorinen, joka sai Euroopan tutkimusneuvostolta 1,34 miljoonan euron rahoituksen neutronitähtien aineen ominaisuuksien ennustamiseen liittyvään tutkimukseen.

Vuorinen on noudattanut väitöstutkimuksensa ohjaajan, emeritusprofessori Keijo Kajantien neuvoa: pitää opiskella nopeasti, tehdä väitöskirja ja sen jälkeen lähteä maailmalle ennen kaikkea hankkimaan kokemusta ja etsiä mahdollisimman kovatasoisia yhteistyösuhteita.

Näin nyt 36-vuotias tutkija myös teki. Yliopistot ja tutkimuslaitokset vaihtuivat: Washingtonin yliopisto, Wienin teknillinen yliopisto, CERN, Bielefeldin yliopisto Saksassa. Vuonna 2008 Saksassa Vuorinen sai 1,2 miljoonan euron arvoisen Sofia Kovalevskaja -palkinnon. Rahoitus teki mahdolliseksi oman tutkimusryhmän perustamisen.

Nyt tutkimustyö maailmalla saa toistaiseksi olla. Vuorinen on tehnyt valinnan entisen kotikaupunkinsa ja -yliopistonsa Helsingin hyväksi. Tuoreen ERCrahoituksen ja hyvien tutkimusmahdollisuuksien lisäksi vaakakupissa painoi privaatisti se, että vaimo toimii post doc -tutkijana Aalto-yliopistossa.

— Aika varsinkin Yhdysvalloissa oli hyödyllistä ja avartavaa. Siellä vaatimustaso oli todella korkea. Kello 11 illalla suuri osa jatko-opiskelijoista oli vielä töissä. Tarvittaessa tehtiin todella täysiä viikkoja.

Vuorisen saama rahoitus on sitä, mitä yliopistoissa ennen kaikkea kaivataan – iso rahoitus, joka tulee arvostetusta ulkomaisesta lähteestä. Sen hankkimiseen tarvittiin hakijan oman panostuksen lisäksi apua sekä tiedekunnalta että yliopistolta.

— Täytyy sanoa, että yliopistolta ja tiedekunnasta tuli paras mahdollinen tuki varsinkin siinä vaiheessa, kun valmistauduin haastatteluun.

Parhaat neuvot omalta laitokselta

Miten saada iso kansainvälinen rahoitus? Mistä parhaat neuvot löytyivät?

— Parhaat ja konkreettisimmat neuvot löytyivät yllättäen oman laitoksen professoreilta, joilla on kokemusta vastaavien rahoitusten hakemisesta ja onnistumisesta.

Aleksi Vuorinen kävi yhdessä avaruustutkija Emilia Kilpuan kanssa keskustelemassa useamman professorin kanssa. Neuvot kantoivat hedelmää: myös Kilpua pärjäsi ERC-rahoitushaussa ja sai kaksi miljoonaa euroa aurinkotutkimukseen.

— Esimerkiksi professori Ilpo Vattulainen on sekä saanut itse ERC-rahoituksen, että istunut arviointipaneelissa valitsemassa apurahan saajia. Hänen neuvonsa oikeanlaisesta haastatteluun valmistautumisesta osoittautuivat kullan arvoisiksi.

Joissakin yliopistoyhteisöissä on tullut tavaksi, että isoja eurooppalaisia hankkeita saaneiden tutkijoiden neuvojen perään ei kysellä. On oma vika, jos lähimpänä tarjolla olevia neuvoja ei lähde kysymään. Vuorinen sanoo, että hakijoiden pitää itse ottaa yhteyttä ja olla aktiivisia.

— On klisee, että suomalaiset ovat liian vaatimattomia ja näin kyllä valitettavasti on. Luvataan vain se, mikä on sataprosenttisesti varmaa. Kannattaa luvata se, mikä juuri ja juuri on saavutettavissa. Lähdin siitä, että aiheena on mielenkiintoinen fysiikan ongelma ja juuri nyt on tarvetta tarttua siihen.

36-vuotias fyysikko väittää hakemuksen kirjoittamisprosessin olevan paitsi haastavaa, mutta myös antoisaa. Jäsentäminen on ollut prosessi, jonka jälkeen kuva omasta tutkimuksesta on positiivisempi kuin sitä aloitettaessa. Tekstistä tulee tiiviimpää ja selkeämpää.

Oma tutkimusryhmä, post docit maailmalta

Virallisesti heinäkuun alussa alkava hanke kestää viisi vuotta. Vuorinen on ryhtynyt kokoamaan ERC-rahoitukseen liittyvää tutkimusryhmää. Hän on poikkeuksellisessa asemassa tutkijana, sillä aikaisempaa rahoitusta on jäljellä muun muassa Suomen Akatemiasta. Hän on toistaiseksi statukseltaan akatemiatutkija, mutta ERC-rahoitus johtaa suomalaisyliopistoissa usein pysyvään paikkaan.

Tällä hetkellä tutkimusryhmässä on kolme post docia, italialainen, amerikkalainen ja romanialainen. Parhaillaan Vuorisen nykyisessä projektissa työtä tekevät jatko-opiskelijat jatkanevat uudessa projektissa.

— Helsinki on parantanut mainettaan ulkomaisten tutkijoiden keskuudessa. Monissa laitoksissa tehdään kansainvälisesti huippututkimusta ja vapaa- ajan viettoon on monenlaisia mahdollisuuksia. Helsingissä ei ole enää tylsää. Tiedän oman ryhmäni ulkomaisista tutkijoista, että he kyllä viihtyvät. Enhän itsekään olisi halunnut

Tiheän materian tutkimusta

Teoreettisen hiukkas- ja ydinfysiikan alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Vuorinen pyrkii määrittämään neutronitähtien ominaisuuksia. Nämä hyvin eksoottiset tähdet sisältävät tiheintä nykymaailmankaikkeudesta löytyvää materiaa: ronskia vertausta käyttäen koko ihmiskunnan yhteen laskettu massa pitäisi puristaa yhden sokeripalan kokoon, jotta aineen tiheys nousisi neutronitähtien luokkaan. Miten tällainen materia käyttäytyy, on yksi hiukkasfysiikan suurista avoimista kysymyksistä.

Neutronitähti syntyy, kun iso tavallinen tähti räjähtää supernovaräjähdyksessä sen energiavaraston ja siten säteilypaineen loppuessa. Tästä alkaa kasaan romahtaminen, josta voi syntyä joko musta aukko tai neutronitähti.

— Väitöskirjani aihe ei liittynyt suoraan neutronitähtiin, mutta laskennalliset menetelmät, jotka opin silloin, osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi tässä yhteydessä.

---