Kysymys - Vastaus

Suomen Akatemia valmistelee toimikuntarakenteen uudistamista. Uudet toimikunnat on tarkoitus nimittää keväällä 2018. Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen kannalta Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannilaa huolettaa 2020-luvun tilanne valtiontaloudessa. Mannilan toinen kausi pääjohtajan virassa alkoi maaliskuun alussa.

1) Hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen 24.-25. huhtikuuta. Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johtama työryhmä on valmistellut malleja ”osoittaa lisäresursseja kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan korkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen ottaen huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet”. Olet mukana Lehikoisen ryhmässä. Mitkä ovat Suomen Akatemian tavoitteet perustutkimuksen rahoituksen vahvistamiseksi?

— Anita Lehikoisen ryhmän työ on kesken, joten siitä ei ole vielä kerrottavaa. Noin kuukauden kuluttua (lehden ilmestymisestä) tiedämme enemmän. Tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta pohtiessa ja esimerkiksi valtiontalouden pitkän aikavälin ennusteita katsoessa 2020-luvun tilanne näyttää varsin huolestuttavalta, ja sitä tärkeämpää on pohtia kokonaisuutta ja korkeakoulujen roolia tulevaisuudessa. Käynnistyvä korkeakoulujen visiotyö tarjoaa tähän yhden tilaisuuden.

2) OECD tekee maa-arviota suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Raportin suosituksia käytetään hyödyksi hallituksen puolivälitarkastelussa. Alustavia tuloksia kuultiin OKM:n ja TEMin järjestämässä seminaarissa 8. helmikuuta. Ensi tietojen mukaan raportti vaikuttaa melko innovaatiokeskeiseltä ja painottaa yritysvetoista t&k-yhteistyötä. Miten kommentoit perustutkimuksen asemaa OECD -arvion alustavissa tuloksissa?

— Kansainväliset näkemykset ovat aina hyödyllisiä. OECD:n tämän suunnan maa-arviot ovat yleensä olleet pelkän innovaatiopolitiikan arviointeja ja sikäli alustavan version innovaatiopainotus ei ole yllätys. Lopullinen versio julkaistaan ilmeisesti kesäkuussa, ja on kiintoisaa nähdä mitä kaikkea se sisältää.

3) Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto on kokoontunut uudella kokoonpanolla tämä vuoden puolella pari kertaa. Neuvosto valmistelee kansallista innovaatio- ja tutkimuspoliittista visiota. Miten työ on käynnistynyt ja mikä on visiotyön aikataulu?

— Tutkimus- ja innovaationeuvoston työ on käynnistynyt hyvin, ja neuvosto on sopinut työohjelmasta. Sen keskeiset komponentit ovat osaamispohja, uudistumista tukevat strategiset valinnat, osaamisalustat ja kasvuekosysteemit sekä kansainvälisyys. Työ jatkuu näiden osien työstämisellä laajasti osallistavasti; tarkka aikataulu elää vielä.

4) Suomen Akatemia on toteuttamassa toimikuntauudistusta. Mikä on tämän uudistuksen keskeinen tavoite? Ja koska uuden mallin on määrä olla toiminnassa?

Akatemian nykyinen neljän toimikunnan malli on ollut käytössä vuodesta 1995 alkaen, ja sen jälkeen on tieteessä ja tutkimusmaailmassa tapahtunut paljon. Toimikuntatyön kehittämisprosessin tarkoituksena on tarkastella mm. kansainvälisten arviointipaneelien ja toimikuntien välistä työnjakoa, toimikuntien yleisempää tiedepoliittista roolia sekä toimikuntien alueita ja lukumäärää. Tavoitteena on, että mahdollisesti uudistettu toimikuntarakenne on käytettävissä, kun opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ehdokkaita vuoden 2019 alusta toimintansa aloittaviin toimikuntiin. Pyrkimyksenä on, että uudet toimikunnat nimitettäisiin jo vuoden 2018 keväällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työtä varten valmisteluryhmän, joka kuulee laajalti eri osapuolia.

---