Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Jos yliopistolaki avattaisiin ja siinä säädettäisiin esimerkiksi säätiöyliopistojen hallitusten kokoonpanosta, yliopistot luovuttaisivat kertaalleen saamaansa valtaa oman autonomiansa ulkopuolelle. Johtosäännön avulla yliopistot pystyvät jo nyt itse vastaamaan esimerkiksi yliopistodemokratiaan liittyviin ongelmiin. Siksi lakimuutoksiin ei ole tarvetta.
Näin linjaa yliopistojen hallinnollista autonomiaa arvioinut selvittäjäryhmä maaliskuun alussa julkaistussa raportissaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti ryhmän viime kesänä. Sen puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti OTT, VTT Pekka Hallberg. Selvittäjäryhmän jäseniä olivat Joensuun yliopiston entinen vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo, Tieteentekijöiden puheenjohtaja, Turun yliopiston professori Maija S. Peltola sekä hallintotieteen, erityisesti korkeakouluhallinnon professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta.
Ryhmä kuuli raporttiaan varten laajaa joukkoa yliopistolaisia ja eri sidosryhmiä, muun muassa yliopistojen rehtoreita ja hallitusten puheenjohtajia sekä säätiöyliopistojen perustajia. Yliopistokollegioiden ja monijäsenisten hallintoelinten jäsenille tehtiin myös kysely.
Yliopistojen hallintorakenteen perustan muodostavasta kolmikantaisesta yliopistodemokratiasta oltiin liki yksimielisiä: lähes 80 prosenttia vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä. Kolmikanta tarkoittaa mallia, jossa päätöksentekoon osallistuvat 1) professorit, 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat
Siinä, miten kolmikantainen demokratia toteutuu, vastaukset hajosivat. 54 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kolmikantaperiaate toteutuu vain osittain tai ei ollenkaan yliopistojen hallinnossa. Yliopistojen johto koki yliopistodemokratian toteutuvan paremmin kuin yliopistoyhteisö.
Vaikka lakimuutoksia ei nähtykään tarpeellisiksi, selvittäjäryhmä jätti autonomian kehittämiseksi joukon muita suosituksia. Niissä kannustetaan muun muassa osallistamaan yliopistolaisia päätöksentekoon nykyistä monipuolisemmin. Tärkeäksi nähtiin myös avoimuuden lisääminen: ”Vaikka johtosäännöillä voidaan edistää hyvää hallintokulttuuria, merkitystä on myös sillä, miten hallintoprosessien avoimuudesta huolehditaan. Avoimuudella voidaan edistää toiminnan ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä koko yliopistoyhteisössä”, raportissa kirjoitetaan.
Ryhmä päättää raporttinsa OKM:n rahoitusohjaukseen. Monet autonomia-arvioinnissa esiin nousseet ongelmat liittyvät selvittäjäryhmän mukaan ministeriön rahoitusohjaukseen. Ryhmä esittää rahoitusohjauksen vaikutusten selvittämistä.
”Rahoitusmallin vaikutuksia, roolia ja merkitystä tulisikin tarkastella kriittisesti ja selvittää sen toimivuutta etenkin tieteen vapauden periaatteiden edistämisessä.”
Professoriliitto, varapuheenjohtaja Eeva Moilanen
— Professoriliitto kiittää selvittäjäryhmää laajasta ja monipuolisesta
selvitystyöstä. Sisällön osalta liitto yhtyy autonomiaselvityksen
näkemykseen, että yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksia
päätöksenteossa tulee lisätä. Hyvä ja akateemisesti uskottava johtaminen
on välttämätön edellytys yliopiston menestymiselle. Yliopistolain
tulee kuitenkin turvata yliopistoautonomian ja -demokratian
toteutuminen myös ongelmatilanteissa. Yliopistoautonomian näkökulmasta
on hyvä, jos yliopistoyhteisö säätää omasta toiminnastaan
laajasti johtosäännöllä ja yliopistolain säätely rajoittuu välttämättömään.
Tällöin on kuitenkin oleellista, kuka päättää johtosäännöstä.
Jotta yliopistoyhteisön autonomia voisi toteutua, johtosäännön
hyväksyminen tulee siirtää hallitukselta yliopistoyhteisöä edustaville
toimielimille: yliopistokollegiolle / konsistorille / akateemisten asiain
komitealle. Tämä vaatii muutoksen yliopistolakiin.
Tieteentekijät, varapuheenjohtaja Tero Karjalainen
— Erityisen ansiokasta raportissa on autonomiakäsitteen
perusteellinen avaaminen. Raportti päättyy suosituksiin, joilla
voitaisiin muun muassa edistää yliopistoyhteisön osallistumista
asioiden valmisteluun ja vahvistaa kolmikantaperiaatteen mukaisesti
valitun toimielimen asiantuntemuksen hyödyntämistä.
Tarve arvioida ministeriön rahoitusohjauksen vaikutuksia nousee
myös esille. Odotan, että kun käsittelemme raporttia liiton
hallituksessa, vilkasta keskustelua syntyy muun muassa kolmikantademokratian
toteutumisesta sekä yhteisön vaikutusmahdollisuuksista
johtosääntöihin. Jatkon kannalta on oleellista,
käynnistetäänkö toimenpiteitä suositusten suuntaisesti. Tulemme
seuraamaan tilannetta tapaamisissamme niin ministeriön
kuin yliopistojenkin johdon kanssa.
Yliopistojen opetusalan liitto YLL,
puheenjohtaja Santeri Palviainen
— Autonomiaselvitys jäi monella tavalla torsoksi. Selvitysryhmän
suosittelemat toimenpiteet eivät nähdäksemme
riitä merkittävässä määrin lisäämään henkilöstön
vaikuttamismahdollisuuksia. Näemme yliopistolain
avaamisen välttämättömänä toimenpiteenä, jotta
voidaan varmistaa kolmikantaisuuden vahvistuminen.
Nyt paljon jää paikallisen vaikuttamistoiminnan varaan.
Säätiömuotoisten yliopistojen problematiikkaa (esimerkiksi
perustajien asema) ei selvityksessä kommentoitu.
Säätiömuotoisissa yliopistoissa on nykyisellään vähäisin
määrä henkilöstön edustusta. Selvitysryhmän suositukset
ovat sellaisia, joita olisi voinut jo kymmenen vuotta
toteuttaa, mutta kehitystä ei ole tapahtunut.
teksti Tuomo Tamminen
Painetussa lehdessä sivu 10