Trumpin politiikka osuu myös tutkijoihin

Tutkijatohtori Venus Keus on syntynyt Iranissa. Siksi hän ei ole tervetullut Yhdysvaltoihin. Trumpin hallinnon maahantulokiellot haittaavat tutkijoita ja pitkällä tähtäimellä maan omaakin tiedeyhteisöä.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori, fyysikko Venus Keus on epävarmassa tilanteessa. Hänet on kutsuttu Santa Cruzin yliopistoon osana kansainvälistä tutkijavaihtoa, rahoitus on kunnossa ja kaikki odottavat pääsevänsä jatkamaan aiemmalla vierailulla alkanutta yhteistyötä.

Silti matka on epävarma. Keusille ei ole myönnetty viisumia. Syynä tähän on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin määräämä maahantulokielto seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisille.

Koska Keus on syntyjään iranilainen, koski Trumpin kielto myös häntä. Ensimmäinen sovittu viisumitapaaminen peruttiin helmikuussa.

Trumpin määräämä kielto törmäsi pian juridisiin ongelmiin ja peruttiin. Keus sai uuden tapaamisen, mutta asia jäi harkittavaksi. Nyt Trump on antanut uuden määräyksen toisesta maahantulokiellosta. Sen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa viisumeihin, jotka on myönnetty ennen kiellon voimaan tuloa. Niinpä Keus toivoo kovasti saavansa viisumin, kun se on vielä mahdollista.

— Lähetystössä minun pyydettiin täyttämään vielä uusi, kymmenen sivun lomake tutkimuksestani, kun he kuulivat, että olen fyysikko. He kysyivät mitä käytännön sovelluksia tutkimuksellani on?

Keus on keskittynyt omassa tutkimuksessaan maailmankaikkeuden ensimmäisten sekuntien tapahtumiin.

— Vastasin siteeraamalla Richard Feynmania, että fyysikoille fysiikka on kuin seksiä: sillä on ehkä käytännön sovelluksiakin, mutta emme sitä siksi harrasta.

Epäilty vain passin vuoksi

Viisumiongelma ei ole Keusille uusi. 11 vuotta sitten, lähtiessään Iranista hän sai stipendin Yhdysvaltoihin. Sinne lähtö kuitenkin tyssäsi viisumihakemukseen.

— Lähetystössä pelättiin selvästi, etten palaisi kotiin tutkinnon tehtyäni. Kun asiasta kysyttiin suoraan, sanoin pyrkiväni jatkamaan tohtoriksi. Tämä oli ilmeisesti väärä vastaus.

Yhdysvaltojen sijasta Keus lähti Alankomaihin. Siitä lähtien hän on opiskellut ja työskennellyt eurooppalaisissa yliopistoissa Alankomaissa, Ruotsissa, Britanniassa ja nyt Suomessa. Alankomaista löytyi puolisokin.

Iraniin Keus ei ole edes harkinnut palaavansa. Kansainvälinen ura on ainoa mahdollisuus naiselle, joka suoraan sanoo tähtäävänsä nobelistiksi.

Iranin passi on kuitenkin osoittautunut rasitteeksi.

— Tilanne on kamala: en ole koskaan tehnyt mitään väärin, minulla ei ole ollut mitään ongelmia lain kassa ja silti minua pidetään uhkana ihan kansalaisuuteni vuoksi.

EU-passin hakeminen taas on vaikeaa kielisyistä.

— Minulla on Helsingin yliopistoon kuuden vuoden sopimus, eli asumisehto täyttyy. Mutta lisäksi pitäisi osata suomea, eikä minulle jää tutkimukselta aikaa opiskella sitä.

Vetoomus matkustuskieltoa vastaan

Keusin ja hänen kohtalotoverinsa ovat saaneet myös tukea. Helsingin yliopiston yliopistotutkija, tähtitieteilijä Till Sawala kollegoineen laittoi pystyyn Science Undivided -vetoomuksen. Siihen sitoutuneet tiedemiehet lupaavat, etteivät osallistu Yhdysvalloissa järjestettyihin konferensseihin, kunnes matkustuskiellot on purettu.

Saksalaista Sawalaa itseään kiellot eivät suoraan koske. Hän kuitenkin kokee, että tiedeyhteisön tulisi seisoa yhtenäisenä rajoituksia vastaan.

— Esimerkiksi tähtitiede on erittäin kansainvälinen ala, eikä tutkijan kansallisuudelle pitäisi olla mitään merkitystä. On pöyristyttävää ajatella, että passien perusteella päätetään kuka saa osallistua tieteelliseen konferenssiin ja kuka ei saa.

Yhdysvallat ei toki ole maailman ainoa maa, joka rajoittaa maahantuloa kansalaisuuden perusteella. Esimerkiksi monien arabimaiden kansalaiset eivät ole tervetulleita Israeliin ja päinvastoin.

Sawalan mielestä Yhdysvallat on kuitenkin eri sarjassa Lähi-idän maiden kanssa.

— Yhdysvaltojen merkitys tieteelle on ihan eri luokkaa — maassa sijaitsee enemmän huippuyliopistoja kuin missään muualla. Asiat eivät ole vertailukelpoisia.

Toistaiseksi Science Undivided -vetoomuksen on allekirjoittanut noin 700 tutkijaa ympäri maailman. Valtaosa on tähtitieteilijöitä ja fyysikkoja, mutta muitakin aloja on mukana.

Acatiimin haastattelema, nimettömänä pysyttelevä tutkija kuitenkin pohtii julkisten kannanottojen mielekkyyttä. Hän otti itse julkisesti kantaa maahanmuuttokieltoa vastaan, mutta hänen saamansa palaute sai hänet varovaisemmaksi.

— Minulle huomautettiin, että eihän minulla ole tässä mitään uhkaa — olen valkoinen mies, jolla on EU-passi. Mutta julkinen kannanottoni voi jäädä muistiin ja vaikuttaa kielteisesti kollegoihin, jotka tulevat esimerkiksi Lähi-idästä.

Niinpä hän on päättänyt pitää jatkossa aiheesta matalaa profiilia, vaikka mielipiteet eivät ole muuttuneet mihinkään.

Sawala puolestaan kertoo saaneensa Science Undividedille tukea erityisesti heiltä, joita rajoitteet koskevat.

Aallon kurssilaiset jäivät koneesta

Konkreettisesti maahantulokieltoon törmäsi Aalto -yliopiston Bit-Bang kurssi, jonka oli tarkoitus lähteä kahdenkymmenenviiden jatko-opiskelijan voimin Yhdysvaltoihin juuri kun kielto tuli päälle. Vaikka kaikilla kurssilaisilla oli asianmukaiset viisumit, viisi matkustuskieltoon asetetuista maista tulevaa opiskelijaa eivät päässeetkään koneeseen, sillä lentoyhtiö ei voinut taata heidän pääsyään maahan.

Kurssia vetävä tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo pitää tapausta käsittämättömänä.

Olemme vetäneet kurssia yhdeksän vuotta ja matka on oleellinen osa sitä. Kävimme muun muassa MIT:ssä ja Googlella. Tämä on kamala tilanne opiskelijoille, joita äkisti estettiin osallistumasta.

Erityisesti Neuvoa ihmetyttää tilanteen ennakoimattomuus.

— Viikkoa aiemmin olisimme voineet lähteä ja ilmeisesti nyt taas. Mutta huomisesta ei taas tiedä.

Tulevina vuosina Neuvo suuntaa opiskelijoineen muualle, kuten Kiinaan, Koreaan tai Intiaan.

— Kyllä tätä voi miettiä, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi Yhdysvalloissa pidettäville tieteellisille konferensseille. Ei niitä voi siellä järjestää, jos kaikki eivät pääse paikalle. Maailmalta kyllä löytyy halukkaita isännöimään.

Kampuksilla levotonta

Miltä tilanne näyttää Yhdysvaltojen sisältä katsottuna?

Ville Rantala on toiminut apulaisprofessorina Miamin yliopistossa vuodesta 2016. Hän kertoo hallinnon vaihdoksen näkyneen kampuksella heti.

— Meillä oli mielenosoituksia, kuten kampuksilla ympäri Yhdysvaltoja. Trump ei ollut yliopistoväen ehdokas, ja hänen valintansa on ollut monille pettymys.

Miamissa kaupungissa ja yliopistolla on paljon latinoväestöä ja jopa yliopiston rehtori on meksikolainen. Trumpin puheet rajamuurista ja sen eteläpuolen ”Bad Hombreista” eivät saa yliopistolla vastakaikua.

Rantala kuitenkin kertoo rehtorin korostaneen, ettei yliopiston pidä politisoitua.

Konkreettisemmin akateemista maailmaa askarruttaa tieteen rahoitus. Monet pelkäävät Trumpin hallinnon leikkaavan julkisille yliopistoille annettua rahoitusta. Päätöksiä asiasta ei vielä ole. Kohteeksi ovat vaarassa joutua myös valtiolliset tutkimuslaitokset, kuten liittovaltion ympäristönsuojeluviranomainen EPA. Valtiollisille tutkimuslaitoksille on julistettu rekrytointikielto.

Vaikka Miamin yliopisto on yksityinen yliopisto jota leikkaukset eivät koske, heijastuu asia esimerkiksi tohtoriopiskelijoiden työmarkkinoihin ja sen kautta yliopiston ilmapiiriin. Suurin kysymys myös Yhdysvaltojen sisältä ovat kuitenkin matkustuskiellot. Erityisen hankala tilanne on kieltomaista peräisin oleville professoreille ja tutkijoille.

— He eivät uskalla lähteä maasta esimerkiksi konferensseihin, koska ei ole varmuutta pääsevätkö he enää takaisin. Tilanne on kammottava ja älytön.

Rantala kertoo hänen omankin maahanmuuttolakimiehensä ottaneen yhteyttä.

— Hän halusi heti varmistaa, ettei minulla ole yhteyksiä kieltolistan maihin.

---