Puheenjohtaja, joka vei professorit lakkoon

Professoriliiton joulukuussa valittu puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto katsoo, että hyvinvoiva ja reilu yliopisto kuuluu meille kaikille. Kalevalanpäivän lakko oli ensimmäinen, jossa myös professorit olivat mukana.

Ei arvannut professori Jouni Kivistö- Rahnasto viime joulukuussa, kun tuli valituksi Professoriliiton uudeksi puheenjohtajaksi, että talvella on edessä yliopistohenkilöstön lakko. Ja vielä Suomen yliopistohistorian ensimmäinen, jossa koko opetus- ja tutkimushenkilöstö, siis myös professorit ovat lakossa. Virkamieslakkoon vuonna 1986 osallistui yliopistojen assistentit ja hallintoväki.

Yliopistohenkilöstöä edustavat järjestöt hyväksyivät tiistaina 27.2. noin puolilta päivin sovittelija Janne Metsämäen tekemän sovintoesityksen. Järkytys oli suuri, kun tuosta vajaan kahden tunnin päästä kuultiin, että sovintoesitys ei kelvannut Sivistystyönantajien hallitukselle. Tämä päätös pakotti yliopistohenkilöstön lakkoon.

Lakko koitti Kalevanpäivänä, jota vietetään myös suomalaisen kulttuurin päivänä. Samaisena ajankohtana eduskunnassa käytiin koulutusta koskeva välikysymyskeskustelu. Ja yliopistoväki hytisi rapsakassa pakkasessa lakkovahteina Helsingin yliopiston rakennusten ovilla sekä tukimielenilmauksissa yliopistokaupungeissa eri puolilla Suomea.

Lakkopäivän iltapäivänä Kivistö-Rahnasto osallistui Helsingissä Vanhan ylioppilastalon kuppilassa pidettyyn Strike Talks -tapahtumaan ja kävi esittämässä lyhyen puheenvuoron.

— Tässä on Kivistö-Rahnaston Jouni Tampereelta ja Professoriliiton ensimmäinen puheenjohtaja, joka vei professorit lakkoon, hän esitteli itsensä ja sai raikuvat aplodit.

— Me olemme yliopisto -henki ja historia konkretisoituvat tänään täällä Vanhalla. Julkisuudessa on välillä luotu kuvaa pelkästä professoreiden lakosta, mutta kyseessä on kaikkien yliopistolaisten neuvotteluista. Hyvinvoiva ja reilu yliopisto kuuluu meille kaikille.

Niin kimurantiksi yliopistojen työehtosopimusriidan sovittelu meni, että Professoriliiton piti kutsua valtuusto ylimääräiseen kokoukseen. Edellisen kerran tämä tehtiin talvella 2010, jolloin sopimukseen päästiin noin vuorokautta ennen kuin lakko olisi alkanut.

Sivistystyönantajatkin hyväksyi sovittelijan toisen sovintoesityksen 6. maaliskuuta ja henkilöstöjärjestöt peruivat seuraavaksi päiväksi kaavaillut uudet lakkotoimet.

— Vaikeiden neuvottelujen jälkeen olisi lyhytnäköistä alkaa julistaa voittajia vaikka kiusaus sellaiseen on aina suuri. Uskon kaikkien saavuttaneen tärkeitä asioita. Itse pidän hyvänä, että palkkajärjestelmää koskeva valmistelu siirrettiin työryhmään. Asia on monimutkainen ja vaatii huolellista valmistelua.

Yliopistotyönantajalla vastuu rahoituksesta

Puheenjohtaja Kivistö-Rahnasto katsoo, että yliopistoissa on eletty laskevan taantuman kautta jo liian monta vuotta. Ennen kaikkea tähän on vaikuttanut koko hallituskaudeksi jäädytetty indeksi. Yliopistoindeksi kirjattiin vuoden 2010 alusta voimaan astuneeseen yliopistolakiin turvaamaan rahoituskehitystä, mutta se on ollut siitä lähtien lähes koko ajan joko puoliksi tai kokonaan jäädytetty.

— Neuvottelut uudesta työehtosopimuksestakin olisivat tietysti olleet paljon helpompia, jos indeksi olisi voimassa. Mutta yliopistotyönantajan tulee tuntea tässäkin tilanteessa vastuunsa rahoituksen järjestäjänä. Professorit ja tutkijat ovat tehneet oman osansa keräämällä valtavat summat ulkoista rahoitusta yliopistoille. Ei voi olla oikein, että yliopistohenkilöstön pitää koko ajan jäädä palkkakehityksessä jälkeen, jotta yliopisto pääsisi helpommalla.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liiton budjettivaikuttamisen kärkenä on ollut nimenomaan indeksin palautus. Se on varmaan kärjessä myös lobattaessa tulevia eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Liittojen yhteinen puoluekysely on juuri teossa.

— Uskon, että myös yliopistojen johto ja Sivistystyönantajat vaikuttavat indeksin palauttamiseen voimallisesti omilla tahoillaan.

Tutkimuksen merkitys näkyväksi visiotyössä

Vaikka yliopistohenkilöstön vaikeat työehtosopimusneuvottelut ovat olleet puheenjohtajakauden alun pääasia, agendalla on toki muutakin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellun Ehdotus Suomelle -korkeakouluvision jatkotyö käynnistyi työryhmissä tammikuussa. Kivistö-Rahnasto kuuluu hankkeen johtoryhmään, jossa puhetta johtaa OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Tätä juttua tehdessä ryhmä on ehtinyt kokoontua vain kerran, lähinnä järjestäytymisen merkeissä.

— Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin lähinnä läpi yhteisiä huolia, jotka liittyvät muun muassa yliopistojen rahoitukseen. Lisäksi toin tietysti esille henkilöstönäkökulmaa.

Johtoryhmän toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun. Vision jatkotyöstämiseksi on perustettu viisi temaattista alaryhmää, jotka työskentelevät tämän vuoden. Kaikissa ryhmissä on myös henkilöstön edustus. Professoriliiton hallituksen jäsenistä professori Virpi Tuunainen on Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena -ryhmässä ja professori Jukka Heikkilä on Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmässä. Hyvä edustus on myös henkilöstöasioiden kannalta tärkeässä Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt -ryhmässä. Korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja on eräs korkeakouluvision haastavimmista tavoitteista.

Alaryhmien tehtävänä on valmistella teemoistaan vision tavoitteita tukeva kehittämisohjelma. Johtoryhmässä mietitään myös mahdollisia esityksiä säädösmuutoksiksi. Kivistö-Rahnasto näkee visiotyön foorumina osoittaa hallitukselle ja kansanedustajille, missä yliopistyössä on kysymys.

— Poliitikot puhuvat etupäässä vain opetuksesta, vaikka yliopistojen suurin volyymi on tutkimus. Yliopistohenkilöstön lakonkin yhteydessä on puhuttu lähinnä siitä, että se pysäyttää opetuksen. Visiotyö luo mahdollisuuksia tehdä tutkimusta näkyväksi.

Aika näyttää, miten paljon konkretiaa visiotyöstä lopulta seuraa.

— Yliopistojen pitää ottaa visioiden linjaukset huomioon toiminnassaan, mutta niiden pitää myös muistaa autonomiansa ja sen tuomat velvoitteet. Professoreiden tehtävänä on tarttua tärkeisiin tieteen ja taiteen ongelmiin ja mahdollisuuksiin, jotka kantavat visioitakin pidemmälle.

Rakenteista tutkintojen tulevaisuuteen

Jouni Kivistö-Rahnasto on toiminut vuodesta 2004 turvallisuustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sitä ennen hän työskenteli erikoistutkijana VTT:llä.

Tampere3:n valmisteluissa Kivistö-Rahnasto on ollut lähes koko projektin ajan. Kovin kivuttomasti uusi yliopisto ei ole Tampereelle syntymässä. Uutta johtosääntöä ja Tampereen yliopistolla järjestettyä mielenilmausta käsitellään toisaalla tässä lehdessä. Uuden yliopiston pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta.

— Uuden yliopiston tekemisessä huomio on keskittynyt hallinnollisiin ongelmiin, jotka ovat olleet luonteeltaan jopa perustuslaillisia. Jostain syystä yliopistoyhteisöllä on ollut kovin vaikeaa päästä korkeimman päätöksenteon ytimeen.

Nyt keväällä tärkeässä vaiheessa on uuden yliopiston konsistorin vaalit. Konsistorin on määrä olla toiminnassa 1. huhtikuuta.

— Kun se on valittu, on iso virstanpylväs ohitettu. On tärkeää, että yliopistoyhteisöä edustava toimielin pääsee aloittamaan työnsä. Sen jälkeen on vuorossa tiedekuntaneuvostojen valinnat, lisäksi pitää tietysti tehdä kaikki tekninen toteutus, mitä uusi yliopisto vaatii. Syksyn alussa edessä on yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen.

Keskustelu hallinnollisista rakenteista on käynyt vilkkaana, mutta Kivistö-Rahnasto toivoisi enemmän huomiota myös korkeakoulututkintojen tulevaisuuden pohdintaan.

— Tulevaisuuden tarpeisiin tarvitaan erilaisia ja eritasoisia tutkintoja. Tämä ei toteudu sillä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat yhdessä maistereita. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää tutkinnoissaan kulkea nimenomaan erilaisuuden suuntaan. Yliopistojen tulee tavoitella korkeatasoista tiedettä ja taidetta sekä opettaa niihin perustuen erilaisia osaajia työelämään. Ammattikorkeakoulujen olisi puolestaan löydettävä uudestaan ammatilliset juurensa ja keskityttävä niihin liittyvien tutkintojen kehittämiseen, kuitenkin niin, että opiskelijalla on aikanaan luonteva mahdollisuus jatkaa myös yliopistojen maisteriohjelmissa.

Yrittäjyys ja tiedemyönteisyys

Professoriliiton puheenjohtajavalintansa jälkeen lähetetyssä tiedotteessa Jouni Kivistö-Rahnasto vetosi päättäjiin tiedemyönteisen ilmapiirin puolesta.

— 100-vuotiaan Suomen menestys on perustunut pitkälti tietoon ja osaamiseen. Viimeisten vuosien leikkaukset koulutuksessa ja tutkimuksessa ovat kuitenkin heikentäneet osaamistamme kansakuntana ja horjuttaneet monen tutkijan uskoa siihen, että Suomi voisi tarjota heille kestävän ympäristön huippututkimuksen tekemiseen ja opettamiseen.

— Nyt kun Suomi on aloittanut toisen 100-vuotistaipaleensa, on oikea hetki vedota poliittisiin päättäjiin nykyistä tiedemyönteisemmän ilmapiirin rakentamiseksi yhdessä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien kanssa. Jokainen meistä voi puheillaan ja teoillaan edistää niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin intoa ja mahdollisuuksia oppia uutta ja soveltaa oppimaansa.

Viime aikoina Kivistö-Rahnasto on ihmetellyt, miksi yrittäjyydestä puhutaan toisin äänenpainoin kuin tutkimuksen merkityksestä.

— Yrittäjyyttä tuodaan yhä enemmän koulutukseen. Samalla tavoin koulutukseen pitäisi tuoda myös tiedemyönteisyyttä. Eikä näitä pitäisi asettaa vastakkain.

---