Tutkitun tiedon kuntavaalit

Kunnissa tehdään paljon päätöksiä, jotka vaikuttavat yliopistolaisten arkeen. Yliopistolaiset voivat auttaa tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä.

Acatiimin julkaisijaliitot ovat perinteisesti keskittyneet vaikuttamaan etenkin eduskunta- ja EU-vaalien yhteydessä. Niiden tulokset vaikuttavat esimerkiksi siihen, minkä verran tutkimusrahaa on jaossa. Kuntavaalit ovat jääneet tähän asti vähemmälle huomiolle, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

— Meillä oli puheenjohtajamme johdolla yliopistokierros, jonka aikana kävimme läpi kaikki yliopistot ja paikallisyhdistyksemme läpi. Ymmärsimme, että tieteentekijät ovat alueillaan merkittäviä vaikuttajia, Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio kertoo.

Kiinnostus on ollut molemminpuolista. Kunnat ja puolueet ovat olleet aiempaa kiinnostuneempia kuulemaan, mitä tieteentekijöillä on sanottavana. Liitot tapaavat eri puolueiden edustajia säännöllisesti, muutenkin kuin vaalien alla.

— Kaikki yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisää koko alueen vetovoimaa, ja siitä kunnat ovat kiinnostuneita. Eräs helsinkiläinen poliitikko sanoi juuri, että ei muista viikkoa, milloin valtuustossa ei jollain tavalla olisi käsitelty yhteistyötä tai selvityksiä, joita Helsingin yliopiston tai muiden alueen korkeakoulujen kanssa on tehty.

Kun sote- ja maakuntauudistus etenee, sivistysteemojen painoarvo kunnissa vain korostuu, Moisio uskoo.

Kunnat vaikuttavat monella tavalla alueellaan sijaitsevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiin. Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen listaa esimerkkejä: kaavoitus mahdollistaa uusien kampusten ja opiskelija- asuntojen rakentamisen, toimivat joukkoliikenneyhteydet auttavat pääsemään työ- ja opiskelupaikoille ja päivähoitopaikat helpottavat kansainvälisten osaajien perheiden integroitumista paikkakunnalle ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

— Jokaisen kaupungin tulisi tunnistaa yliopistojen kampusratkaisujen merkitys kaupunkirakenteessa ja pystyä integroimaan esimerkiksi julkinen liikenne ja palvelut nykyistä paremmin. Yliopistot ovat merkittäviä alueellisia vetovoimatekijöitä, Palviainen sanoo.

Kuntavaaleissa ei kuitenkaan ole kyse vain siitä, mitä kunnat voivat tarjota yliopistolaisille, Professoriliiton varapuheenjohtaja Eeva Moilanen sanoo. Hän suuntaa katseen siihen, mitä yliopistot voivat tarjota kunnille: koulutettuja asiantuntijoita toimimaan kuntien monissa tehtävissä ja rooleissa, mutta erityisesti tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi.

— Haluan alleviivata vuoropuhelua yliopistolaisten ja kunnan toimijoiden välillä, kannustaa käymään aktiivista keskustelua.

Professoriliiton vaalislogan kuuluu: ”Onko ehdokkaallasi yhteys tutkittuun tietoon?” Tällä korostetaan tutkitun tiedon merkitystä kuntien päätöksenteolle. Asiantuntijatiedon tarjoaminen on osa yliopistojen kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta, ja se kattaa koko kuntakentän.

— Korona-aika on tuonut näkyväksi, miten yliopistojen asiantuntijat ja osaaminen ovat missä tahansa Suomessa vain Teams-yhteyden tai puhelinsoiton takana, Moilanen sanoo.

Eeva Moilanen on päivätyössään farmakologian professori Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyö on hänen mukaansa hyvä esimerkki molempia osapuolia hyödyttävästä tilanteesta. Yliopiston professoreilla ja muilla tutkijoilla on lähes kaikilla jokin rooli myös sairaalassa, ja lääkäreillä yliopistossa.

— Tämä on hyvin käytännöllinen näkökulma siihen, miten uusin tieto kehittää suoraan potilaiden hoitoa, ja toisaalta siihen, miten sairaalat tarjoavat tärkeän tietoaltaan tutkijoille hoidon kehittämiseksi.

Kuntien toiminnassa vastaavanlaisesta yhteistyöstä yliopiston kanssa hyötyisi moni muukin sektori, Moilanen sanoo.

Yhteispeliä voisi helpottaa se, jos entistä useampi tutkija ja yliopisto-opettaja vaikuttaisi itse kotikuntansa politiikassa. Aikapula voi olla monelle politiikanteon esteenä, mutta tieteentekijät ovat hyviä päättäjiä, Johanna Moisio uskoo.

— Kun he osallistuvat päätöksentekoon, he selvittävät itselleen päätöksenteon perusteet ja taustat erityisen huolellisesti. He miettivät päätösten hyvät ja huonot puolet hyvin pitkälle, ja sitoutuvat aidosti päätöksiin sen tiedon valossa, mitä heillä on.

---