Yliopistojen uusi työehtosopimus: keskeinen sisältö

Yliopistohenkilöstö saa yleistä linjaa vastaavat palkankorotukset ja palkkausjärjestelmää uudistetaan yhteistyössä. Määräaikaisten työsuhteiden suuren osuuden vähentämistä varten perustetaan työryhmä.

Yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020 välisen ajan. Tänä aikana palkkoja korotetaan yhteensä 3,45 %. Palkankorotukset ovat seuraavat:

Yleiskorotukset:
1.4.2018: 1,0 %
1.4.2019: 1,1 %
Järjestely- ja paikalliset erät:
1.1.2019: 0,5 %
1.6.2019: 0,85 %

Järjestely- / paikalliset erät käytetään palkkausjärjestelmän muuttamiseen. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen palkkausjärjestelmän muuttamisesta, jätetään 1.1.2019 järjestelyerästä maksamatta 0,3 %.

Euromääräisiä palkkoja korotetaan yleiskorotuksella ja järjestely- /paikallisilla erillä, jos nämä erät maksetaan. Myös akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkoja korotetaan samoilla periaatteilla.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.4.2018 alkaen 3,45 %. Pääluottamusmiehille ja luottamusmiehille otetaan käyttöön uusi palkkiokategoria (vähintään 560 edustettavaa).

Palkkausjärjestelmää uudistetaan

Keskustason työryhmä valmistelee palkkausjärjestelmää koskevien määräysten muutokset 30.9.2018 mennessä, jolloin määräykset tulisivat voimaan 1.1.2019 alkaen. Työtä jatketaan neuvotteluissa esillä olleen version pohjalta.

Osapuolet ovat sopineet, että koko henkilöstöä koskevista kahden vuoden välein tapahtuvista henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikeskusteluista luovutaan. Yliopistoissa esimiehet toteuttavat suoritusarviointia vuosittain. Tämän lisäksi työntekijä voi pyytää henkilökohtaisen suoriutumisen uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Kuitenkin jokaisen työntekijän kanssa käydään arviointikeskustelu viiden vuoden kuluttua edellisestä arviointikeskustelusta

Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan henkilön suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Jatkossa työntekijä voi pyytää henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Samoin menetellään uusissa ja muuttuneissa tehtävissä henkilökohtaista suoriutumista arvioitaessa.

Keskustasolla neuvotellaan palkkausjärjestelmään tehtävistä muutoksista, kuten nykyisten yhdeksän henkitason muuttamisesta suorituskategorioiksi ja niiden vähentämisestä 4—5 kategoriaan. Alin suoritusprosentti nostetaan 4—10 prosenttiin. Kaikille vaativuustasoille tehdään kustannusvaikutusta vastaava muutokset henkilökohtaiseen palkanosaan. Määräaikaisten asema turvataan muutoksessa.

Palkkausjärjestelmämuutokseen käytetään järjestelyerää 1,35 %. Jos palkkausjärjestelmän määräyksistä saavutetaan neuvottelutulos, katetaan 0,5 prosentin erällä 1.1.2019 alimpien suoritustasojen poistamisesta aiheutuneita kustannuksia, ja 1.6.2019 maksettava 0,85 % kohdennetaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Ellei palkkausjärjestelmän uudistamisesta päästä sopimukseen 30.9.2018 mennessä, järjestelyerästä jätetään maksamatta 0,3 %, ja 1.6.2019 työnantaja saa jakaa 0,85 % päättämällään tavalla henkilökohtaiseen palkanosaan.

Osapuolet ovat sopineet, että myös vaativuusarviointiin tulee muutoksia. Jatkossa muuttuneena käsitellään myös tehtävää, joka on nykyisen vaativuustason vahvistamisen jälkeen vähitellen kehittynyt vaativammaksi. Merkittävä parannus on myös se, että jatkossa vaativuustason muuttuessa palkka maksetaan työnantajan vahvistaman vaativuusarvioinnin perusteella esimiehen tekemää kirjallista ehdotusta seuraavan kuukauden alusta, ellei työnantaja osoita muuta ajankohtaa tehtävämuutokselle.

Uusia työryhmiä perustetaan

Työhyvinvoinnin ja työsuojelun työryhmä laatii suositukset henkilöstön työhyvinvoinnin, työssä jaksaminen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Työaikatyöryhmä tarkastelee työaikalain ja vuosilomalain muutosten vaikutuksia muun henkilöstön työaikamääräyksiin. Kyseinen työryhmä tarkastelee kontaktiopetuksen enimmäistuntimääriä koskevien kirjausten sisältöä ja niiden uudistamista sekä ottaa huomioon uudet opetusmenetelmät ja -tavat.

Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen määräaikaistyöryhmään

Määräaikaistyöryhmä tarkastelee määräaikaisten työsuhteiden esiint yvyyttä valtakunnallisesti, yliopistoittain, vaativuusluokittain, tehtävänimikkeittäin ja sukupuolittain. Lisäksi työryhmä päivittää yliopistoille laaditun ohjeen määräaikaisten työsuhteiden käytöstä. Se myös kerää tietoa yliopistokohtaisista hyvistä käytännöistä. Työryhmä edistää määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä seurannalla, tiedotuksella ja yhteisin koulutuksin.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan ei muutoksia

Palkansaajajärjestöjen tavoitteena oli, että opetus- ja tutkimushenkilöstön tutkimusmahdollisuudet olisivat parantuneet tutkimuskausia koskevaa kirjausta täsmentämällä. Palkansaajat olisivat myös halunneet päivittää kontaktiopetuksen määritelmää vastaamaan nykyisiä opetusmuotoja. Samoin palkansaajat tavoittelivat perhevapaiden ja muiden pidempiaikaisten poissaolojen huomioimista työsuunnitelmia tehtäessä. Valitettavasti nämä tavoitteet eivät edenneet neuvotteluissa. Toisaalta myöskään Sivistystyönantajien tavoite poistaa esimerkiksi kontaktiopetuksen enimmäismääriä koskevat säännökset (396 h / 455 h, professoreiden osalta 142 h) ei toteutunut.

Työehtosopimuksen muutokset löytyvät JUKOn ja liittojen verkkosivuilta.

---