Porthanian edustalla oli väkeä yliopiston kaikista henkilöstöryhmistä, sihteereistä professoreihin.

Yhteishenki lämmitti pakkasessa

Kalevalanpäivä 2018 jää historiaan koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen merkitykseen vannovassa Suomessa. Eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelu koulutuksesta ja Helsingin yliopiston henkilöstö oli lakossa. Porthanian edustan mielenilmauksessa ja Vanhan lakkotilaisuudessa huokui hetken historiallisuus ja vahva yhteisöllisyys.

Helmikuun viimeisen päivän aamuna mittarit näyttivät 20 astetta pakkasta. Lakkovahdit varustautuivat toppahousuilla, paksuilla takeilla ja rukkasilla ja suuntasivat vahtipaikoilleen Helsingin yliopiston lukuisten rakennusten oville. Helsingin yliopistolaiset joutuivat lakkoon, kun Sivistystyönantajat hylkäsi 27. helmikuuta ensimmäisen sovintoesityksen.

Keskustakampuksella Porthanian edustalla osoitettiin mieltä, juotiin kuumaa mehua ja pidettiin palopuheita. Tunnelma oli purevasta pakkasesta huolimatta lämmin ja yhteisöllinen.

Paikalla oli kaikkien henkilöstöryhmien edustajia sihteereistä professoreihin. Me olemme yliopisto -tunnuksen lisäksi kylteissä näkyi muitakin osuvia tekstejä: ”Haluaisin mieluummin opettaa opiskelijoitani kuin rehtoria”, ”Totally fed up”, ”Overworked underpaid”, ”Halvensimme palkkoja”.

Porthanian edustan vallin päälle kipusivat puhumaan Helsingin yliopiston hallituksen jäsen Thomas Wallgren, Pardian puheenjohtaja Niko Simola, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä, OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen sekä Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

— Henkilöstöjärjestöt ovat olleet valmiita sopimaan, mutta työnantajia edustava Sivistystyönantajat on pakottanut meidät tähän tilanteeseen. Sivistystyönantajien tekemä hylkäävää päätös tuli kuin märkä rätti naamalle, kuvasi Johanna Moisio tilannetta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Lakkovahdit pitivät Helsingin yliopiston rakennusten ovilla huolta lakon noudattamisesta. Rivit pitivät hyvin. Oli historiallista nähdä kirkkaankeltaiset lakkovahtiliivit muun muassa Helsingin yliopiston päärakennuksen Senaatintorin puoleisilla portailla. Alkuiltapäivästä niillä päivysti Me olemme yliopisto -kylttien kera lakkovahtivuorossa historian professori Anu Lahtinen ja Kielikeskuksen yliopistonlehtori Jaana Jokinen.

Professori Anu Lahtinen ja yliopistonlehtori Jaana Jokinen lakkovahtivuorossa HY:n pääportailla.

Toimittajia ja kuvaajia pyöri Porthanian edustalla runsain joukoin. Lakko ja mielenilmaus pääsivät hyvin esille mediassa. Lehtijuttujen sävyä voi pitää henkilöstön tavoitteita yllättävänkin hyvin ymmärtävänä. Tukea saatiin myös opiskelijoilta mm. Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta.

Hyvät kysymykset

Helsingissä lakkopäivää jatkettiin Vanhan Ylioppilastalon kahvilassa PopUp Strike Talks -tilaisuudella. Pääteemana oli sivistysyliopiston puolustus ja Me olemme yliopisto -henki.

JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen kiitteli aluksi kaikkia Helsingin yliopiston lakkolaisia sekä järjestelyissä mukana olleita.

— Kuvittelin, että olisin voinut puhua täällä sovitteluratkaisusta, mutta nyt tilanne onkin täysin toinen. Nyt taistellaan puolustustaistelua.

Työmarkkina-asioita laajemmin Strike Talkissa kuultiin puheenvuoroja yliopiston historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Helsingin yliopiston hallituksen jäsen, professori Jukka Kekkonen selvitti lyhyesti yliopistouudistuksen vaiheita ja sen vaikutuksia nyky-yliopistojen toimintakulttuuriin. Lokakuussa julkistetun professori Sue Scottin raportin henkeä Kekkonen piti merkittävä virstanpylväänä ja katsoi, että myönteinen käänne yliopistodemokratiassa tapahtui viime syksyn hallintovaaleissa.

Toinen HY:n hallituksen jäsen, yliopistonlehtori Thomas Wallgren toi esille hallituksen jäsenen vastuun. Hän katsoi, että yliopiston hallitus ei voi välttää vastuutaan talousasioista, joihin kuuluu myös henkilöstön työehtoihin ja palkkaukseen liittyvät asiat.

— Yliopistot eivät ole olemassa talouden kilpailukykyä tai ministeriön tulostavoitteita varten, Wallgren muistutti.

Professori Teivo Teivainen muisteli omassa puheenvuorossaan mm. 1990-luvun alkua, kun hän osallistui professorien valtaa vastustaviin mielenosoituksiin.

— Paljon on tapahtunut professorien asenteissa noista vuosista, hän totesi.

— Jokainen apurahatutkija tekee tulosta yliopistolle, muistutti kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto, Jyrki Kasvi ja Pilvi Torsti tulivat Vanhalle suoraan eduskunnasta, jossa käytiin koulutusta koskevaa välikysymyskeskustelua.

— Te olette yliopisto ja vaatimuksenne ovat täysin oikeutettuja. Sivistysvaltio edellyttää sivistysyliopistoa. Yliopistojen määräaikaiskäytännöt ovat kestämättömiä. Myös tavoitteenne hallinnollisesta työstä vapaasta tutkimuskaudesta on välttämättömyys, Alanko-Kahiluoto painotti.

Kansanedustaja Jyrki Kasvoi toivoi enemmän humanistisia aloja myös tekniikan alan yliopistoihin.

— En näe syytä, miksi tieteessä pitäisi hyväksyä erilainen työsuhdemalli kuin muussa työssä, tähdensi kansanedustaja Pilvi Torsti.

Myös apurahatutkijoita muistettiin puheenvuoroissa, vaikka tes-neuvottelut eivät heitä suoraan koskekaan

— Jokainen apurahatutkijoita tekee tulosta yliopistolle, muistutti Alanko-Kahiluoto.

— Olen ylpeä siitä, että yliopistoväki oli tänään barrikadeilla. Turvatun työsuhteen pitäisi olla edellytys myös yliopistotyössä, painotti tutkijatohtori, kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo.

— Nyt heilutetaan läpsyttimiä, professori Laura Kolbe demonstroi Vanhalla aikojen saatossa näytettyjä käsimerkkejä.

Professori Niklas Bruun piti Vanhan kuppilan täydelle salille peruskurssin lakko-oikeudesta. Hän muistutti, että lakko-oikeus kasvoi yliopistolain myötä, kun virkasuhteista siirryttiin työsuhteisiin.

Professori Laura Kolbe demonstroi erilaisia käsimerkkejä, joita on Vanhalla näytetty aikojen saatossa. Näitä ovat muun muassa AKS:n valanvannominen, Vanhan valtaus ja käsi nyrkissä, 70-luku ja voiton merkki sekä ylioppilaiden vuosijuhlien tanssiaisote.

— Tänään sojottavat keskisormen sijaan heiluteltavat läpsyttelyviuhkat, jotka osoittavat hyvää yhteisöllisyyttä ja Me olemme yliopisto -henkeä, Kolbe hehkutti.

---