"Yliopistopuolueen" ehdokkaat esittäytyvät

Tapansa mukaan Acatiimi tarjoaa palstatilaa niille ehdokkaille, jotka ovat lehden julkaisijaliittojen jäseniä. Heiltä pyydettiin lyhyttä esittäytymistä ja vastausta kysymykseen: Mitä yliopisto- ja tiedeasioita haluat kansanedustajana edistää. Seuraavat 14 ehdokasta tarttuvat lehden "haaviin" määräaikaan mennessä

Kristillisdemokraatit

Juhani Laurinkari
professori (emer.), Itä-Suomen yliopisto/Corvinus yliopisto, Budapest, Savo-Karjalan vaalipiiri, Kristillisdemokraatit(pj).

1) Yliopistossa työskentelevien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuusuudet:

Yliopistouudistusarviointien tulosten osoittavat työn tuloksen riippuvan keskeisimmin työyhteisön ilmapiiristä, työskentelyolosuhteista ja yliopistoyhteisön yrityskulttuurista. Tilanne on jatkuvasti heikentynyt, osallistumismahdollisuuksien muuttuessa yhteisöllisyyttä heikentäviksi.

2) Tieteen merkityksen asemaan poliittisessa päätöksenteossa: Asema on jatkuvasti heikentynyt ja keskustelu väljähtänyt – tiedepolitiikasta keskustellaan entistä vähemmän ja satunnaisesti, hyvin yleisellä tasolla ja osin viihteenomaisesti – argumentaatiotason kohottaminen vaatii samalla tieteestä tiedottamisen syvyyttä.

3) Yliopistojen perusrahoituksen osuutta lisättävä, yliopistoindeksin leikkaus lopetettava. Tämä edellyttää myös avustavan henkilöstön pikaista lisäämistä.

Jasmin Pyöriäinen
29 vuotta, Yliopisto-opettaja, FM, Savo-Karjalan vaalipiiri, KD

Koulutus on hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeisimmistä tekijöistä. Koulutus tasaarvoistaa, minkä merkitys näkyy lisääntyneenä hyvinvointina. Yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä ja pääomatuottoihin on pyrittävä sijoitusten kautta. Sitomaton rahoitus lisää autonomiaa.

Menestyvän maan täytyy pärjätä myös kansainvälisesti ja osaava työvoima on kilpailuetu. Menestystekijöiden keskiössä ovat innovaatiot. Tutkimukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin, lisää hyvinvointia ja vientiä ja siten vahvistaa alueellista elinvoimaa.

Korkea osaaminen ja tarjonta työntekijöistä on avainasemassa silloinkin, kun yritykset harkitsevat sijaintiaan. Tästä syystä korkeakouluverkkojen ylläpitäminen varmistaa työpaikkojen määrän kasvun maakunnissa. Kattava korkeakouluverkko antaa kansalaisille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet menestykseen.

Liike Nyt

Päivi Merjonen
41 vuotta, psykologian tohtori ja valtiotieteiden ylioppilas, Keski-Suomen vaalipiiri, Liike Nyt.

Vastustan nyt tehtyjä koulutusleikkauksia. Koulutukseen ja tutkimukseen tulee panostaa, jotta Suomen kilpailukyky säilyy. Tähän tarvitaankin lisää rahaa. Kannatan myös sitä, että koulutus kaikilla asteilla säilyy suomalaisille maksuttomana. Myös tutkijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen tulee panostaa, sillä se auttaa ylläpitämään korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta.

Perussuomalaiset

Lauri Heikkilä
61 vuotta, FT, mikroelektroniikan erikoistutkija,Varsinais-Suomen vaalipiiri, Perussuomalaiset

Kaksi viimeistä hallitusta leikkasivat koulutuksesta noin 1,5 miljardia euroa. Kataisen ja Stubbin (kok) hallitus leikkasi etenkin ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Sipilän (kesk) hallitus otti eniten yliopistoilta ja ammattikouluilta. Tästä johtuen koulutuksen tasa-arvo ja opetuksen laatu heikkenivät ja opetustunnit vähenivät.

Kolme keskeisintä yliopisto- ja tiedepolitiikan asiaa ovat:

Yliopistojen ennustettavan ja pitkäaikaisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksessa on lisättävä, jotta professorit ehtivät opettaa, tutkia ja kehittää.
Suomen tutkimus-, kehitys ja innovaatio- rahoitusta pitää lisätä yhdellä prosentilla BKT:stä alkavalla hallituskaudella.
Työolosuhteita yliopistoissa on parannettava lisäämällä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden osuutta ja vähentämällä pätkätöitä.

Seitsemän tähden liike

Timo Mantere
52 vuotta, Tietoliikennetekniikan professori, Vaasan vaalipiiri, Seitsemän tähden liike

Olen Töysästä lähtöisin oleva Vaasan yliopiston tietoliikennetekniikan professori ja evoluutiolaskennan dosentti. Väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi tietojenkäsittelytieteestä. Lisäksi olen sähkövoimatekniikan insinööri. Olen työskennellyt myös 3 vuotta ohjelmistotekniikan lehtorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Ajan koulutusleikkausten perumista ja lisärahoitusta tutkimuksen, myös perustutkimukseen. Kaikki maailman asiat toimivat nykyään ICT:n avulla, siksi ajan ICT ja digitalisaation koulutuspaikkojen kaksinkertaistamista.

ICT taidot ovat nyky-yhteiskunnassa niin tärkeä kansalaistaito, että kaikkien yliopisto-opiskelijoiden tulisi käydä siitä vähintään 15op sivuaine. Varsinkin kaikkien tohtorin tutkintoa tekevien tulisi suorittaa ICT opintopaketti.

SDP

Jukka Kekkonen
65 vuotta, Oikeustieteen tohtori, professori, Helsingin yliopisto, Helsingin vaalipiiri, SDP

Yliopisto- ja korkeakoulupolitiikassa tarvitaan käänne. Yliopistojen rahoituksen pitää saada reilu tasokorotus, johon kuuluu erityisesti yliopistoindeksin palauttaminen ja perusrahoituksen tasokorotus. Rahoitusmallia pitää muuttaa siten, että strategisen rahoituksen osuutta radikaalista vähennetään samoin yliopistojen byrokraattista ohjailua. Yliopistojen autonomiaa pitää vahvistaa eikä kaventaa.

Yliopistojen henkilöstön osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Yliopistolaki on avattava, jotta demokratia voidaan palauttaa. Sitä kautta myös työhyvinvointi alkaisi parantua. Siis aitoa demokratiaa vallan keskittämisen sijasta.

Yliopistopolitiikan suurimpiin virheisiin kuuluu pääsykoeuudistus. Se siirtää kilpailun yläasteelle, valmennuskurssit lukioihin ja vaarantaa koulutuksen tasa-arvoa eli suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Niillä aloilla, joihin pääseminen on vaikeinta, olisi kaikkien käytävä pääsykoe.

Thomas Wallgren
61 vuotta, Filosofian professori, professor i filosofi, Helsingin vaalipiiri, SDP

1) yliopistolaki ja johtosäännöt. Vain demokraattinen yliopisto voi turvata tutkimuksen riippumattomuuden ja akateemisen vapauden. 2015-2017 kurjuusvuosien reformit pitää avoimesti arvioida ja vauriot korjata.

2) Tasokorotus yliopistojen ja tieteen perusrahoitukseen. Koulutusleikkaukset ovat iskeneet yliopistomaailmaan kovalla kädellä. Nyt pitää panostaa pitkäjänteiseen rahoitukseen ja vakituisiin työsuhteisiin. Ei lukukausimaksuille. OKM:n mikromanageeraus ja ylenpalttinen profilointi- ja projektirumba heikentävät vapaan tieteen toimintaedellytyksiä.

3) Korkeakoulujen työnantajajärjestön Sivistan ero EK:sta. EK on väärä isäntä meille, kuten viime vuoden lakko osoitti. Tekijänoikeudet kuuluvat tutkijoillle, ei työnantajalle.

Vasemmistoliitto

Veronika Honkasalo
erikoistutkija, sosiologian dosentti, Helsingin vaalipiiri, Vasemmistoliitto

Suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat eläneet pitkään ahtaassa tilanteessa. Opetuksen ja tutkimuksen tärkeydestä puhutaan juhlapuheissa, mutta silti yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat jatkuneet jo pitkään. Tärkein toimenpide, joka yliopistoja tiedepolitiikan osalta tulee tehdä, on se, että koulutusleikkausten aiheuttama tuho korjataan. Myös yliopistoindeksin jäädytys on purettava. Tämän lisäksi TKI-rahoitusosuus on nostettava vähintään viiteen prosenttiin seuraavan kahden hallituskauden aikana. Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä tulee siirtää yliopistojen ja korkeakoulujen perusrahoitukseen. Kilpailutetun rahoituksen tulee olla vain täydentävää rahoitusta. Tämä lisäksi korkeakoulujen aitoa autonomiaa on lisättävä. Yliopistolakia on tarkistettava niin, että se varmistaa kollegiaalisen demokratian yliopistoissa ja yliopistoyhteisön jäsenten yhdenvertaiset osallistumisoikeudet yliopiston päätöksentekoon.

Matti Vesa Volanen
72 vuotta, PsT, Keski-Suomen vaalipiiri, Vasemmistoliitto

Käynnistymässä olevaan neljänteen teolliseen vallankumoukseen on liitetty seuraavia osaamisvaateita: analyyttinen ajattelu ja innovaatiokyky, aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat, luovuus ja omaperäisyys, aloitteellisuus, teknologinen suunnittelu ja ohjelmointi, kriittinen ajattelu ja analyysi, monimutkaisten ongelmien ratkaisu, johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus, tunneäly, argumentointi, ongelmanratkaisu ja ideointi, systeemianalyysi ja arviointi.

Tarvitaan siis koulutusjärjestelmän neljäs vallankumous:

Työ on oppimista ja työn vaihtoehto on opiskelu, ei työttömyys.
Kaikille taataan subjektiivinen oikeus opiskeluun korkea-asteella läpi elämän.
Toisen asteen koulutus koostetaan perusopistoiksi ja korkea-asteen koulutus yliopistoiksi, joissa on perustutkimuksen ja käytäntöperusteisen tutkimuksen ohjelmat.
Yliopistot ovat osa globaalia, ekologista kanssalaisyhteiskuntaa.

Vihreät

Lotta Alhonnoro
34 vuotta, Väitöskirjatutkija, KTM, Vaasan vaalipiiri, Vihreät

Korkeakoulujen rahoitus on nostettava kestävälle tasolle. Korkeakoulutus ja tutkimus ovat investointi tulevaisuuteen, parempaan ymmärrykseen ja osaamiseen. Laadukas tutkimus ja koulutus, koulutustason nostaminen ja jatkuva oppiminen onnistuvat vain koulutusleikkaukset perumalla ja palauttamalla yliopistoindeksi.

Ihmiset tekevät yliopiston. Yliopistot on kannustettava irti määräaikaisuuksista ja jatkuvasta hankehumpasta on päästävä eroon. Tieteentekijät on vapautettava tutkimaan ja opettamaan.

Tutkimus on avain tietoon, ymmärrykseen ja aikamme suurimpien ongelmien ratkaisuun. Päätöksenteon pitää perustua tutkittuun tietoon ja vaikutustenarviointiin. Tiedemyönteisyydestä on tehtävä uusi normi.

Jaana Isohätälä
30 vuotta, vihreä kaupunginvaltuutettu ja oppimisen tutkija Oulusta.

Eduskunnassa tavoitteeni ovat:

1) Tutkijat tarvitsevat rauhan tehdä pitkäjänteistä tieteellistä työtä. Yliopistojen ennustettavaa ja pitkäaikaista rahoitusta on vahvistettava suhteessa lyhyisiin hankkeisiin. Perusrahoituksessa on huomioitava yliopistojen alueellinen merkitys.

2) Joka toisen suomalaisen tulisi olla korkeakoulutettu, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus vahvistaa osaamistaan korkeakouluopinnoilla. Koulutuksellista tasaarvoa ja jatkuvaa oppimista on vahvistettava lisäämällä joustavia mahdollisuuksia tutkinnon tai kurssien suorittamiseen.

3) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on nostettava 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille suunnattua TKI-rahoitusta täytyy vakiinnuttaa pitkäjänteistä ja vaikuttavaa innovaatiotyötä varten.

Tarmo Ketola
42 vuotta, Akatemiatutkija/ dosentti, Keski-Suomen vaalipiiri, Vihreät

Haluan ylläpitää Suomessa kattavan korkeakouluverkoston, joka mahdollistaa korkeatasoisen koulutuksen asuinmaakunnasta huolimatta. Korkeakouluilla on tärkeä rooli maakuntien isojen kaupunkien vetovoimatekijöinä, mikä säteilee positiivisesti myös ympäryskuntiin.

Koulutuksen ja tieteen arvostus on palautettava varsinkin perustutkimuksen ja yliopistojen rahoituksen parantamisella.

Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuskato ovat isoja uhkia ihmiskunnalle. Näiden osalta on erityisen tärkeää tehdä politiikkaa, joka perustuu tutkimustietoon. Siksi tieteen roolia päätöksenteossa pitää vahvistaa ja tutkijoita tuoda aktiivisemmin päätöksenteon avuksi. Koska tutkija osaa omaksua ja käsitellä tutkimustietoa, tarvitaan tutkijataustaisia kansanedustajia.

Johanna Niemi
61 vuotta, Minna Canth -akatemiaprofessori, oikeustiede, Turun yliopisto, Varsinais-Suomen vaalipiiri, Vihreät

1) Turvataan yliopistojen perusrahoitus vahvistamalla sen osuutta yliopistojen rahanjakomallissa.

2) Turvataan perustutkinto-opetus lisäämällä vakituisia työsuhteita erityisesti lehtori/apulaisprofessori-vaiheessa. Lisätään harkitusti opiskelupaikkojen määrää vastaamaan yhteiskunnan muuttumista.

3) Kehitetään korkeakoulusektorin yhteistyötä eri osa-alueilla. Haetaan säästöjä yliopistojen yhteisistä tukitoimista, kuten yhteisestä yliopistokirjastosta ja yhtenäisistä sähköisistä järjestelmistä. Pitkällä tähtäimellä siirrytään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallista yhtenäiseen korkea-asteeseen.

Elina Rantanen
40 vuotta, FT, VTM, kehitysjohtaja, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Varsinais-Suomen vaalipiiri, Vihreät

Suomessa on heikennetty yliopistojen ja tutkimuksen asemaa monin tavoin ja tähän pitää saada seuraavalla vaalikaudella muutos. Korkeakoulut tarvitsevat lisää vapautta ja autonomiaa, joka toteutetaan vakaalla, vastikkeettomalla ja riittävän suurella perusrahoituksella, jonka puitteissa korkeakoulut voivat toimia tieteen ehdoilla ilman liioiteltua tulosvastuuta. Tutkimukseen on todella panostettava; nykyinen aivovuoto ulkomaille ja tutkimuksen laskeva määrä on katastrofi Suomelle ja tieteelle. Suomessa pitää laatia ohjelma tutkimuspanostusten nostamiseksi ja tutkimusrahoituksen painopistettä tulee siirtää pitkäjänteisemmäksi niin, että tutkijat voivat keskittyä rahoituksen hakemisen sijaan enemmän itse tutkimiseen.

Painetussa lehdessä sivu 36