Yliopistojen henkilöstömäärä lievässä kasvussa

Yliopistojen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön määrä on vihdoin lähtenyt kasvuun. Yliopistokohtaiset erot ovat suurehkoja.

Sivistystyönantajat ry (Sivista) on kuudennen kerran julkaissut kattavan julkaisun yliopistojen henkilöstöstä. Tilastojulkaisun tiedot ovat syyskuulta 2018. Sivista on Suomen yliopistoja edustava työnantajajärjestö.

Henkilöstömäärän muutoksessa suurehkot yliopistokohtaiset erot

Yliopistojen palkkausjärjestelmäsopimuksen (YPJ) piirissä olevan henkilöstön määrä on noussut 2,6 % syyskuusta 2017 syyskuuhun 2018 verrattuna. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä nousi 2,7 %, ja muun henkilöstön määrä nousi 2,5 %. Yliopistokohtaiset erot ovat suurehkoja. Jyväskylän yliopistossa ja Vaasan yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä nousi noin 6 %. Tampereen yliopistossa ja Svenska handelshögskolanissa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä puolestaan laski noin 2 %.

Lokakuusta 2013 syyskuuhun 2018 verrattuna YPJ:n piirissä olevan henkilöstön määrä on laskenut 7,0 % eli 2105 henkilöllä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on kyseisenä aikana laskenut 1,7 % ja muun henkilöstön määrä peräti 15,1 %.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski-ikä 41 vuotta

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 55,1 % oli miehiä ja 44,9 % naisia syyskuussa 2018. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 33,1 % ja 66,9 %. Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa miesten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli yli 68 %. Lapin yliopistossa naisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 66,4 %. Muun henkilöstön osalta Svenska handelshögskolanissa miesten osuus oli vain 17 %.

Yliopistojen henkilöstön ikärakenne poikkeaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön välillä suuresti. Opetus- ja tutkimushenkilöstön keski- ikä oli 41 vuotta ja muun henkilöstön keski-ikä 46 vuotta syyskuussa 2018. Tohtorikoulutettavien suuri joukko, noin neljäsosa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, näkyy opetus- ja tutkimushenkilöstön ikärakennekuvion alussa suurena huippuna. Muun henkilöstön ikärakenne on melko tasainen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä määräaikaisia edelleen yli 70 %

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70,5 % oli määräaikaisessa työsuhteessa syyskuussa 2018. Luku on erityisen huolestuttava. Luku oli sama kuin vuosi sitten. Määräaikaisten määrän laskua on tapahtunut hieman vaativuustasojen 1—4 ja vaativuustasojen 8—11 kohdalla. Vastaavasti määräaikaisten määrä on hieman kasvanut vaativuustasojen 5—7 kohdalla.

Tohtorikoulutettavat selittävät omalta osaltaan vaativuustasoille 1—4 sijoittuvien suurta määräaikaisten määrää. Erityisesti vaativuustasoilla 5—7 ja 8—11 työskentelee henkilöitä, joiden tulisi olla vakituisessa työsuhteessa.

Määräaikaisten osuus kasvanut muussa henkilöstössä

Muusta henkilöstöstä 77,7 % oli vakituisessa työsuhteessa ja 22,3 % määräaikaisessa työsuhteessa syyskuussa 2018. Vastaavat luvut olivat vuotta aikaisemmin 82 % ja 18 %. Tilastojen valossa näyttää siltä, että opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskeva ns. määräaikaisuusongelma on leviämässä myös muuhun henkilöstöön. Muun henkilöstön osalta määräaikaisissa työsuhteissa oli eniten vaativuustasoilla 2—6 työskenteleviä (28 %). Tämä luku on vielä vuotta aiemmin 19,8 %.

Uudet työntekijät palkataan matalimmille vaativuustasoille

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien identtisten (henkilöt, jotka ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2017 että vuonna 2018) keskimääräinen kuukausiansio kokoaikatyössä kasvoi 3 % ja kaikilla henkilöillä vain 0,6 %. Mikäli tohtorikoulutettavat jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli opetus- ja tutkimushenkilöstön identtisten keskimääräinen palkannousu 2,3 %.

Kaikkien ja identtisten henkilöiden ansiokehityksen eroa selittää se, että uudet työntekijät sijoitetaan matalimmille vaativuustasoille ja heidän henkilökohtainen suoriutumisensa arvioidaan matalammaksi jo yliopistojen palveluksessa olleisiin verrattuna. Näin yliopistot säästävät palkkakuluissa erityisesti opetusja tutkimushenkilöstön osalta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvilla järjestelmäidenttisillä (henkilöt ovat olleet tilastoissa sekä vuonna 2017 ja vuonna 2018 samassa yliopistossa samassa henkilöstöryhmässä) tapahtui ansioiden kasvua vuoden aikana 2,9. Vastaavat luvut olivat muun henkilöstön osalta 2,3 % (identtiset), 1,6 % (kaikki) ja 2,1 % (järjestelmäidenttiset).

Ansioiden kasvua selittää 1.4.2018 voimaan tullut 1 % yleiskorotus sekä tehtävien muutoksesta tai suoriutumisen paranemisesta johtuva palkkojen korotus.

Vaativuustasovälein tarkasteltuna suurin ansioiden nousu (4,9 %) oli opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmäidenttisillä vaativuustasoväleillä 1—4. Nousua selittää suuri tohtorikoulutettavien osuus. Muun henkilöstön järjestelmäidenttisillä henkilöillä ansiokehitys oli tasaisempaa vaativuustasovälein tarkasteltuna

Sukupuolittain tarkasteltuna naisten ansiokehitys oli opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön osalta parempaa kaikilla henkilöillä ja identtisillä henkilöillä. Miesten keskiansiot opetusja tutkimushenkilöstössä ja muussa henkilöstössä ylittivät naisten keskiansiot syyskuussa 2018. Opetus- ja tutkimushenkilöstössä naisten keskiansio oli 92 % miesten keskiansiosta ja muussa henkilöstössä 95 %.

---