Jaksava ja motivoitunut henkilöstö koulutusviennin laadun takeena

Koulutusvientiin liittyvät työtehtävät vaativat eri tavalla aikaa ja perehtymistä kuin tavalliset opetustehtävät. Kunnollisten työskentelyolojen turvaamisesta hyötyisi koko ala, kirjoittavat Hannele Louhelainen ja Raija Pyykkö.

Koulutusvienti on maailmalla voimakkaasti kasvava toimiala. Se on opetus- ja koulutuspalveluilla tehtävää ulkomaankauppaa, johon kuuluu kaikki koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuvat liiketoiminnat. Asiakkaina voivat olla ulkomaiset yksityishenkilöt, yksityisen, julkisen sektorin tai järjestöjen edustajat, ja vientiin kytkeytyvät toimet voivat tapahtua kotimaassa tai ulkomailla.

Suomessa koulutusviennin alku on ollut opetus- ja tutkimushenkilöstölle, korkeakouluille ja vientiyhtiöille työlästä, koska kansalliset perinteet ovat olleet ohuita ja käytännöt epäselviä tai vasta rakenteilla. Koulutuksen myymisellä ulkomaille on tähdätty enemmän suhteiden luomiseen, jonka tuloksena odotetaan myöhemmin tuottavan rahallisesti kannattavia sopimuksia.

Vuonna 2017 Opetushallituksen yhteyteen perustettiin Education Finland -kasvuohjelma, joka kokoaa koulutusviennin toimijat yhteen. Team Finland Knowledge -lähettiläät ovat aloittaneet kahdeksassa kohteessa maailmalla vuoden 2018 ja 2019 aikana. Tavoitteena on edistää Suomen koulutusvientiä, houkutella osaajia Suomeen sekä edistää korkeakoulutuksen ja tieteen kansainvälisyyttä. Lisäksi ministeriö on vauhdittanut koulutusvientiä kaikilla koulutusasteilla. Se, että saadaan aikaiseksi sellaista toimintaa, jolla on todellista taloudellista merkitystä, on pitkä prosessi.

Suomalaisen koulutuksen ja koulutusosaamisen kysyntä maailmalla on kasvussa. Vuonna 2018 koulutuspalveluja vietiin jo noin 350 miljoonalla eurolla. Suomen tavoitteena on kasvattaa koulutusviennin arvoa lähivuosina miljardiin euroon. Vuonna 2025 maailmassa on arviolta noin 100 miljoonaa opiskelijaa, jotka liikkuvat globaalisti.

Koulutusvientiin osallistumisessa on vielä monia haasteita. Säästöliekistä on päästävä roihuavaan liekkiin. Toimivien kotimarkkinoiden ylläpito on edellytys koulutusviennin edistämiselle. Suomalaisen koulutusviennin on oltava eettistä, laadukasta ja hallittua. Työnantajan vastuullinen toiminta vahvistaa myönteistä työnantajakuvaa. Toimiessaan koulutusvienti lisää korkeakoulujen kansainvälistymistä ja tekee suomalaisen korkeakoulutuksen osaamisen näkyväksi sekä mahdollistaa henkilöstön oman osaamisen kehittämisen.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat organisoineet koulutusvientiään moninaisesti. Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat perustaneet Finland University -koulutusvientiyhtiön. Koulutusviennissä toimiva henkilöstö on työsuhteessa omaan yliopistoonsa, joka on tehnyt sopimuksen koulutusvientihankkeen toteuttamisesta Finland Universityn kanssa. Jyväskylä yliopisto omistaa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa EduCluster Finland -koulutusvientiyrityksen. Oulun yliopistossa koulutusvientiä koordinoi täydentävien opintojen keskuksen TOPIK ja Helsingin yliopistossa sen omistama täydennyskoulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja erilaisiin kehittämispalveluihin erikoistunut yhtiö HY+.

Ammattikorkeakouluissa on muodostettu erilaisia vientikonsortioita tai keskinäisiä yhtiöitä, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii Haaga- Helian, Laurean ja Metropolian muodostama EduExcellece Oy.

Koulutusvientiin osallistuvien työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät korkeakouluissa eri tavoin muun muassa sen suhteen, millä tavalla työ korvataan työntekijälle ajallisesti ja taloudellisesti. Näkemyksemme mukaan koulutusvientiin liittyvät tehtävät eivät ole verrannollisia normaaliin työhön sisältyvän opetuksen kanssa. Koulutusviennin vaativuutta ei tunnisteta ja tunnusteta neuvoteltaessa työhön varatusta ajasta ja maksettavista korvauksista.

Koulutusviennissä henkilöstön hyvinvointi on otettava yhdeksi kärkiteemaksi, kun koulutusviennin määrää halutaan kasvattaa. Jaksava ja motivoitunut henkilöstö pitää nähdä toiminnan laadun takeena. Tarvitsemme toimintaan pikaisesti yhteisiä käytänteitä, sääntöjä ja turvallisuutta lisääviä elementtejä. Turvallisilla ja kunnollisilla työskentelyolosuhteilla, riittävällä perehdyttämisellä sekä reiluilla työsuhteen ehdoilla voidaan varmistaa, että koulutusvientiin löydetään motivoituneita työntekijöitä. Henkilöstö on viennin mahdollistaja, ja parhaimmistoa tekemään Suomen maabrändityötä.

---