— Totuudesta ja tiedon luotettavuudesta käydään jatkuvaa kamppailua. Yliopistot eivät pärjää internetille tuotettavan datan määrässä. Sen sijaan niillä voi olla aktiivinen asema tieteellisen tiedon ja maailmankuvan levittäjinä. Näin voidaan ehkäistä myös yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumista, huomautti Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Iina Koskinen keskustelupaperin julkistustilaisuudessa eduskunnan Pikkuparlamentissa 12. maaliskuuta.
Professoriliiton Vuoden Professoriksi 2019 valitsemaa Helmi Järviluoma-Mäkelää oli pyydetty kommentoimaan. Hän näki teeseissä uskonnollista retoriikkaa. Tieteellisen maailmankuvan levittäminen koko kansalle on paperin mukaan yliopistojen “uusi lähetyskäsky”.
— Yliopistojen rahoitusta on leikattu, mutta silti meiltä vaaditaan yhä enemmän. Miten aika saadaan riittämään? Verkkoon pitäisi laittaa enemmän materiaaleja, mutta onko joku teistä tehnyt verkkokursseja ja tietää, miten paljon aikaa niiden tekeminen vie? professori Helmi Järviluoma-Mäkelä kysyi kuulijoilta
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Maija S. Peltola muistutti, että koulutustehtävä on yliopistojen tärkein yvv-tehtävä. Sillä miten koulutus toteutetaan, on keskeinen rooli siinä, miten kriittinen ajattelu juurtuu yhteiskuntaan.
— Yliopistojen vahvin tapa vaikuttaa yhteiskunnassa on tarjota reitti maailman parhaaseen tietoon. Siksi yliopistojen tulee monipuolistaa suhdettaan koko kansaan: aikuisten kanssa tulee panostaa jatkuvaan oppimiseen ja jokaiselle nuorelle on tärkeä vahvistaa uskoa siihen, että hänestä voi tulla yliopisto-opiskelija sosioekonomisesta taustasta huolimatta. Tieteellisen maailmankuvan avaaminen on entistä tärkeämpää niillekin, jotka eivät koskaan hae korkeakouluun, Koskinen sanoi.
Myös OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen näki, että yliopistojen kohderyhmä on koko kansa.
OKM:n Korkeakouluvisiossa yliopistoista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä. Tämä aspekti puuttui Demoksen paperista.
— Millaisena näette yliopiston työyhteisönä? Siitä toivoisi yhtä optimista Demos-visiota, kommentoi lopuksi tiedejohtaja Kalle Korhonen Koneen Säätiöstä.
Keskustelupaperiin haastateltiin kaikkiaan 23 ihmistä: yliopistojen johtoa, työntekijöitä, sekä Suomen ulkopuolella vaikuttavia tutkijoita. Lisäksi haastateltiin ihmisiä politiikasta, koulumaailmasta, mediasta, julkishallinnosta ja etujärjestöistä.
Teksti Kirsti Sintonen
Painetussa lehdessä sivu 9