Autonomiaselvitys: ei tarvetta lakimuutoksiin

Selvittäjäryhmän mukaan yliopistojen itsehallintoon liittyvät ongelmat voidaan ratkaista muuttamalla esimerkiksi johtosääntöä.

Yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Jos yliopistolaki avattaisiin ja siinä säädettäisiin esimerkiksi säätiöyliopistojen hallitusten kokoonpanosta, yliopistot luovuttaisivat kertaalleen saamaansa valtaa oman autonomiansa ulkopuolelle. Johtosäännön avulla yliopistot pystyvät jo nyt itse vastaamaan esimerkiksi yliopistodemokratiaan liittyviin ongelmiin. Siksi lakimuutoksiin ei ole tarvetta.

Näin linjaa yliopistojen hallinnollista autonomiaa arvioinut selvittäjäryhmä maaliskuun alussa julkaistussa raportissaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti ryhmän viime kesänä. Sen puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti OTT, VTT Pekka Hallberg. Selvittäjäryhmän jäseniä olivat Joensuun yliopiston entinen vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo, Tieteentekijöiden puheenjohtaja, Turun yliopiston professori Maija S. Peltola sekä hallintotieteen, erityisesti korkeakouluhallinnon professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta.

Ryhmä kuuli raporttiaan varten laajaa joukkoa yliopistolaisia ja eri sidosryhmiä, muun muassa yliopistojen rehtoreita ja hallitusten puheenjohtajia sekä säätiöyliopistojen perustajia. Yliopistokollegioiden ja monijäsenisten hallintoelinten jäsenille tehtiin myös kysely.

Yliopistojen hallintorakenteen perustan muodostavasta kolmikantaisesta yliopistodemokratiasta oltiin liki yksimielisiä: lähes 80 prosenttia vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä. Kolmikanta tarkoittaa mallia, jossa päätöksentekoon osallistuvat 1) professorit, 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö ja 3) opiskelijat

Siinä, miten kolmikantainen demokratia toteutuu, vastaukset hajosivat. 54 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kolmikantaperiaate toteutuu vain osittain tai ei ollenkaan yliopistojen hallinnossa. Yliopistojen johto koki yliopistodemokratian toteutuvan paremmin kuin yliopistoyhteisö.

Vaikka lakimuutoksia ei nähtykään tarpeellisiksi, selvittäjäryhmä jätti autonomian kehittämiseksi joukon muita suosituksia. Niissä kannustetaan muun muassa osallistamaan yliopistolaisia päätöksentekoon nykyistä monipuolisemmin. Tärkeäksi nähtiin myös avoimuuden lisääminen: ”Vaikka johtosäännöillä voidaan edistää hyvää hallintokulttuuria, merkitystä on myös sillä, miten hallintoprosessien avoimuudesta huolehditaan. Avoimuudella voidaan edistää toiminnan ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä koko yliopistoyhteisössä”, raportissa kirjoitetaan.

Ryhmä päättää raporttinsa OKM:n rahoitusohjaukseen. Monet autonomia-arvioinnissa esiin nousseet ongelmat liittyvät selvittäjäryhmän mukaan ministeriön rahoitusohjaukseen. Ryhmä esittää rahoitusohjauksen vaikutusten selvittämistä.

”Rahoitusmallin vaikutuksia, roolia ja merkitystä tulisikin tarkastella kriittisesti ja selvittää sen toimivuutta etenkin tieteen vapauden periaatteiden edistämisessä.”

---